Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
En olisi ihan kirjasarjan alussa uskonut, että Butchista kasvaa näinkin suuri hahmo, vaikka alusta asti olin hänestä pitänytkin. Tässä kirjassa ekaa kertaa alkoi vähän jonkinmoinen asioiden toistuminen ärsyttämään. Marissa ja Butch tekivät hyvän parin, mutta ehdottomasti eniten mielenkiintoa herätti itsessäni Vishous ja John. Odotan niin innolla Johnin muutosta vampyyrisoturiksi. No jos pysytään vielä tässä kirjassa... :) Marissassa tapahtui aikamoinen muutos tämän kirjan aikana moneltakin kantilta katsoen. Butch oli jälleen aina yhtä vahva hahmo, vaikka joutuikin muutaman kerran vahvojen epäilyjen valtaan. Vähän jäi minulle lopussa epäselväksi se Butchin "sisäinen pahuus"-juttu, mutta muuten aika selvä kirja, jossa juoni eteni taas monta harppausta. Ei kyllä voinut laskea käsistään ennen kun kirja loppui. Tässä kirjassa välillä ärsytti taas lessereiden asioiden kertomiseen käytetyt sivut, sillä suurimmaksi osaksi ne eivät jaksaneet yhtään kiinnostaa. Suosittelen.
Jälleen mahtavaa tekstiä Wardilta. Zsadist oli hahmona lopulta aika erilainen, kun olin kuvitellut. Tämän rypemistä itseinhon syvässä suossa ei ollut aina kovin mukava lukea, mutta kuitenkin odotin koko ajan, että saisin tietää lisää. Bellan ajoista vankina oli mielenkiintoista lukea, vaikka kyseinen David -lesser sai välillä inhonväreet kulkemaan selkää pitkin. Phuryn tunteet Bellaa kohtaan toivat taas lisämaustetta tähän kirjaan. Zsadist sai minut ainakin välillä aivan raivonpartaalle torjuessaan jatkuvasti Bellaa luotaan. He olivat kyllä ehdottomasti hyvä pari, vaikka Bella jäi välillä vähän etäiseksi. Ei ehkä suosikkini, mutta aivan ehdottomasti suosittelen kaikkia lukemaan.
Ja jälleen en voinut kuvitellakaan irrottavani otettani tästä kirjasta. Rhage oli ehdottomasti virkistävän hauska hahmo, joka kuitenkin painii isojen ongelmien kanssa. Hän toi ehdottomasti korvaamatonta huumoria kirjaan, joka sai minut naureskelemaan hiljaa itsekseni. Mary taasen oli mukavan erilainen hahmo, joka loikkasi mukaan vampyyrien maailmaan. Vaikka Marysta tuli välillä hänen sairautensa takia heikko kuva, oli hän silti todella vahva ja ajatteli usein järjen kautta. Olin aivan ihastunut tähän Maryn mukana tulleeseen hahmoon, Johniin. Hän toi ehdottomasti taas jotain lisää tähän kirjasarjaan ja odotan häneltä paljon. Tarinana välillä vähän ennalta-arvattava, mutta piti kuitenkin lopulta jännityksessä loppuun asti. Suosittelen ehdottomasti.
Kirja imaisi alusta asti mukaansa ja siitä se sitten alkoi... Kirjasta ei voinut mitenkään päästää irti, kun juoni rullasi koko ajan mukavasti eteenpäin. Aivan uskomaton vampyyreitä käsittelevä kirja. Pakko myöntää, että kirja antoi taas vaihteeksi aivan erilaisen vampyyri maailman ja vielä minkälaisen <3 Hahmot ovat vahvoja ja mielenkiintoisia. Ja vaikka kirjassa oli tosiaankin paljon väkivaltaisia kohtauksia sekä paljon seksiä, ne eivät millään tavalla haitanneet, vaan toivat kirjaan todellisuuden tuntua. Mutta jos sellainen kirjassa häiritsee, ei kannata lukea. Ja ainoastaan itseäni kirjassa oli lessereiden näkökulmasta kertomiseen käytetty runsas sivumäär, sillä ne eivät kamalasti jaksaneet innostaa. Suosittelen kyllä lämpimästi. Uskomaton aloitus tälle sarjalle. ****
Sain kirjan luettua juuri, ja on pakko sanoa että petyin. Siis tarinan etenemiseen, mutten mihinkään muuhun. Aikaisemmin tapahtunut juonikäänne (se ''kirous'' Damenin ja Everin välillä), jurnasi paikallaan, eikä edistynyt yhtään. He eivät VIELÄKÄÄN saaneet vastamyrkkyä käsiinsä, ja tämä on jo toinen kirja jossa sitä on yritetty! Uusia hahmoja ei näkynyt, ja vanhoistakin yksi kuoli. Ja tämä kyseinen hahmo kuului niihin asioihin jotka loivat kirjasarjalle mielenkiintoa. Tottakai uusia tapahtumia ja käänteitä oli, mutta minusta ne olivat vain mausteita ripoteltuina pääjuonen sekaan niin että se itse edistymättömyytös ei näkyisi läpi. Tuntuu kuin olisin lukenut vasta kaksi ensinmäistä osaa, enkä kaikkia jotka on julkaistu. Mutta muuten ihan jees, sanokaamme näin. :)
mahtava kirja.rakastan vampyyri-kirjoja ja tämä sarja menee kirkkaasti parhaimpien joukkoon.vähän kyllä harmitti kun oli niin samanlainen kuin twilight.
Tässä kirjassa oli tosi hyvä loppu.muutenkin oli hyvä.
tää kirja ei olllu ihan yhtä hyvä ku edellinen.
Kuten monet ovat jo maininneetkin, oli kansi minusta erittäin kaunis ja houkuttteli lukemaan :) Ja nyt itse kirja. Kirja oli monipuolinen ja koukuttavasti kirjoitettu, itse pidin eniten juuri noista kahdesta päähenkilöstä. Mielestäni lopun tapahtumat etenivät jopa liian vauhdikkaasti, koska itse juoni ei ainakaan minulle täysin auennut (tai sitten vika on lukijassa;) ) Tämä kirja ansaitsisi jatko-osan, jossa henkilöt olisivat jo tuttuja toisilleen!
Tämä kirja tarttui matkaan ihan satttumalta kirjastoreissulta. Täytyy sanoa, että vaikka aihe oli sinäänsäkin rankka oli siitä kerrotttu koukuttavasti eikä kuitenkaan liian piilottelevasti.... Vaikka takakansiteksti antoi olettaa perusfantasiaa, ylsi tämä jotenkin sen yli. Kirjailijoille hatunnosto siitä, että tämä kirja oli sekä fantasiaa, että tavallista elämää ja sauma niiden välillä oli olematon. Jään innolla odottamaan seuraavia osia!
Uusikuu on kirja josta joko pitää tai sitä vihaa..... Itse kuulun siihen joukkoon, joka pitää tätä kirjaa sarjan parhaana. Syy miksi pidän tästä kirjasta on yksinkertaisesti, se että Edward häipyi ja Jacob tuli hänen tilallleen!!! Siinä missä Bellan ja Edwardin "suhde" (eritttäin epäaito sellainen) on teennnäinen ja imelä on Bellan ja Jacobin suhde ikääänkuin sisarusmainen ja aito. Jacob myös tuo sarjaan jotain olennaista; puhekieltä. Myös kirjan loppu ottaa päähän, miks ihmeessä Bella lähtee pelastamaan Edwardia, tietäen että se loukkaa Jacobia??? Ja vielä ottaa Edwardin vastaan, kuin elämänsä pelastuksen??? Järki hoi, älä jätä?! Ja eräs pieni mutta minun kohdallani häiritsevä asia, miksi Jacob on välillä Jacob, välilllä Jake?
Loistava. Ei sitä voi paremmin sanoa. Vaikka myönnettävä onkin, että tässä osassa sarjaa oli kaikista eniten epäkohtia, mutta siitä huolimatta juoni oli mukaansatempaava, traaginen ja romanttinen. Alku olisi voinut olla… mielenkiintoisempi, mutta kyllä tuokin menetteli. Joissain kohdissa Stiefvater oli takertunut liian tarkasti pieniin, merkityksettömiin seikkoihin tai juoni alkoi junnaamaan paikallaan. Valitettavasti tässä osassa oli tylsiä, pitkästyttäviäkin kohtia, mutta onneksi niiden lukumäärä ei kasvanut kovinkaan suureksi. Grace ja Sam pysyivät turvallisesti samanlaisina, joskin Grace ei ollut enää tässä vaiheessa niin pihalla ihmissusia koskevista asioista ja Sam oli jollain tapaa aikuistuneempi, mutta muuten kaksikko oli edelleen se sama – tuttu ja turvallinen. Colen muutos oli samaan aikaan sekä ärsyttävä, että ihailtava. En ole aivan varma pidinkö enemmän itsemurhaa hautovasta Colesta vai parannuskeinoa etsivästä Colesta, mutta viimein päädyin kompromissiin; molemmat ovat yhtä hyviä. Colen ja Isabellen suhde jäi hieman auki, mikä luultavasti olikin tarkoitus – mikä taas ei tarkoita etteikö se olisi ärsyttävää. Siitäkin huolimatta Cole pysyi lempihahmonani. Koeningista en pitänyt sitten alkuunkaan. En vain jotenkin voi käsittää, että tosielämässä tapahtuisi niin, että poliisi (siis poliisi!) kääntyisi lakia vastaan. Mies oli muutenkin hieman liian täydellinen kuva poliisista ja oli kaikissa tapauksissa liian… virallinen, mikä alkoi hiljalleen nakertaa hermojani. Loppu oli mielestäni samaan aikaan tylsä, raivostuttava ja turhauttava, mutta kuitenkin juuri oikea loppu Ikuisuudelle. Kirja ei olisi voinut loppua millään muulla tavalla – traagisempi loppu olisi ollut pettymys ja onnellinen yksikertaisesti huono. Stiefvater onnistui jättämään lopun hyvällä tavalla avoimeksi ja päinvastoin kuin monet muut kirjailijat, avoimeksi jätetty loppu ei pilannut koko kirjaa. Stiefvater jätti ilmaan niin monta kysymystä, että ne sekoittuivat ihanaksi, romanttiseksi ja koskettavaksi kokonaisuudeksi, joka oli täydellinen kruunaus kaikin puolin loistavalle kirjalle. Suosittelen todellakin kaikki lukemaan, mutta ellei ole lukenut muita osia, ei kannata edes aukaista kirjaa! Samin ja Gracen rakkaus on niin ainutlaatuisen ihanaa luettavaa, että ellei ole lukenut sen kaiken alkua, se saa rakkaustarinan kuulostamaan mauttomalta, naiivilta ja keksityltä…
Hyvin onnistunut tarina, olen aina pitänyt Narnia kirjoista, niiden seikkailut ovat hauskoja=) Alku alkoi todella hyvin, juoni kulki verkkaiseen tahtiin:D Ainoastaan yhtä asiaa olisin halunnut muuttaa (pieni juonenpaljastus); Jättiläisiä olisi voitu alussa, kun Jill luuli niitä kiviksi, voitu kuvailla paremmin ja ne olisivat tehneet jotain yllättävää. Muuten hyvä kirja=) 5/5
Tosi hyvä kirja. Pidin tästä kirjasta tosi paljon=) 4/5 tähteä, koska alku ei ollut niin hyvä. Mutta suosittelen lukemaan=D
Omasta mielestäni kirja olisi ollut huomattavasti parempi jos se ei olisi hukkunut kokonaan Noran ärsyttäviin mieliala vaihteluihin ja itsekkäisiin tekoihin. Välillä se oli suorastaan raivostuttavaa luettavaa. Mutta kyllä Patchkin olisi voinut tehdä vähän enemmän. Mutta arvosanaani nostaa Vee, koska hän loisti edelleen! Plussaa antoi myös Noran ja Patchin kiihkeä kohtaus ja kirjan loppu, mikä jäi todella jännittävään kohtaan. Toivon kolmannelta osalta enemmän ja saan aloittaa sen lukemisen hyvinkin pian, onneksi!
Olin hiukan epäluuloinen aluksi, kun löysin tämän kirjaskaupasta, koska en ollut niin pitänyt Nälkäpelin ensimmäisestä osasta. Tämä teki poikkeuksen. Vihan liekit oli ihan MAHTAVA lukukokemus<3 Rakastuin Peeta leipuripoikaan ja Katnisiin, vaikka ensimmäisessä osassa Peeta tuntui liian uhrautuvalta ja Katnis liian teinitytöltä. Vihan liekit piti otteessaan loppuun saakka ja se jäikin hyvin jänittävään kohtaan=) 5/5 Suosittelen=3
Kirja oli hyvä, helppoa lukea, Katnisin ja Peetan romanssia oli ihana seurata. Kirja saa 4/5 tähteä, koska jostain syystä kirja ei noussut niin "Märakastantätäkirjaaihanaihana<33!" listoilleni.
Ihana kirja, en omista kissaa, vaikka haluisinkin=3 Kissojen nimet olivat hauskoja esim. Tulitassu ja Tiikerinkynsi. Ärsyttää vain se, että lähikirjastostani ei löytynyt kuin vain tämä kirja>___< 4/5, koska juoni oli vähän ennalta-arvattava.
Kirjan luki alle päivässä, mikä ei sinänsä haitannut. Viimeisissä sanoissa tiesin, mitä tapahtuisi, olinhan lukenut Epäilys-romaanin ja katsonut leffan, mutta silti se sai kylmät väristykset kulkemaan pitkin selkääni ja kun suljin kirjan, jäin hyvin pitkäksi aikaan miettimään, mitä olin äsken lukenut. Bree on kiinnostava hahmo, pystyin vaivatta samaistumaan häneen. Fredin kohtalo mietitytti, mutta varmaan sen kuuluikin jäädä pimentoon. Sai lisää pohdittavaao,o Jotkut kavereistani olivat lukeneet tämän kirjan ja jotkut kommenteista (he kertoivat kommentinsa minulle, koska olin suositellut heillä tätä kirjaa) olivat tälläisiä: "Ähhh.. loppuipa se kesken" tai "Lisäosia tähän kirjaan!" Ei. Minunmielestäni tähän kirjaan ei tarvinnut lisäosia eikä se loppunut kesken. Sen kuuluikin jäädä niin, kuinse jäikin. Tietenkin olisi ollut mielenkiintoista ja hauskaa seurata, mitä Breelle tapahtuisi valkoihoisten luona ja miten ehkä Bree muuttuisi. Mutta ei. Se jäi juuri sellaiseen kohtaan kuin pitikin=) 5+/5 =D
Kirja on kyllä aivan mahtava, vaikka se pitikin aika painamalla lukea läpi. Henkilöt ovat hyvin rakennettuja eikä kyse ole todellakaan mistään väärinymmärretty nuori pelastaa maailman -fantasiasarjasta. Joitakin turhia kohtia olisi voinut karsia pois, jotta kirja olisi ollut vähän vähemmän raskas. Loppu jää huutamaan jatko-osiaan ja ne kyllä aion ehdottomasti lukea...
Noniin. Mistäs aloittaisin. 4 tähteä siksi, koska petyin pahasti alkuun ja loppuun. Alussa oli löpinää kaikesta maan ja taivaan väliltä ja lopussa oli vain yksi pieni lause ja sekin ei jättänyt (minunmielestäni) mitään tunteita riippumaan ilmaan. Muuten kirja oli aivan yhtä hyvä kuin normaali romantikka kirja=) Nyt hyvää asiaa; Rebeccan ja Lucianin suhdetta oli mukava seurailla ja hykertelinkin hiljaa itsekseni kun Lucian sanoi esim. jotain romanttista. Ärsyttää vain se, kun paljon asiaa oli mahdutettu kirjaa, jonka seurauksena, se sai monta liika sivua lisää. Suosittelen kirjaa kaikille, jotka pitävät romantiikasta=)
Kirja on tietenkin onnistunut, koska Riordan on kirjoittaja. Juoni on hauska sekä tietenkin jännittävä, mutta ei mielestäni silti aivan yhtä hyvä kuin alkuperäiset Percy Jacksonit tai Kanen Aikakirjat. On kuitenkin ihanaa, että Jacksonit ja Kreikkalainen tarusto jatkuu vielä!
Tää on jotain niin ihanaa. Artemis on pätevänä "pikkupoikana" jotenkin ihana, ja se eroaa tavallisita poikapäähenkilöistä. Butler, Holly ja muut hahmot ovat niin täydellisesti mietittyjä, että ihmettää. En vaan voi käsittää miten Eoinilla on riittänyt mielikuvitus tähän kaikkeen!
Tämä on vaan jotain niin ihanaa. Hauskat hahmot ja nokkela kirjoitustyyli toimivat; Myyttihovia tulee luettua joka päivä jotakin osaa, olen siis jäänyt koukkuun. Ihan _mahtava_ sarja. Mä en oikeasti tiedä miten tätä voi kuvailla, mutta yhden asian kerron: LUKEKAA.
























