Teknisiä oivalluksia ja kaukonäköisyyttä jokseenkin heppoiseen juoneen käärittynä. Ihmiset jäävät yhtä ohuiksi hahmoiksi kuin HAL. Kirjan loppu on kuitenkin oivaltava ja pelastaa tämän teoksen.
Alkuteos ilmestynyt 1968. Suomentanut Sakari Ahlbäck.
1. painos: Avaruusseikkailu 2001. Kirjayhtymä, 1969. Nimeke selässä ja irtopäällyksessä: 2001 avaruusseikkailu. Sidottu, kansipaperi.
2. painos: 2001 avaruusseikkailu. Kirjayhtymä, 1976. Nidottu.
2. laitos: 2001 Avaruusseikkailu. Uusi Kirjakerho Oy, 1976. Sidottu, kansipaperi.
3. painos: Avaruusseikkailu 2001. Kirjayhtymä, 1981. Nimeke selässä ja irtopäällyksessä: 2001 avaruusseikkailu. Päällys: Piotr Tomaszewski. Sidottu, kansipaperi.
4. painos: 2001 avaruusseikkailu. Loisto, 2001. Nidottu.
Valittu Tähtivaeltaja-lehden 1900-luvun tieteiskirjallisuuden Top 50-listalle 2000.
Maailmankuulun tieteisromaanikirjailijan maineikas teos, elokuvanakin tunnettu 2001 avaruusseikkailu kuvaa jättimäisen avaruusaluksen huimaa matkaa kohti tuntematonta. Tapahtuma-aika on 21. vuosisata, aika jolloin ihminen on jo voittanut avaruusmatkailun vaikeudet ja jolloin eräästä kuun kraatterista tehty löytö horjuttaa ihmisen omaksumaa käsitystä avaruudesta.
Hämmentävän kuulöydön mukaan Löydöksi ristitty avaruusalus syöksyy kohti arvoituksen ratkaisua, kenties kohti tietoa, ettei ihminen ole yksin maailmankaikkeudessa. Mukanaan sillä on viisi matkustajaa, astronautit Bowman ja Boole sekä kolme ”talviuneen” vaivutettua tiedemiestä, jotka on määrä herättää vasta, kun heidän taitojaan tarvitaan.
Kuudes ”matkustaja” ja matkan varsinainen johtaja on HAL 9000, pitkälle kehitetty tietokone, joka osaa keskustella ja jonka "silmät" ja "korvat" valvovat kaikkea. Tämä miltei inhimillinen tietokone joutuu lopulta avoimeen ristiriitaan aluksen miehistön kanssa ja alkaa toimia itsenäisesti. Matka saa yllättävän käänteen. Suhteellisen aikakäsitteen lait kumoutuvat.
Lukijoiden keskustelut
Mitä ajatuksia tämä kirja herätti? Aloita ensimmäinen keskustelu.
Voit osallistua ilman käyttäjätiliä.
Aloita keskusteluKirjasarja
Sarjaan kuului myös yhteisnide H. G. Wellsin teoksista Aikakone ja Maailmojen sota sekä Isaac Asimovin kirjat Teräsluolat ja Alaston aurinko.
Mitä sinä ajattelit kirjasta?
Jaa oma kokemuksesi muiden Risingshadow-lukijoiden kanssa.
Lukijoiden arviot
4 arviotaMitä Risingshadow'n lukijat ajattelevat tästä kirjasta
Kirja oli ihan loppua lukuunottamatta mielettömän hyvä ja mielenkiintoinen, ahmin sen nopeasti. Mutta sitten päästiin siihen loppuun. Mitä ihmettä? Alku- ja keskiosa olivat hyvin tieteellistä, faktahenkistä ja sitten ihan randomisti mentiin mystiikkaan. Tuli kyllä niin nurkan takaa, ettei mitään tolkkua. Joskus happomatkailuhenkisyys toimii kirjoissa (kuten osa Philip K. Dickin kirjoista), mutta silloin sen pitää kattaa koko kirja, ei vaan osaa siitä. Olisin antanut 5 tähteä jos se loppu olisi ollut toisenlainen, nyt annoin vain 4. Mutta oli tämä kyllä sen verran vaikuttava teos, että seuraavat osat pitää lukea myös. Ehkä ne avaavat tämän kirjan juonta lisää. Tämä kirja oli tosiaan tapahtumavetoinen, hahmot jäivät siksi taka-alalle ja hyvä niin. Nyt Clarke sai ihan oikeasti keksittyä tapahtumien kuvailuun eikä tarvinnut pohtia hahmojen henkilökemioita ynnä muuta. Kirjan luettuani ymmärrän miksi tämä on klassikko.
Varmasti eräs niistä kirjoista joka sai kiinnostumaan sciense fiction'sta. Klasikko.
En erityisemmin pitänyt tästä kirjasta. Henkilöhahmot jäivät kaikki persoonattomiksi ja kasvottomiksi, liekö sitten tarkoituksellista tai ei, mutta minulle se on pitkä miinus ja syö pois lukuintoa. Jopa HALin ja miehistön välinen "ristiriita" oli suorastaan vaisu. Tapahtumiin nähden siitä puuttui jokin mikä olisi vetänyt kunnolla tapahtumiin mukaan. Ehkä syynä oli päähenkilön eräänlainen tunteettomuus?
Itse matka oli silti ihan kiinnostavaa luettavaa, lähinnä koska lopullinen päämäärä oli sen verran mystinen että halusin tietää miten kirjan lopussa lopulta käykään. No mystisestihän siinä käy, liian mystisesti minun makuuni - en ole varma tajusinko lopun tapahtumia edes oikein.
Kirjan kieli oli myöskin välillä kummallista, liekö suomennoksen syytä vai ei, mutta tietyt lausemuodot pistivät lukiessa useasti silmään.
