Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Pidin kirjasta? Alku oli vähän rasittava eivätkä kaikki Nimettömän seikkailut jaksaneet kiinnostaa. Muuten pidin kirjasta (saattoi johtua että luin kirjan yhdeksän vuotiaana). Keskustelu kuoleman kanssa oli todella hauska. Kuolema oli kirjassa todella hauska luonne. (Olis vähentänyt kuoleman pelkoa jos sellaisen olisin joskus omistanut.) Kirja pitää arvostella semmoisena kun se on, eikä arvosteluun pidä pistää aina kirjailijan nuorta ikää.
En pitänyt kauheesti. Anaid vain mokaili ja mokaili. Selenenkin virheet on tosin myönnettävä.
Tosi ärsyttävä juoni. Eihän siinä muuta tapahtunut kuin se, että Anaid sai tietää Selenen tarinan. Tosi ärsyttävää.
Ainoa miinus tulee alun sekavuudesta. Sen jälkeen kun Anaid oli saanut tietää olevansa noita tarina muuttui sujuvammaksi. Sen jälkeenkin jotkut Selene jutut olivat todella takkuista luettavaa.
Pidin muuten, mutta ne Zoyen sähläilyt poikien kanssa alkoi ärsyttää ihan hitosti. Tossa kirjassa on myös tosi ärsyttävää , kun Zoye ei voi luottaa kehenkään . Harmittaa myös, kun Neferet paljastu pahikseks. Mä aloin jo pitää Neferetitä. Toi kirja tavallaan kannustaa epäluottamukseen. Siihen et ei voi luottaa edes parhaiin ystäviinsä. Muuten pidin kirjasta.
Luin tän kirjan kun suoritin lukudiplomia ja ihastuin valtavasti tähän kirjaan. Kun alotin lukee tätä en malttanu lopettaa ollenkaan. Tuli välillä luettua yö myöhään, kun halusin tietää mitä seuraavaks tapahtuu. Sitten kirja loppukin ja tuli kauhee paniikki kun en tienny miten se sitten jatkuu. No ratkasu oli melko helppo keksiä, eikun kirjatoon seuraavaa osaa leainaamaan. :)
Kirja oli ihan ok, mutta silti hieman tylsä. Perinteinen rakkaustarina johon on tungettu jonkinlaista taikuutta. Suosittelen paremman puutteessa.
Ja taas ihana kirja tähän sarjaan. Rakastan näitä kirjoja sillä niitä lukiessa tulee aivan uskomaton tunne, tunne siitä että parempaa luettavaa saa taas etsiä jonkun aikaa. Brisingr oli luettu aika vakuuttavasta sivumäärästään huolimatta aivan liian nopeasti.
Kirja oli täydellinen jatko-osa Eragonille! Kirjasta löytyi sitä tiettyä syvällisyyttä jonka vasta painona oli myös sopivasti toimintaa. Pieni miinus siitä että en vältäämättä olisi aina jaksanut lukea kertomusta Roranista vaikka sillä olikin kirjassa tärkeä merkitys.
Eragon on yksi parhaita "tavallisia" fantasia kirjoja jotka olen lukenut. Vaikka kirjan perus idea on ehkä jo hieman käytetty kirja on silti omaperäinen ja upea lukuelämys. Suosittelen kaikille jotka edes miettivät kannattaisiko kirja lukea.
Kirjan lukeminen epäilytti aluksi sillä vampyyri kirjoja on moneen lähtöön... Mutta kirja oli positiivinen yllätys ja vielä erittäin koukuttava sellainen.
Pitihän se mielenkiinnosta tämäkin varata kirjastosta vaikka vähän epäilinkin että pidän tästä. Ja oikeassa olin. Ehkä minä olen vain totaallisen jähmettynyt romanttiseen fantasiaan kun taas tässä romanssi mainittiin vain joissakin sivulauseissa. Teksti oli mukaansa tempaavaa, mutta minulle välittyi tästä sellainen tunne, että tässä ei periaatteessa ole edes juonta. Ensin käsiteltiin yhtä asiaa, sitten hypättiin toiseen ja jo kolmanteen, mutta mitään ns. suurta ja radikaalia ei ollut. Tämä ei kyllä sytyttänyt millään tasolla vaikka mielenkiintoista magiaa tässäkin oli verrattuna aikaisempiin lukukokemuksiin. Tuskin tulen lukemaan jatko-osia.
Langennut enkeli on todella hyvä esikoisteokseksi. Patch on kiinnostava hahmo, ja jännitys säilyy aivan loppumetreille saakka. Jäin innolla odottamaan jatko-osaa, eikä sekään pettänyt luottamustani. Tämä on yksi lempikirjoistani, mitä en todellakaan ymmärrä...
Nälkäpelin kolmososa oli hiukan ahdistava, vaikka loppu olikin onnellinen. Tuntui, että henkilöt kokivat vain takaiskuja toisensa perään, eikä into jaksanut kunnolla riittää loppuun asti. Katniss alkoi vähän ärsyttää lopussa. Hän ei ole mikään unelmapäähenkilö. Peeta on suloinen tyyppi, pidän hänen naapurinpoika-olemuksestaan. Ihan hyvä kirja:)
Matkijanärhi on loistava päätös upealle sarjalle. Kapina Panemissa saavuttaa huippunsa ja nostaa jännityksen pintaan. Lukukokemusta ei voi sanoin kuvata. Sen tiedän ainakin, että itkin minuuttitolkulla viimeisten lauseiden kohdalla. Kun olin rauhoittunut, huomasin että jäljellä on vielä paljon koskettavampi epilogi. Kyynelehdin varttitunnin lähinnä onnesta, osikseen surusta ja ennen kaikkea siitä että tarina loppui loistavalla tavalla. Suzanne Collins pystyi vangitsemaan paljon tunteita jopa yksittäisiin sanoihin.
Luin juuri Suden veli kirjan ja sen jälkenn oli ihan pakko saaada selvää mitä Torak tekisi seuraavaksi joten olen nyt menossa ostamaan Henki Vaeltaja kirjan :)
Ihana, upea fantasiasarja, joka on minulle aivan erityinen. Kirjailija on esikuvani, sillä hän julkaisi esikoisteoksensa jo 16-vuotiaana. Se saa minut edes hiukan uskomaan, että omilla kirjoituksilleni olisi pieni mahdollisuus julkaisuun. Saphira on mukavin lohikäärme, johon minä olen tutustunut. Hän ja Eragon ovat suloinen ja erottamaton parivaljakko. Ainoa asia, mikä minua harmittaa, on se, ettei Eragon koskaan ehtinyt kunnolla tutustua isäänsä.
Orion jakaa mielipiteitä, mutta minusta hän on mahtava! TÄydellinen vastakohta Artemniksen häijylle ja tutkimattomalle mielelle. Toisaalta oli hiukan ahdistavaa ajatella Artemista vankina oman päänsä sisällä... Holly on ikuinen suosikkini, mutta tässä kirjassa hän jäi aiemapaa taka-alalle. Ei mikään paras Aratemis, mutta hyvä. Loppu jäi vaivaamaan.
Yön talo on totisesti yksi lempisarjoistani. Joskus Zoeyn toilailut poikien kanssa vähän ärsyttävät, mutta muuten en huomauttaisi yhtään mistään. Stevie Rae on ihana hahmo ja olen onnellinen, että hän on palaanut lähes entiselleen kuolemansa jälkeen. Vainottu on yksi sarjan parhaista teoksista. Kaikki jotenkin syvenee viidennen osan aikana. 5 tähteä!
Veren perintö ei mielestäni yllä aivan edellisten osien tasolle, mutta ostin sen silti omaksi. Quinn on hiukan tylsä hahmo, ja jään kaipaamaan Ericiä ja Billiä. Hyvä kirja siltikin.
Suhde Ericin kanssa saa taas eloa sarjaan. Tästä kirjasta alkaen romaanit vain paranevat ja paranevat, ei voi muuta sanoa. Sookie on ihastuttava päähenkilö, niin kuin monet muutkin ovat huomanneet! Rakastan näitä kirjoja, pääsevät ehdottomasti tarkoin harkittuun top kymppiini;)
Artemis Fowlit vain kuuluvat ikuisiin suosikkeihini. Rakastan sarjan hahmoja, he ovat kaikki vahvaluonteisia, huumorintajuisia ja jotakin muuta yhtä hienoa. Artemis on ehkä parhaita kuvitteellisia henkilöitä johon olen törmännyt!
Riitasointu on niin ihana juuri omaperäisen ideansa takia (Enkelit). Nora on mukava ja helposti samaistuttava päähenkilö. Pidin vielä enemmän ensimmäisestä osasta.
Uusi aika on melkein yhtä hyvä kuin alkuperäinen trilogia, ehkä jopa parempi?:) Oho oon eka:D
Darren Shanit vain ovat niin parhaita. Kukapa niistä ei tykkäisi. Niissä on aivan oma tunnelmansa ja niitä on kiva ahmia pari kolme päivässä:) Suosikkihahmoni on Crepsley, joten varmaan kaikki sarjan lukeneet arvaavat, miksi en tykkää niin paljon myöhemmistä osista...