Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Olen lukenut harvoja näin hyviä kirjoja. Tämän kirjasarjan kirjat kuuluvat niihin kirjoihin, joita lukiessa uppoutuu täysin kirjan omaan maailmaan. Lukiessa ei vain voi päästää kirjasta kiinni, vaikka välillä niin piti tehdä, jos seuraavana päivänä oli koulua! :D Joka tapauksessa rakastan tätä sarjaa, sen henkilöitä ja Cassandran tapaa kirjoittaa. Odotan suurilla odotuksillani neljättä osaa (: Suosittelen tämän kirjasarjan lukemista, on sen arvoinen!
Mahtava kirja ! kerronta oli sujuvaa ja pidin bartimeuksen ja kittyn väliestä "yhteydestä". hahmot syvenivät valtavasti ja myös ptolemainos hahmona aukeni minulle, sillä bartimeuksen menneisyydestä oli aika paljon tekstiä. varsinkin viimeiset sata sivua olivat mieleeni ja aivan viimeisillä sivuilla taisi muutama kyynelkin tulla. kokonaisuutena kirja oli parempi kuin aikaisemmat kirjat. suosittelen.
Hieno jatko-osa Merkitylle! Aluksi ajattelin lukea kirjan tylsyyttäni mutta pian huomasin etten voinut lopettaa vaikka olisi ollut muutakin luettavaa. Suosittelen! :)
En ole koskaan pitänyt tätä trilogiaa kovinkaan mielenkiintoisena, mutta kyllä se ensimmäinen osa oli parempi kuin tämä. Oikeastaan koko kirjassa ei tapahdu kiteytettynä yhtään mitään. Se vain kertoo karkureiden vaikeasta matkasta kohti päämäärää ja mahdollisen kansannousun tutkimista. Cassia ja Ky herättivät mielenkiintoa ensimmäisessä kirjassa, mutta tässä heistä ei ollut nimeksikään juttua. Välillä minulle tuli kirjan teemasta mieleen Nälkäpeli. Tässäkin osa maailman ihmisistä haluaa elää elämäänsä ilman jonkun ylemmän tahon määräyksiä joten on selvää, että kapina kytee ja syttyy vielä. Tässä kirjassa ei päästy vielä sinne asti, mutta on selvää, että viimeisessä kirjassa tunteet kuohuvat. Vaikka juoni on tässä vaiheessa aika selvä, tuli tarinasta välillä sellainen olo, että Cassialla ja muilla ei ole mitään mahdollisuutta muuttaa maailmaa, joka on ollut olemassa pitkään ja vakauttanut asemansa maailmankartalla. Noh, se selvinnee sitten seuraavassa kirjassa, joka on tietenkin uteliaisuudesta luettava.
Aivan ihana! Hyvin rakennettu maailma, itseasiassa erittäin hyvin. Päähenkilö Nonna on ihanan erikoinen päähenkilö, jonka päättäväisyyttä ei voi kuin ihailla. Eniten kuitenkin rakastan koko sarjan maagista tunnelmaa- se säilyy loppuun asti. Olin iloinen siitäkin. Ainoa miinus on, että henkilöt menevät aivan sekaisin. Nimet ovat vaikeita ja kuulostavat samoilta & niitä on paljon; luntin niitä kirjan takaa enemmän kuin kerran! Mutta kokonaisuus ratkaisi, eli täydet 5 tähteä tästä ~
Ei sytyttänyt. Tapahtumien arvattavuus, turhan pitkä kerronta ja henkilöiden yksiuloitteisuus ovat tämän kirjan pahimpia kompastuskiviä. Kirjan nimi herätti todella kiinnostukseni ja luettuani kirjan alusta loppuun, totesin, ettei se nyt niin mahdottoman hyvä ollutkaan. Tapahtumien kulku on aika hidasta ja se tylsistytti, vaikka kuvailut ihan hienosti kirjoitettuja olivatkin. Kirja olisi voinut olla vaikka kuinka maaginen- mutta se ei olut sitäkään. Oikeastaan voisin kutsua tätä "realistiseksi fantasiaksi".
Mä tykkään! Heti alusta lähtien oleilin Team Keenanissa- jos sitä nyt sillä nimellä voi kutsua. Seth ällötti jotenkin, mutta Keenan oli jotenkin ihanan juonitteleva ja omistuksenhaluinen. Donia oli myös yllättävän tärkeä hahmo ja pidän hänestä tosi paljon vielä kolmannen lukukerran jälkeenkin. Loppu oli ehkä vähän lattea, mutta epilogi pelasti tilanteen. Prologi ei voisi ensimmäisellä lukukerralla sekavampi ollakaan. En tajunnut siitä mitään ekalla kertaa.. olikohan se sen ideakin?
Taattua herkkua PJ-faneille uusilla ihanilla henkilöillä. Ei tosin yllä ihan PJ;den tasolle, mutta tämän kirjan paras juju on siinä, että sivuhahmotkin saavat paljon syvyyttä!
Emily on ihanan omituinen & kirja on ihanan sekava, eikä siitä välillä oikein ota selvääkään. Selkeää luettavaa ja paljon top 13-listoja.. mm.. Erilainen kirja, ei sellainen mitä odottaisi.
Olin yhdessä vaiheessa ihan kamala "Yön talo-hullu", mutta nyt kyllästyin sarjaan totaalisesti. Kalonan lähentely ja kolmiodraama oli jotain niin tylsää, että lopetin kirjan kesken, vaikken yleensä tee niin. Ehkä kirja parani loppua kohden, mutta ensimmäinen puolisko sai minut kuolemaan tylsyyteen.. tämän sarjan lukeminen taitaa siis olla minun osaltani ohi. Mutta tuttua yön talo-meininkiä niille, jotka siitä tykkää.
Ei huono, ei huono, muttei paras. Artemiksen huumori (joka on muuten parasta huumoria ikinä) oli jossain kadonneena, mutta Orion sai nauramaan kyllä senkin edestä. Ei tuollainen sovi yhtään Artemiksen tyyliin! Ei yhtään paremmin kuin ne farkut & T-paita joita Artemis lupaa pitää.. Jään odottamaan innokkaana viimeistä osaa.. voi ei.. tää ei saa loppua ! >.<
Voi ei... Miten tämä pystyi olla vielä huonompi kuin edellinen. Damen ja Ever alkoivat ärsyttää ihan järkyttävästi. En ihan ymmärtänyt miten he yhtäkkiä "ratkaisivat" ongelmansa, siis puolittain. Roman ja Jude olivat ainoa syy miksi edes jaksoin lukea kirjan loppuun. Ever on äärimmäisen ärsyttävä ja naiivi. Ja Damen... Voi minkäs teit. Siis mitä ihmettä se säästö homma oli? Ja sit ne hirveät tunnontuskat. Niin äärimmäisen puuduttavaa. Damen muuttuu jatkuvasti huonompaan suuntaan. Ever ja Damen voisivat saada jo toisensa niin loppuis tää jankkaaminen. Kai minä luen kirjan jatkonkin, mutta jotenkaan tämä ei enää jaksa innostaa.
Aluksi olin vähän epäileväinen kirjan suhteen mutta päätin kuitenkin lukea sen. Ja onneksi tein niin sillä jäin heti koukkuun ! En malttanut laskea kirjaa käsistäni, tarina osoittautui aivan mahtavaksi ja rakastuin päähahmoihin ja myös Roariin. Odotan jatkoa innolla vaikka siihen on luultavasti vielä jonkin verran aikaa.:)
En malta odottaa jatkoa ! Kirja ei ollut ihan yhtä hyvä kuin edeltäjänsä mutta hauskaa luettavaa silti.
No kirja oli ehdottomasti parempi kuin ensimmäinen kirja. Mutta kuitenkin minusta jälleen tuntui, että vaara ja pahuus kerrottiin pahempana kuin sitten lopulta olikaan. Irial lankesi minusta liian helposti Leslien lumoihin ja se ärsytti minua henkilökohtaisesti paljon. Niallin ja Irialin menneisyys vaikutti todella kiinnostavalta ja siihen olisin voinut itse paneutua vielä enemmän, koska Niallistakin nousi paljon uusia puolia esille, jotka minua kiinnostivat. Niall sai ehdottomasti lisää pointseja tässä kirjassa. Olin tyytyväinen kun Keenankin sai vähän luonnetta tässä kirjassa, toisin kuin taas Aislinn alkoi minua ärsyttämään. Jotenkin kuinka sinisilmäinen tämä oli ja luuli vain kaiken vaikuttavat häneen itseensä ja ehkä nyt Sethiin. Leslie oli hahmoja mielenkiintoinen, vaikka vähän mietin mikä se touhu oli Irialin ja Niallin kanssa. Siis että kummasta tämä nyt siis piti oikeasti, vai pitikö sitten lopulta kummastakaan. Kokonaiskuvanaan hyvä kirja, mutta kaikki tuntui taas ratkeavan kuitenkin melkein liiankin helposti. Sitten lopulta.
Kirja oli tooooooosi ihana ! Tosi romanttinen mutta loppua olisin voinut muuttaa .Lucianista olisi voinut tulla vaikkapa poikaystävä tai jotain .Loppulaiseissa tuli pari kyyneltä
Oli tosi ihana kirja ja ihastuin siihen heti .Odotan innolla toista osaa .Mitähän rakasyavaisille tapahtuu?? Voi hitsi loppu tosi jännään kohtaan!
Okei, toisaalta olis voinut lukea tuon alkuperäisen kirjan ensin, että olisi voinut vertailla, mutta meneehän tämä näinkin. Tämä kirja sisälsi ajatuksen kanssa luettavaa tekstiä kuin myös varmasti alkuperäisteoskin. Ihan hauska ja viihdyttävä idea kieltämättä, mutta ei nyt kyllä lukeutunut lempikirjojeni listalle. Välillä tuntui, että tässä kirjassa ei ollut mitään juonta vaan henkilöt vain keskittyivät yhteen ja samaan, toistensa luona vierailuun ja välillä zombien tappamiseen. Elizabeth oli kyllä hauska ja huikea hahmo. Hänen ja Darcyn välisestä kanssakäymisestä olisin mieluusti kyllä lukenut lisääkin, koska kirjan oletettu rakkaustarina jäi kyllä kaiken muun alle. Suosittelen lukemaan jos pidät Austenin tuotoksista ja ilkeistä zombeista. vaikka tässä oli aivoja popsivia zombeja, ei niiden kanssa kuitenkaan menty liiallisuuksiin.
Periaatteessa pidin kirjasta. Hahmot olivat mielenkiintoisia ja juoni sinäänsä aika hyvä. Olihan teksti minusta vähän sisällöltään lapsekasta. En oikeen tiedä oliko Keenan sellainen unelma tyyppi, mikä yleensä löytyy kaikista nuorten kirjoista. Mutta Sethistä pidin kuitenkin vain osittain. Aluksi vähän enemmän kuin lopussa. Jotenkin Seth jäi vähän mitäänsanomattomaksi. Ja sitten kirjan päätähti, Aislinn. Taas minua hivenen ärsyttää kirjan ennalta arvattavuus ja se että niin mahdottomaksi kuvailtu tilanne Aislinnin kannalta ratkeaa yhtäkkiä ihan kuin itsestään ja PAM kaikki on taas hyvin. Mutta olihan se ihan ok, lukemisen arvionen kirja...
Hmm, voisin sanoa että tykkäsin ja en tykännyt. Fifty-fifty. Ensinnäkin, kirja oli paksu mutta siitä huolimatta Phuryn ja Cormian hetket jäivät liian vähälle ja niitäkin hetkiä oli ainoastaan vain muutama sivu. Tuntui ihan siltä, että Johnin, Blayn ja Qhuinnin osuus oli paljon suurempi, vaikka Phurysta ja Cormiasta kirjanhan piti olla. Noh, totta kai luin mielelläni myös heidänkin ajatuksia, mutta ne ei näyttänyt liikkuvan minnekään. Vasta loppua kohden alkoivat asiat edetä. Muutkin henkilöt näyttivät saavan paljon huomiota ja oikeestaan oli mukava kuulla eräästä tietystä henkilöstä. Loppu oli ehkä paras osa kirjasta ja olin enemmän kuin tyytyväinen kirjan loppuun. Jatkan edelleen ja toivottavasti seuraava osa antaa kirjan päähenkilöille enemmän tilaa :)