Star Wars The Force Awakens. Tunnelma ei ehkä ollut aivan sama kuin "oikeissa" Star Wars-leffoissa, mutta elokuvana se oli todella hyvä. Tykkäsin kaikista hahmoista. Elokuvan alkupuoliskolla Finn oli ehkä hieman heikko, mutta hän pääsi viimeistään Jakkunissa täysiin oikeuksiinsa. Hänen ja Reyn suhde oli herttainen. Ehkä hahmoista suurin pettymys oli Leia, joka oli liian vähän esillä. Hänen näkökulmansa jäi hämärän peittoon ja olisin mielelläni nähnyt hänet suuremmassa johtajan roolissa. Kylo Ren oli hahmo, johon suhtauduin alunperin skeptisesti, mutta joka lopulta oli elokuvan aikana suurimman kehityksen kokeva hahmo. Odotan mielenkiinnolla mihin suuntaan hänen hahmonsa tulevaisuudessa kehittyy ja mitä menneisyydestä paljastuu.
Juonesta sen verran, että
Olin kuitenkin positiivisesti yllättynyt, ettei elokuva ollut niin sentimentaalinen tai vanhoja faneja mielistelevä kuin pelkäsin. Olihan se aika varovainen, itse olisin kaivannut hieman lisää irrottelua, mutta olkoon toivo jatko-osissa.
Spoileriton mielipide: Tunnelmaltaan yhtä hyvä kuin klassinen trilogia ja toteutukseltaan kaikista paras Star Wars eli sarjan ainoa osa joka olisi hyvä leffa vaikkei olisi Star Wars (Imperiumin vastaisku häilyy siinä rajalla, mutta tämän leffan rytmi oli kaikinpuolin kohdallaan). Hyvä naissankari, mahtava pahis, hyvää huumoria.. Ärsyttävän kutkuttava loppukohtaus.. Ei voi enempää toivoa.
Minultakin spoileriton mielipide: oli tosiaan onnistunut leffa! Nyt, yhden katsomisen jälkeen ja ensi-iltahuuman jälkeisessä tilassa, olen valmis hyväksymään tämän jatkoksi SW-saagalle. Katsoin tässä syksyn aikana kaikki kuusi SW-leffaa ja tämä menee ilman muuta samaan porukkaan originaalitrilogian kanssa. Elokuva näyttää hyvältä, tunnelma on kohdillaan, huumoria ei ole unohdettu, ja tarinaa vievät eteenpäin uskottavat ja kiinnostavat hahmot. Pidin myös uudesta valomiekkadesignistä :)
Sitten aivan sivuraiteille...
"max" post=41883
Hyvä naissankari
Tulee ihan vanha olo, kun sanan "naissankari" mä miellän edelleen tarkoittavan lukuisia naissuhteita harrastavaa henkilöä (yleensä siis miestä :D), enkä sankaritarta tai naispuolista sankaria Mutta kai se pitää vain hyväksyä, että kieli muuttuu.
Huonoa kieltähän se on, mutta niin vakiintunut että tulee käytettyä.. Mutta yön yli nukuttuakin olen edelleen sitä mieltä että leffa oli loistava. Snokesta en niin välittänyt (MCU-vibat), enkä Maz Kanataa itse miksikään klassikkosivuhahmoksi nosta (pikemminkin tuntui kauneusvirheeltä cginsä kanssa) toisin kuin hesarin arvostelu, siitä sen sijaan olen samaa mieltä että leffa onnistui mainiosti olemaan oikein klassista positiivista avaruusoopperaa. Tuttuja juonielementtejä oli toki, mutta se on aina kuulunut asiaan ja nyt sekoitus on rytmitetty paremmin kuin koskaan, kyllähän kaiken voi aina palauttaa kreikkalaiseen draamaan jos viisastelemaan lähtee. Pieniä kauneusvirheitä, päätin nyt ihan letkeästi päätin nousta imdb-hypejunaan ja pistää arvosanaksi kympin. Star Warsin ydin eli perheen ja etenkin kasvamisen teemat oli ihan timanttisesti mukana niin Finnissä kuin Reyssä ja myös pahis oli taitavasti kiedottu tähän myyttishenkiseen tematiikkaan.
Täytyy sanoa, että oli mahtavaa mennä katsomaan TFA tietämättä YHTÄÄN MITÄÄN elokuvan sisällöstä. Mitä nyt yhden trailerin verran olin matskua katsonut. Kun katsoin ensimmäisen kerran Episodit 1-3 tiesin tietenkin jo, että Anakinista tulisi aikoinaan Darth Vader. Esimerkiksi Palpatinesta en kuitenkaan tiennyt mitään, joten oli mahtavaa nähdä miten nuhjuisesta poliitikosta kuoriutui pirullinen Keisari. TFA:n kohdalla oli vähän sama juttu. Oli siistiä nähdä leffa tietämättä mitään sen mahdollisista juonenkäänteistä.
(seuraavassa pohdiskelussa puin hieman hahmoja ja tämä saattaa sisältää pieniä spoilereita)
Rey oli minunkin mielestäni hyvä päähahmo, joskin ehkä hieman väritön. Ehkä tämä johtuu siitä, että hänen taustojaan ei kunnolla valotettu elokuvan aikana. Anakin ja Luke olivat alusta asti vahvoja hahmoja, koska heillä oli rikkaat taustatarinat ja katsojat saattoivat siksi heti samaistua heihin. Tästä syystä olisin toivonut, että Reyllekin olisi annettu enemmän aikaa ja kerrottu tarina hänen kasvustaan hahmona. Nyt ainoat referenssit olivat loppupuoliskon takauma ja selitys "minun täytyy palata Jakkuun odottamaan perhettäni" (miksi? ketä?)
Kenties motiivit jäivät hämärän peittoon tarkoituksellisesti. TFA oli rakenteeltaan selkeästi ensimmäinen osa trilogiasta ja tuntui jäävän nojaamaan raskaasti tulevaisuuden episodeihin 8. ja 9. Mikäs siinä. Itse tykkään hyvin suunnitelluista, eheistä trilogioista. Siitä huolimatta Reylle olisi voinut antaa enemmän aikaa ja vuorovaikutustilanteita elokuvan alussa. Finn taas olisi päinvastoin toiminut paremmin, jos hän olisi ollut aluksi vähemmän esillä. Kenties hienovaraisempi lähestymistapa olisi toiminut paremmin ja tehnyt hänen hahmostaan uskottavamman. Nyt muutos aivopestystä trooperista Imperiumin petturiksi oli aika heikosti selitetty. Tarkennan, että tykkäsin kyllä kaikista hahmoista, mutta heille ei annettu tarpeeksi aikaa kehittyä elokuvan aikana. Kylo Ren oli tähän poikkeus. Hän oli mahtavasti kirjoitettu hahmo, joka kehittyi valtavasti elokuvan aikana.
Elokuvana TFA oli todella nautinnollinen, mutta tietyt juonelliset elementit olisivat voineet toimia paremmin. Kenties siihen sitten kiinnitetään enemmän huomiota episodeissa 8. ja 9. Luulen, että trilogia tulee antamaan sen tarinallisesti eheän kokemuksen, joka yksittäisestä elokuvasta uupui.
Isoveljeni sanoin vihdoin saatiin ensimmäinen hyvä Star Wars -elokuva vuoden 1983 jälkeen. The Force Awakens on tehokas paluu siihen tuttuun SW-estetiikkaan ja -tunnelmaan, esittelee uuden sukupolven henkilöhahmot jotka perivät manttelin Lukelta, Leialta ja Han Sololta ja lähtevät nyt luomaan omia ikimuistoisia seikkailujaan. Leffa kompastelee oikeastaan vain siinä että se keskittyy turhan paljon katsomaan menneisyyteen eikä rohkeasti ota omaa suuntaansa. Mielestäni 2000-luvun alun Star Warsit olivat selkeämmin omanlaisiaan, mutta niiden suunta oli niin pöhkö että on hienoa että otettiin askel taaksepäin. Kuitenkin muistettiin mistä Star Warsissa pohjimmiltaan on kysymys: pohjattomista kuiluista, hassun muotoisista avaruusaluksista ja laserpyssyistä.
Elokuva näyttää hyvältä, tunnelma on kohdillaan, huumoria ei ole unohdettu, ja tarinaa vievät eteenpäin uskottavat ja kiinnostavat hahmot. Pidin myös uudesta valomiekkadesignistä :)
Minun ajatukseni tiivistettynä. :)
Oli hyvä elokuva, pidin todella paljon. Tarinan kaari toimi ja linkitys aikaisempiin ja tuleviin leffoihin oli tehty hyvin. Muista hyvistä asioista pitää mainita vielä se, että oli uskallettu ottaa mukaan ihan tuntemattomia tyyppejä merkittäviin rooleihin. Esim. Daisy Ridley Reynä tekee loistavan roolisuorituksen.
Muutaman kitinän aihekin löytyy. Minä pidän siitä, että hahmoilla on naamioita tai ainakin puolet kasvoista peittäviä asioita (esim. Winter Soldier tai Bane) ja tässäkin leffassa Kylo Ren on kiehtova osittain juuri siksi, että hänellä on kypärä päässään. Koko hahmo latistuu heti, kun Kylo riisuu kypäränsä ja sisältä paljastuu ihan tavallinen sälli. Tavallaan ymmärrän tarpeen tehdä hahmosta ihminen, mutta koko hahmon mystisyys kärsi pahasti. Olisipa lopputappelu ollut kypärä päässä, mutta ei. Ja se miten lopputappelu päättyy... Leffa oli myös paikoitellen hyvin ennalta-arvattava, mutta eipä se juurikaan haitannut. Siitä haluan nitistä vielä, että miksi pahikset vedetään niin vahvasti natseiksi? Värimaailma oli paikoitellen kuin natsileffasta: valkoista, mustaa ja punaista (musta logo punaisella pohjalla...). Hiukan liian alleviivattua.
Ja miksi Snoke näytti samalta kuin Thor-elokuvien peikot?
Minä pidän siitä, että hahmoilla on naamioita tai ainakin puolet kasvoista peittäviä asioita (esim. Winter Soldier tai Bane) ja tässäkin leffassa Kylo Ren on kiehtova osittain juuri siksi, että hänellä on kypärä päässään. Koko hahmo latistuu heti, kun Kylo riisuu kypäränsä ja sisältä paljastuu ihan tavallinen sälli. Tavallaan ymmärrän tarpeen tehdä hahmosta ihminen, mutta koko hahmon mystisyys kärsi pahasti. Olisipa lopputappelu ollut kypärä päässä, mutta ei.
Minusta taas Adam Driver on niin hyvä näyttelijä, että on sääli että hänen ilmeitään nähdään niin vähän elokuvassa. Tuntuu että moni kohtaus jossa Kylo Ren huutaa ja hajottaa paikkoja olisi hyötynyt siitä että olisimme päässeet näkemään hänen kasvonsa, hänen näyttelijäntaitonsa todellakin olisivat riittäneet tekemään sen uskottavasti. Suosittelen tsekkaamaan hänen psykoottisen sankarin roolinsa Girlsistä. Ylipäätään Adam Driverin mieleenjäävä ääni ja Kylo Renin henkilöhahmon kehitys olivat elokuvan parasta antia minulle.
Kun traagiseksi pahikseksi edellisissä Star Warseissa oli valittu Hayden Christensen puupökkelöimään, nyt vastaava castaus oli onnistunut paljon paremmin. Kylo Ren tuntuu hahmolta johon voivat samaistua 14-vuotiaat pojat joiden äidit ei anna niiden polttaa tupakkaa ja jonka aristokraattisten tummien kutrien perään tytöt voivat huokailla (ja kuitenkin "sälli" on niin kummallisen näköinen valtavine korvineen ja epämuodostuneine nenineen että häntä ei mihinkään backstreet boyhin voi sekoittaa vaan hän vetoaa juuri nykyiseen hipster-indie-kulttuuriin). Sithin kostossa tätä yhdistelmää vain tavoiteltiin sitä saavuttamatta.
Joo, se ääni oli varsin selkäpiitä värisyttävä. En tiedä mikä siinä on, että tuollaiset tummat, synkät ja matalat äänet kiehtovat niin paljon (esim. Alan Rickman Snapena).
Adam Driverista/Kylo Renista vielä sen verran, että hänen roolisuorituksensa pettyneenä teininä on todellakin onnistunut, kun ottaa huomioon että hän näyttää kuitenkin reilusti yli 20-vuotiaalta (ainakin minun silmiini), mutta onnistuu silti olemaan hyvinkin alle sen iän oloinen. Ja vaikka häntä ja hänen näyttelemistään olisinkin katsellut ihan omaksi ilokseen ilman kypärääkin, olisin silti halunnut ne piiloon enemmän, koska mystisyys ajaa edelle minulla. Minä haluan pahikset pelottavina ja tuntemattomina (kasvoiltaan) niin viimeiseen asti kuin mahdollista (esim. Darth vader). Haluaisin myös ajatella, että tuollainen rooli, jossa ei näy kasvoja, haastaisi näyttelijän pohtimaan ehkä enemmän kehonkieltä ja sitä, miten erilaiset tunnetilat yms. voi näyttää sitä kautta.
FunFact: Adam Driver metodinäyttelijänä piti Kylo Renin maskin päällään myös taukojen aikana. Olisi mielenkiintoista nähdä kuva jostain tällaisesta tilanteesta.
No niin, kirjoitanpa tähän nyt omat mietteet ennen kuin kommentoin muiden juttuja. Olen erittäin vakuuttunut uuden trilogian avauksesta: sellainenhan se on, esiosa, jossa saadaan hahmot tutuiksi ja suurinpiirtein paikoilleen, mistä päästäänkin sitten ehkä jatkamaan varsinaiseen juoneen. Joka lienee pääpahiksen kukistaminen ja rauhan palauttaminen galaksiin ja varmaan tasapainon Voimaan, mutta niinhän se nyt on mennyt aina sieltä 70-luvulta asti.
Olen vakuuttunut. Fiilis, maailma, galaksi ja Voima (ja erikoistehosteet) oli samaa kuin mitä episodeissa 1-3 rakastin, ei turhaa filosofiaa vaan täyttä toimintaa ja tehoa. Tarinaa ja juonen tempoa oli haettu vanhoista leffoista 4-6 unohtamatta, että tässä universumissa voi sattumalta törmätä ihan mihin vaan eikä katsojan odotetakaan jaksavan seurata kaikkia aukkokohtia (siis, ihan totta, kaikki ajaa aina *suoraan* sinne minne pitikin, ja tuo mesta on hitto soikoon sentään kokonainen galaksi). Mutta mitäs pienistä, nautitaan menosta, ilahdutaan viittauksista vanhoihin aikoihin ja ah-niin charmantisti vanhentuneista vanhoista pääjehuista.
Pistän seuraavat kappaleet spoilereihin, menköön leffan jo nähneille sen ihmeemmin erittelemättä:
Ei varmaan ole mitenkään epäselvää, että Rey on Luken tytär? Lukella ja Mara Jadella on kirjoissa/sarjakuvissakin lapsi (poika nimeltä Ben, ehe ehe), samoin kuin Hanilla ja Leialla on kaksoset (Jaina ja Jacen, joista jälkimmäisestä toki tulee pahis) ja pikkuveli (nimeltään Anakin, ehe ehe). Käytännön syistä voi olla kätevää toki tiivistää yhteen, varsinkin kun koko konkkaronkka on päteviä Voimaan. Hetken elättelin toivoa, että Poe Dameron olisi Kylo Renin veli ja näin ollen yksi kolmesta sisaruksesta (käytännössä siis Anakin, jos unohdetaan sisko-Jaina kuvioista), mutta Internet osaa nimetä hänelle ihan toiset vanhemmat, joten ei sitten. Kaipa he ovat vain kasvaneet yhdessä tai muuta vastaavaa viitaten alkukohtaukseen.
Ok, tässä vaiheessa luin vähän Internettiä lisää, ja Reystä spekuloidaan tämän olevan mahdollisesti kuitenkin Leian tytär (mutta Leia ei puhu kadonneesta lapsesta mitään, vain pahiksesti ryhtyneestä pojastaan) tai sukua Obi-wan Kenobille (ehe ehe, kiva idea, mutta kyllä se nyt vaan on Skywalker, koko homman ideahan on siinä - sitä paitsi Obi-wan otti jediritaruuden too-odella tosissaan). Sanokaa minun sanoneeni, se on Luken tytär se. Parempi olla. Tämän jälkeen toki kiinnostaa, missä on Mara Jade, vai onko koskaan kuvoissa ollutkaan? Harmi jos ei, sillä kirjoissa/sarjiksissa hän on yksi lempihahmoistani. Mutta ehkä ei, kun Lukekin on jo saanut ikää, mitäpä siinä nuoruutta muistelemaan.
Muutenkin tässä on nyt otettu laajennettu universumi kätösiin ja poimittu parhaat palat. Mikä on tietysti ihan ok, leffat jatkavat omaa juontaan ja kirjat/sarjikset omaansa kuin Marvelilla ikään. Ei kaikkia niitä miljoonia kapinoita ja sotia nyt saisikaan filmille mahtumaan. Ja minusta on ihan ok, että Leiasta tuli kenraali eikä jedi: kyllähän hän selkesti aistii voiman, mutta hänen kouluttamisensa jediksi asti olisi ollut jo vähän hassua. Edelleen toki kiinnostaa, että vanhan tasavallan ajan jedikoulutus aloitettiin jo lapsena, mutta niin tässä koko Skywalkerien suku käyttelee mahtiaan kätevästi ilman sen kummempia perustutkintoja jo ihan Lukesta alkaen.
Ja kun näihin aukkoihin päästiin, niin mitä vittua valomiekka. Sehän hukkui jo Pilvikaupungissa kun isäpappa-Anakin pisti poika-Luken käden pirstaleiksi. Mistä se on taas löytynyt? Siis se sininen, Luken oma valomiekkahan on vihreä. Han Solo, olet hieno ja charmantti mies, mutta miten onnistuit saapumaan paikalle taas juuri oikeaan aikaan. Mutta tämänhän jo mainitsin: galaksi on pienempi paikka kuin kukaan meistä taisi odottaakaan. Sen sijaan mitä vittua Luke on hengaillut saarella, kun sisarenpoika pistää Imperiumia uudelleen pystyyn? Onko Palpatine noussut kuolleista, vai kuka on tämä mysteerimöykky hologrammiksi? Missä on haamu-Anakin kertomassa tyttärenpojalleen, että ehei, mähän vaihdoin puolta, älä ole enää pahis? Ja ne muut haamut? Eikös kuolemasta palaaminen Voiman avulla nyt ollut jo legitiimi osa kykyvalikoimaa?
Loppufiilikset: Leia on ihqu. Han Solo myös, mutta miksi piti mennä ottamaan valomiekka masuun? Luke mitä vittua. Rey: ihqu, voimakas (vai Voimakas) naishahmo, diggaan. Jos äiti on Mara Jade, hyväksyn tämän. Fanityttö minussa on syttynyt jälleen. Pistetään musa täysille ja odotetaan seuraavaa leffaa, eiköhän se juttu taas siitä käynnisty.
Ja jotain juonesta? Ok, jättimäinen tuhoojaplaneetta, jep, totta kai se räjäytetään samalla vanhalla juonella, tällä kertaa asia jopa meni vähän huumorin puolelle. Mutta jos se kyseinen hirviö planeetaksi on imenyt yhden auringon sisäänsä, miten nämä kaveruudet kuvittelevat lentävänsä noin vain pois sen - siis luhistuvan auringon, todella - vaikutuspiiristä? MITEN?
Mutta minä tykkäsin. Ihan hirveästi. Seuraavaa odotetaan, tahtoo lisää!
Kylo Ren tuntuu hahmolta johon voivat samaistua 14-vuotiaat pojat joiden äidit ei anna niiden polttaa tupakkaa ja jonka aristokraattisten tummien kutrien perään tytöt voivat huokailla.
Niin oikein! Ne kutrit. Angsti kuuluu tähän sukuun, se on vaikeaa se vallan käyttö ja puolen valinta. Minä nimenomaan tykkäsin kun kypärä riisuttiin:
Emelie
Siitä haluan nitistä vielä, että miksi pahikset vedetään niin vahvasti natseiksi?
Koska avaruusnatsit ovat niin kakstuhatlukua ja muutenkin coolein idea ikinä? Minua ei haitannut, huvitti lähinnä, ja no, hulluutta on kaikenlaista, mutta jos haluaa olla tosi paha ja ilkeä ilman natsifiboja olematta monsteri, se on vähän vaikeaa.
En pohjaisi arvauksiani epävirallisten "SW" kirjojen pohjalle. Mitä sattumanvaraisia yhtäläisyyksiä nimien yms. kohdalta saattaakin löytyä, niin tuskinpa kaikella on mitään sen syvempää mystistä tarkoitusta. Kirjoittajat kertoivat haluavansa pitää mahdollisimman vapaat kädet juonen ja hahmojen suhteen mikä on ymmärrettävää.
Itse olin pettynyt siihen, miten Imperium esitettiin Episodi 7:ssa. Joku kirjoitti hyvin "avaruusnatsit"... Paras juttu Star Warsissa on Voima ja kuinka sen eri puolet - pimeä ja valo - ovat ikään kuin kaksi puolta samasta kolikosta. Ero ei ole lapsellinen "hyvä ja paha" vaan pikemminkin puhtaan ideologinen. Täydelliset vastakohdat, jotka pyrkivät tuhoamaan toinen toisensa, koska molemmat uskovat vain oman näkökulmansa olevan oikea. Imperium Episodi 7:ssa oli halpa kopio Episodi 4:sta (monia kohtauksia myöden), mutta vielä sitäkin huonompi ärsyttävän natsileiman myötä. Tässä mielessä TFA epäonnistui karseasti.
Kylo Ren nousi suosikkihahmokseni, koska hän oli ainut hahmo, jonka tarina kerrottiin elokuvan aikana ja joka kehittyi hahmoista eniten. Hänen ja kenraalin välinen sanailu oli ihan huvittavaa. Mielestäni hahmo oli melkein vakuuttavampi ilman maskia. Toivon, että hän saa joskus aidon valomiekan. Lopun taistelukohtaus oli pettymys.
Elokuvassa oli paljon potentiaalia. Elokuva itsessään oli hyvä, mutta SW-elokuvana ei niin hyvä. Se oli parhaimmillaan silloin kun keskityttiin uusiin hahmoihin ja tapahtumiin. Yleisesti kuitenkin kaikki vesittyi siihen, että elokuva tuntui olevan pelkkä Episodi 4:n uusioversio. Kun kuitenkin ottaa huomioon miten hirvittävästi TFA teki rahaa ja miten kaikki ovat sitä sitten ylistäneet maasta taivaisiin, niin kaipa totuus sitten on, että enemmistölle kelpaa parhaiten sama vanha uudessa paketissa. Tämähän on Hollywoodin menestyksen resepti: sankari, vihollinen, hyvä, paha, mies ja nainen... Uudistusta on aina vastustettu oli aihe mikä tahansa.
SW:ssa ei ole parasta yksittäiset hahmot, vaan rikas ja ainutlaatuinen universumi. Voima, valomiekat ja jedit/sithit. Han Solo, Chewbacca tai Millenium Falcon ei ole = Star Wars. Kuka tahansa salakuljettaja, wookie tai rahtialus voisi astua heidän saappaisiinsa ja seikkailla tuossa mahtavassa galaksissa. Se on SW:n vahvuus.
Mutta vaikka olinkin siis hieman pettynyt, niin haluan vielä sanoa, että tykkäsin leffasta. Yleisesti ottaen mikäli se kuitenkin on indikaattori siitä suunnasta mihin Disney haluaa tavaramerkkinsä viedä, niin en ole valtavan innostunut. Kenties yllätyn vielä positiivisesti.
En pohjaisi arvauksiani epävirallisten "SW" kirjojen pohjalle. Mitä sattumanvaraisia yhtäläisyyksiä nimien yms. kohdalta saattaakin löytyä, niin tuskinpa kaikella on mitään sen syvempää mystistä tarkoitusta. Kirjoittajat kertoivat haluavansa pitää mahdollisimman vapaat kädet juonen ja hahmojen suhteen mikä on ymmärrettävää.
Joo-o, vapaat kädet on, mutta minä nautin näiden yhtäläisyyksien vetämisestä jo siksi, että laajennettu universumi on ollut minulle jopa tärkeämpi kuin varsinaiset elokuvat. Elokuvissa näytetään niin vähän! Toki olen muutenkin kirjanlukijatyyppiä, joten oli kakarana helppo hypätä tälle puolelle... Joten kiitos, pidän hupini ja vedän yhtäläisyyksiä ja toivon niiden olevan totta.
IMDB lupailee seuraavan "virallisen" episodin ensi-iltaa toukokuulle 2017, eli siihen asti nyt vähintään jännitämme näiden spekulaatioiden kanssa. Kuluvan vuoden puolella ensi jouluksi sen sijaan pitäisi tulla väliinputoaja esiosa varsinaisten episodien ulkopuolelta eli Rogue One joka erään täälläkin vaikuttavan henkilön sanoin kertoo "ensimmäisen Star Wars -elokuvan alkutekstien ensimmäisestä rivistä". No siinä on Mads Mikkelsen, että kaipa se on katsottava. Ja Han Solosta on tulossa so(o)loleffa 2018 - miten se sitten ilman Harrison Fordia nyt muka onnistuukin.
Ja Han Solosta on tulossa so(o)loleffa 2018 - miten se sitten ilman Harrison Fordia nyt muka onnistuukin.
Tämä on Disneyn suunnitelmista toistaiseksi epäilyttävin. Han Sololla on jo paras mahdollinen näyttelijä (Harrison Ford) ja hahmon kasvutarina on kerrottu riittävän hyvin Episodeissa 4-6. Han Solo ei ole galaxin ainoa salakuljettaja, mutta kenties pointti on se, että hänen nimensä toivotaan myyvän parhaiten.
Rogue One on lievästi kiinnostava, mutta oletan sen sisältävän runsaasti lisää "avaruusnatsi" elementtejä... olisi kuitenkin mielenkiintoista, mikäli siinä esiintyisi Darth Vaderin oppipoika (Starkiller?)
Siitä haluan nitistä vielä, että miksi pahikset vedetään niin vahvasti natseiksi?
Koska avaruusnatsit ovat niin kakstuhatlukua ja muutenkin coolein idea ikinä? Minua ei haitannut, huvitti lähinnä, ja no, hulluutta on kaikenlaista, mutta jos haluaa olla tosi paha ja ilkeä ilman natsifiboja olematta monsteri, se on vähän vaikeaa.
Koska leffa oli enempi vähempi reboot-henkinen, aika monta juttua pystyttiin tekemään helposti nojaamalla vanhaan. Mutta miksi sitten jossain paikoissa, missä olisi ollut mahdollisuus lähteä tekemään jotain muuta ja uutta, mennään siitä missä aita on matalin? :/ Tavallaan toki tämä värimaailmakeino on vahva tapa luoda ihmisille mielikuvia pahisjärjestöstä, koska useammat katsojat näkevät natsikytkennät järjestössä, mutta silti... Vaikka punainen ja musta ovatkin vallan värejä, olisi koko homma toiminut myös jollain muulla värillä kuin punaisella. Värien sijaan olisi pitänyt panostaa ihan muihin juttuihin. Ja "olematta monsteri": jos käskee lahtaamaan porukkaa sen enempää miettimättä, on jo heti lähtökohtaisesti monsteri.
Vaikka pidinkin kauheasti leffan yleisilmeestä, minua tympäisee näissä Hollywood-leffoista hyvin tuttu puhtaus. Värit ovat selviä ja kirkkaita, kuraloskamuhju ei lennä missään vaiheessa tarpeeksi. Enemmän pölyä ja enemmän likaa, sitä kaipaan.
Mä kuulun valitettavasti siihen vähemmistöön, joka ei ollut valtavan ihastunut uuteen elokuvaan. Lähdin kuitenkin katsomaan sitä avoimin mielin ja ilman mitään valtavaa nostalgian painolastia. Olen jopa yllättänyt, että olen paljon pettyneempi kuin monet kovan luokan Star Wars-fanit.
"Dyn"
Fiilis, maailma, galaksi ja Voima (ja erikoistehosteet) oli samaa kuin mitä episodeissa 1-3 rakastin, ei turhaa filosofiaa vaan täyttä toimintaa ja tehoa.
Tämä kiteyttääkin sen, miksi suhtaudun nuivasti monin 2000-luvulla tehtyihin seikkailu-elokuvin. Sen sijaan, että aikaa jätettäisiin hahmojen taustoittamiseen ja heidän kehittymiseensä, saamme katsella ylipitkiä ja juonen kannalta tarpeettomia toimintakohtauksia, kuten esimerkiksi se taistelu niiden velkojien ja mustekala-olentojen kanssa. Monissa lukemissani arvosteluissa Harrison Ford on nostettu koko elokuvan suurimmaksi tähdeksi. Eipä ihme, koska kyse on alun perin hyvin tehdystä hahmosta, joka on katsojille jo entuudestaan tuttu. Uudet sankarit, Finn ja Rey jäivät valitettavan etäisiksi.
On toki mukavaa saada naispuolinen toimintasankari, mutta Rey on niin op, että se saattaa tuottaa ongelmia seuraavissa elokuvissa. Mitä opittavaa hänellä enää on Lukeltakaan? Mitä mahdollisuuksia Kylo Renillä on vastaisuudessakaan pärjätä Reylle, joka pieksee hänet jo nyt?
Pakko vielä kommentoida, vaikka ei elokuvaan itsessään liitykään. Disneyn kaikkialle ulottuva tuotteistaminen on alkanut häiritä todella paljon. Hahmoilta ja tarinan vakavuudelta menee minusta jo pohja, kun lapsille myydään jotain Darth Vader-mansikkajogurttia ja Kylo Ren löytyy paristopakkauksesta. Onkohan viimeisessä kenties tarkoitus viestiä, että Kylo Renin valomiekka toimii Duracell-paristoilla?
On toki mukavaa saada naispuolinen toimintasankari, mutta Rey on niin op, että se saattaa tuottaa ongelmia seuraavissa elokuvissa. Mitä opittavaa hänellä enää on Lukeltakaan? Mitä mahdollisuuksia Kylo Renillä on vastaisuudessakaan pärjätä Reylle, joka pieksee hänet jo nyt?
Minäkään en tykkää elokuvista joissa on pelkkää sielutonta ryminää ja TFA:n tapauksessa juuri tuo mainitsemasi mustekalakohtaus oli pahin loukkaaja, mutta kyllä leffassa minusta oli muutakin sisältöä. Ja Star Warsien toimintaa humisevine lasermiekkoineen ja pohjattomine avaruusrotkoineen on minusta aina viihdyttävämpi seurata kuin autolla kaahamis-toimintaa tai Harry Potterin luudalla lentämis-toimintaa.
Tässä on vielä kaksi leffaa aikaa Kylo Renillä kehittyä paremmaksi ja pahemmaksi (sen koulutuskin taisi olla vielä kesken), kyllä se vielä sen Reyn voittaa jossain vaiheessa.
Teorisoin kavereideni kanssa sitä, että noinkohan vikassa osassa Han Solo palaa kuolleista sopivalla hetkellä (kuten silloin kun Kylo Ren on tekemässä jotain suurta päätöstä, esim. tappaako Reyn vai ei) ja täten Kylo Ren saa kaiken anteeksi jne. :p
Minä en myöskään jaksa uskoa, että Rey kääntyisi pahaan, mutta kaipa tilanteeseen muutenkin saadaan jännitystä kuin hänen ja Kylon voimienmitelystä. Toivottavasti ainakin. Mutta ehkä äiti-Leian ja pojan kohtaamisesta voidaan tehdä jonkinlainen kohtaus, ehkä?
+ Jotain samaa henkeä ja "rosoisuutta" kuin vanhoissa leffoissa, tykkäsin! + Uudet hahmot pääasiassa mielenkiintoisia + Naispääosa Daisy Ridley (Rey) teki erittäin uskottavan roolisuorituksen, mikä saa seuraamaan naisen uraa mielenkiinnolla myös jatkossa + Huumori + En yleensä perusta 3D:stä, mutta tässä leffassa toimi kivasti ja luonnollisesti ilman että olisi väkisin tekemällä tehty 3D-kohtauksia. Tässä tulivat ikäänkuin luonnostaan osana juonta. + Visuaalisesti upeita kohtauksia
- Liiankin tutulta tuntuvia asioita/hahmoja/juonikuvioita, joita sumeilematta lainattu vanhoista episodeista 4-6 - John Boyega (Finn) ei sitten kertakaikkiaan toiminut minulla! Hahmon ideahan oli todella herkullinen, mutta joku siinä näyttelijän toteutuksessa vaan tökki ja siksi kyseinen hahmo oli minulle ihan yhdentekevä. Harmitus oikein korostui, kun vertasi Daisy Ridleyn työskentelyyn ja esim. muihin uusiin mieshahmoihin.
Ja sitten tämä juonellinen superyllätys, josta en osaa päättää oliko hyvä juttu vai suuri pettymys. Tarkoitan tietenkin
Pikku hiljaa alkaa tuntumaan siltä, että olen ainut, joka ei vertaile The Force Awakens -leffaa mitenkään edellisiin osiin, vaan pidän sen kokonaan omanaan. Siinä mielessä se on onnistunut elokuva, siinä oli monia hyviä hahmoja ja mielenkiintoisia kohtauksia, joista monet jäivät vahvasti mieleen.
Pikku hiljaa alkaa tuntumaan siltä, että olen ainut, joka ei vertaile The Force Awakens -leffaa mitenkään edellisiin osiin, vaan pidän sen kokonaan omanaan.
En ehkä vain osa olla vertaamatta, kun se kuitenkin on osa kokonaisuutta ja ennen kaikkea osa tarinajatkumoa, josta on paitsi kuvattu leffoja, myös kirjoitettu niin paljon. En ole koskaan ollut suoranainen Star Wars -fani, vaan maailma on ollut enemmänkin yksi maailma muiden joukossa, vaikkakin erittäin kiinnostava sellainen. Uudessa leffassa ilahduin nimenomaan siitä, että se antoi minusta hienon paluun minulle katsojana (tai lukijana) tähän maailmaan. Minusta se oli monella tapaa onnistunut elokuva, mutta ennen muuta tämän takia. Jos ajattelisi leffaa vain yksinään leffana, kyllähän siinä juonen aukot ja muu alkaisi painaa paljon enemmän.
Ja mitä tulee episodi nelosen kopiointiin, niin johan ohjaajakin on itse sanonut, että halusi samalla tehdä rebootin tai remaken, vaikka leffa on samalla myös aivan uuden trilogian avausosa. Minusta nämä molemmat puolet onnistuivat ansiokkaasti.
Kyllä sen ymmärtää, että vertaillaan. Yritän välttää sitä liiaksi varsinkin leffasarjojen osalta, koska silloin jotkut ovat hyviä ja toiset taas niihin verrattuina huonoja, mikä sitten osaltaan vaikuttaa kokonaisuuteen. Ehkä sitä enemmin vertailisin trilogian osia toisiinsa, kuin uutta leffaa vanhoihin trilogioihin. Sen verran pitkä aika on trilogioiden välissä ollut, että omasta mielestä niitä on hankala vertailla toisiinsa.
Sivustomme käyttää evästeitä takaaksemme parhaimman käyttökokemuksen.