Kirja harppaa heti alussa 11 vuotta eteenpäin ja tarina keskittyy Ardisin kaksosiin, Ciaraniin ja Fewrynniin. Äärimmäisen hyvä ratkaisu.

Wow, kirja oli suuri pettymys. Ihan kuin olisin lukenut väärää kirjasarjaa. Daimonit/puolijumalat meni täysin yli hilseen. Yksi parhaista hahmoista heitettiin tyysti sivuun ja neiti Marttyyri oli ärsyttävämpi kuin koskaan. Jaaritijaaritijaariti 483 sivua(Jossain vaiheessa huomasin miettiväni True Bloodia.. Charlaine Harris sentään piti jaaritukset alle 300 sivun). Kun tajusin, että tämä kirja on vain ylipitkä prologi viimeistä osaa silmällä pitäen, oli vesilintu vaarassa.

Team kolmas vaihtoehto... ja neljäs ja viides. * päätähtien parisuhdekuviot meni jo ihan överiksi. * vaara uhkaa, ei se mitään! Laitetaan lapset vartioimaan ja juoksemaan ympäri metsää, eikä käytetä edes radiopuhelimia kommunikointia varten. * Yökoulu ja se koko organisaation kuvio on ihan päätön. Tietääkö kirjailija itsekään mikä se on?! Rikkaat nyt vaan pitää tämmöstä koulua ja leikkii niinko sotaa ja hallitsee koko maapalloa. Pinky and The Brain. Minua häiritsee kirotushäröt ajoittain paljonkin. Siksi välttelen nuortenkirjojen ostamista, kun tuntuvat vilisevän häröjä.

Kirjassa ei oikein tapahdu mitään, mutta kaikki on niin mystistä että ihan pyörryttää.. Poika juottaa tyttöjä känniin, jotta saa helpommin, mut hei, se on sankarityyppi. Allien esikuva lienee Bella ja Carterin Edward(outo hyypiö tuijottaa, on ystävällinen ja seuraavaksi töykeä). Koko ajan pelkäsin, että ihmisusia ja vampyyreja alkaa ilmestyä. Teinimäisyydestä en voi valittaa, koska kyseessä on teinikirja teineistä.

Kirja onnistui ainakin nostattamaan järjettömän matkakuumeen.. Googletin rakennuksia, tauluja ja patsaita. Haluan Italiaan, haluan. Muuten kirja oli ylipitkä ja juonikuvio jotenkin lässähti, kun totuus paljastui. Ajatuksena noin toimiva virus on mielenkiintoinen.

Jonkun suuren sodan päätteeksi ihmiset on jaettu viiteen ryhmään.. Miksi sodittiin ja ketkä soti? Eletään tulevaisuuden Chicagossa.. mites muu maailma? Uskalikot ovat typerän uhkarohkeita, vaatimattomat ärsyttäviä nöyristelijöitä, rehdit ärsyttäviä totuuden torvia, terävät kaikkitietäviä ja sopuisat taisivat viljellä hamppukasveja kaiken muun ohella. Miksi sen kuudennen ryhmän piti elää niin ankeissa olosuhteissa? Koska aikuisten oikeasti ihmiset tajuaa, että kaikissa on monia ominaisuuksia/luonteenpiirteitä, tuntuu äärimmäisen hölmöltä kirjan juoni, jossa ihmisiä jaetaan luonteenpiirteen mukaan ryhmiin ja sitten niitä, jotka sopisivat kaikkiin ryhmiin, halutaan lahdata. Dah.

Ensimmäinen kirja, jonka sain luettua espanjaksi, enkä tiedä uskallanko suomeksi edes lukea, kun Taivasten vanki oli kuulemma huono suomennos ja Marinan on suomentanut sama tyyppi.. Ihastuin kirjaan, taisin jopa rakastua. 1990-luvun Frankestein :)

Nopealukuinen ja mukaansa tempaava tarina. Mitkä asiat tökkii: Ardisin ja Danten muka romanttinen rakkaustarina. Get over it. Hahmot eivät tunnu aikuistuvan, vaikka ikääkin pitäisi olla jo kiitettävästi. Linn vaikutti aluksi upealta hahmolta, mutta lopulta vain keskenkasvuiselta kakaralta. Connailin hämmentävät tunteet erään lähettyvillä.. voiko köpömpää juonikäännettä olla, jos ymmärsin viittaukset oikein.

Kirja lumosi minut täysin. Yritin himmata lukutahtia, koska en halunnut sen päättyvän.. pelkäsin sen päättyvän tai tarkemmin miten se tulee päättymään. Loistava kirja.

Nopealukuinen ja paikoin ihan viihdyttävä, mutta kolme kirjaa olisi saatu tiivistettyä kahteen.

Sookie kävi suihkussa, ajeli säärikarvansa, meikkasi, pukeutui, siivosi... sen lisäksi hän kovasti pohti parisuhdettaan ja kävi taas suihkussa.. Jos lukijalle ei vielä ole Bubban kuviot selvinnyt, niin tässäKIN kirjassa se kerrotaan ainakin kaksi kertaa.

Toivottavasti hänen kustannustoimittajansa auttaa häntä karsimaan seuraavasta osasta rutkasti enemmän kuin tästä... Ajoittain aivan järkyttävän puuduttavaa luettavaa ja parissa kohdassa suomennoskin aiheutti hämmennystä, mutta en jaksanut kirjoittaa lauseita muistiin. Tästä on nuoren tytön sitten hyvä kehittyä. Ehkä kirjoittaa joku päivä mukavan tiiviin ja vähemmän sekavan kokonaisuuden. \"The sexiest romance you\'ll read this year\": näköjään kaikkien mielestä henkistä ja fyysistä vakivaltaa käyttävä mies vaan on ihan sykähdyttävän seksikäs. Ihkuu, kun uhkaa raiskata ja tappaa.. mut hei, se on vampyyri.. seksikästä. Kaspar on hahmona puistattava ja ällöttävä tyyppi. Oikeastaan kaikki tyypit, paitsi etäiseksi jäänyt Cain, olivat käsittämättömän typeriä. Luulisi, että vuosisatoja eläneet vampyyrit olisivat jotenkin fiksumpia ja aikuismaisempia.

Juonenkäänteitä oli vaikka muille jakaa. Melkein annoin kolme tähteä, mutta seksillä jeesustelu alkoi nyppiä. Siinä vaiheessa, kun mietitti seksin jälkiseurauksia meinasin kiljua ääneen, että ehkäsy on keksitty. Lukijana alan turhautuun Patchin puolesta. Nokkosvallankumouksessa asiat meni siinä sivussa, iso plussa siitä rohkealle kirjailijalle, mutta kai se sit on suomalaisille helpompaa. Onko seuraavassa kirjassa odotettavissa häät? Heh.

Kirjasarja tuntuu olevan just oikea valinta, kun haluaa aivot narikkaan viikonlopun ajaksi. Hahmot ovat ärsyttäviä ja epäaitoja, mutta ah, niin mielenkiintoisia. Loppuratkaisu yllätti minut, vaikka jälkeenpäin mietittynä se oli ihan selvä.

Vaikka kuinka yritin vältellä vertailua, niin väkisin tämä toi mieleen Twilightin. Raisa oli Bella, mutta hänellä oli enemmän munaa kuin \"sisarellaan\" ja tuppukylän tyypit olivat niin uuhlalaa kauniita.. Hahmot jäivät etäisiksi. Ärsyttävistä asioista huolimatta kirja tempaisi mukaansa ja jatko-osaa odotan mielenkiinnolla. Joidenkin nimivalintojen kohdalla en voinut muuta kuin ihmetellä syytä niiden valintaan, mutta.. se siitä :)

Miten hän osaa luoda niin ärsyttäviä hahmoja? Kirjan ihmiskuvaukset ovat paikoin todella koomisia (olenko ainoa joka nauroi ääneen Vael/Teri & Päivä/Jodi kuvauksille?). Aikuisille suunnatuksiksi kirjaksi tämä oli kyllä aika perusteinidraama ja mm. Ian, Jared ja Jamie vaikuttivat ikäistään nuoremmilta. Kirja olisi kaivannut tiivistämistä tai enemmän toimintaa. Nythän siinä ei oikeastaan tapahtunut yhtään mitään ja silti pitutta oli 702 sivua.