Pelon kasvot
Alkuteos ilmestynyt 1977. Kauhu, rajatapaus.
1. laitos: Winthers Forlag, 1984. Kirjailijanimellä Brian Coffey. Suomentanut Maire Nopanen. Krimi-sarja 1. Nidottu.
2. laitos: Book Studio Oy, 1990. Ilmestynyt Koontzin omalla nimellä. Suomentanut Heikki Sarkkila. Nidottu.
Hän oli ainutlaatuinen... mutta ei yksin. Hän oli uuden sukupolven mies jolla oli visioita, mies joka aikoi muokata tulevaisuuden mielensä mukaan. Ja hänellä oli keinot tehdä se. Hän tarvitsi vain päättäväivyyttä, ehdotonta mielenhallintaa ja vielä kerran päättäväisyyttä... Ja jonain päivänä sadat miljoonat ihmiset seuraisivat häntä...
”Vuoden laadukkain trilleri.” – Time Out, Lontoo
Dean Koontz
Dean Ray Koontz syntyi vuonna 1945 Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa. Hän vietti nuoruutensa köyhässä perheessä. Hänen isänsä oli juoppo, jolla oli vakavia mielenterveysongelmia. Vaikeista olosuhteista kuolimatta Koontzin äiti innosti lahjakasta poikaansa kirjoittamaan novelleja ja esseitä. Lukion viimeisellä luokalla Dean voittikin aikakauslehden novellikilpailun ja on kirjoittanut siitä lähtien.
Yliopistosta valmistumisensa jälkeen Koontz työskenteli ensin häiriintyneiden nuorten kanssa ja myöhemmin englannin opettajana kirjoittaen kaikki yöt ja viikonloput. Pian hän huomasi, että hänen on valittava kahden ammatin välillä, sillä näiden yhteensovittaminen oli liian raskasta. Koontzin vaimo Gerda teki tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä: ”Hoidan perheen talouden seuraavat viisi vuotta. Jos et siinä ajassa menesty kirjoittajana, et menesty koskaan.”
Dean Koontzin kirjoja on julkaistu 38 eri kielellä ja myyty maailmalla yli 200 miljoonaa kappaletta. Nykyään Koontz asuu puolisoineen eteläisessä Kaliforniassa. Gummerus lopetti Koontzin suomentamisen vuonna 2011 kirjaan Pienempi paha.
Muita teoksia kirjailijalta Dean Koontz
Kirja-arvioita
Nopeasti luettava kirja, joka eteni hyvin ja johdonmukaisesti. Päähahmo oli Graham Harris, entinen huippu vuorikiipeilyssä, joka viisi vuotta sitten joutui kiipeilyonnettomuuteen, kolhaisi päänsä ja sen seurauksena sai meedion kyvyt. Ja totta kai, hän näkee näkyjä sarjamurhaajan ("Teurastaja") uhreista. Juoni on melko peruskauraa, mutta tarina on hyvin kirjoitetu ja jäsennelty, jolloin jännitys pysyi koko ajan. Hyvin pienillä keinoilla tarinasta saatiin piinaava ja sellainen, että sitä ei malttanut laskea käsistään hetkeksikään. Muutama ennalta-arvaattavuus oli, mutta eivät ne nyt paljoa haitanneet, koska kissa-hiirileikki oli keskiössä. Pitää lukea lisää Koontzia, varsin pätevää jännityskerrontaa.