Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Parhaita lukemiani kirjoja pitkään aikaan. Patch sai kirjaimellisesti pääni sekoamaan ihanilla repliikeillään ja totaalisen seksikkäällä olemuksellaan. Nora oli välillä ärsyttävä, mutta ihan okei päähenkilö kuitenkin, vaikkei mielestäni luottanut tarpeeksi Patchiin. Vee oli toiseksi paras tyyppi kirjassa, hänen kommenttinsa naurattivat aina. Loppuratkaisu oli hyvä ja sai janoamaan kirjan toista osaa.
Jotenkin tää sarja ei muhun vaan kolahda, ainoana paranormaalin romantiikan sarjoista tähän mennessä. Ekan kirjan kanssa olin jo ihan pettynyt, että mitä tää on, ja Sininen kuu meni vielä lisää alaspäin. Ever on ärsyttävä, kirjan lauseet menee multa jotenkin ohi ja on miljoona asiaa joita ei oo selitetty tai on selitetty huonosti. Damen käyttäytyy oudosti koko ajan ja monet muutkin henkilöt on kummallisia, kuten ne kaksoset ja Ava. Tää kirjasarja ei vaan uppoa muhun lainkaan.
Kirja oli jälleen nopeasti luettu. Kirja oli hyvä, vaikka nyt jotkut asiat päähenkilössä alkoivat pänniä ja ärsyttää. Siksi vain siis neljä tähteä. Ja jos muutamia häiritseviä tekiöitä ei oteta lukuun oli todella mukavaa luettavaa. Eikun maanataina kirjastoon kolmatta osaa hakemaan :)
Koko Houkutus-sarjan kirjoista paras (: ?
Alku oli tosiaan välillä vähän pitkäveteistä ja jotkin asiat olivat melkeinpä outoja, mutta kun kirjaa pidemmälle luki se oli todella hyvä ja pidin siitä ettei ollut sitä perinteistä kolmidraamaa oikeastaan. Kirjan luin oikeastaan kahdessa yössä, eli kirja oli todella hyvä. Onneksi siis lainasin kirjastosta samantien toisen osan ja nyt saa katsoa koska pitää seuraavaa osaa mennä kirjastosta metsästämään :)
Minä petyin kirjaan. Olin ensin nähnyt leffan ennenkuin kirjan löysin. Kun näin kirjan ajattelin et "Noni. Nyt kiroon leffan kun kirja on näin paksu" Pettymyksenä leffaan oli hyvin saatu kaikki oleellinen kirjasta. Kirja oli välillä tylsää ja pitkäveteistä luettavaa. Kakkos osaa lukemassa mutta päässyt vain tokalle luvulle kunnes tulee joku uusi kirja jota aloitan lukemaan ja Musteloitsu jää kesken.
Oikeastaan arvosteluksi annan 4½ tähteä, koska ainoa kirjassa häirinnyt asia oli ärsyttävän luontoiset sivuhenkilöt sekä tylsät tapahtumat heti alussa ja masentavat tapahtumat keskivaiheilla. Kirja loppui aika nopeasti, mielestäni tapahtumia olisi voinut pitkittää ja joitain kohtia muuttaa paremmiksi. Olin todella iloinen ja liikuttunut, kun sain tietää mikä yliluonnollinen olento Lucian oikein on. Eläydyin tarinaan niin voimakkaasti mukaan, että oli pakko hetken aikaa kyynelehtiä kun luin viimeiset lauseet. Suosittelen kirjaa kaikille yhtä tunneherkille nuorille ja myös aikuisille.
Epäilin koko sarjaa aluksi ja useaankin otteeseen takakannen lukenut kirjakaupassa. Ja nyt kun oli joulu eikä mitään luettavaa lomamatkalle päätin pyytää joululahjaks. Sain kaikki kolme. Ajattelin että 2 kirjaa riittää 2vko lomalle. Ensinmäinen meni rentoa vauhtia. oli kyllä sopivasti jännitystä että piti jatkaa vielä lukemista vaikka oli myöhä mutta tässä sitä oli enemmän. Kirjaa ei voinut laskea käsistä ja kirja tunkeutui jopa uniini. Viimeisen kirjan aloitan lukemaan viikonloppuna kunhan pääsen kotiin. Olisi pitänyt ottaa kaikki mukaan. Oisin saanut viimeisen luettua viimeistään lentokoneessa. Nyt sitten innolla ja kauhulla odotan viimeistä osaa. Juonen käänteet tosiaan tuli aika tiuhaan tahtiin. Itsekkään ei tiedä mitä on totta ja mikä ei ja mitä tulema pitää. Olemme yhtä Katnissin kanssa. Samat ajatukset ja samat tiedot.
Verta sakeampaa on Sookie-sarjan viides suomennos. Aiempia kirjoja lukiessa taso on noussut koko ajan, mutta tätä lukiessa se nousu ikäänkuin pysähtyi. Tuntui välillä, että tapahtumat olivat sekavia ja niitä oli sen verran, että ei pysynyt mukana siinä, että mihin juttuun mikäkin liittyi. Lisäksi Sookien otsaan iskeytyi tässä kirjassa kevytkenkäisen tytön leima, koska miehiä tuntui olevan joka sormelle ja se ärsytti suunnattomasti. Joka tapauksessa hieno lukukokemus, josta löytyi kuitenkin pääosin vain kaikkea mielenkiintoista ja positiivistakin. Uusi hahmo Quinn herätti mielenkiinnon heti, joten täytynee ostaa hyllyyn seuraava kirja mahdollisimman pian.
Perillinen-sarjan piti alun perin olla trilogia. Viimeinen osa jaettiin kahtia "pituuden takia", ja Eragonin ja Esikoisen jälkeen Brisinkerissä haiseekin ylimääräisen hiomisen ja editoinnin haju. Paolini on oletettavasti kasvanut ja kehittynyt kirjoittajana, mikä näkyy siinä, kuinka tarinaa viedään eteenpäin. Kun ensimmäiset kaksi osaa menivät köykäisenä perusfantasiana, kolmosessa pistetään pöytään twistejä edellisosien paljastuksiin. Lisäksi hahmoja asetetaan entistä kompleksisempiin tilanteisiin ja maailmaa etäännytetään kornimmista fantsutropeista. Propsit yrityksestä. Kuitenkaan kirjaa ei saa sen paremmaksi kun edeltävien osien taustatyö antaa myöten; kun tarina on kulkenut miten onkin, muutokset hyppäävät silmille vähän tekemällä tehtyinä. Lisäksi ärsyttävät hahmot ovat yhä ärsyttäviä, ja osa rukkauksista saa etenkin Eragonin itsensä käyttäytymään suorastaan 'out of character' (hahmoja vaivaavista Gary Stu -viboista en nyt vaivaudu väittelemään). Perillisen tarinan runko rakentui edellisissä osissa alkuperäiseen Tähtien sotaan, ja Brisingrissä paistavat ironisesti sama vika kuin prequelitrilogiassa: kolmas osa tuntuu hyvältä jatko-osalta jo pelkästään, koska se on edellisiä parempi. Lopputulos on kahtiajakoisen yritteliäs, vielä kömpelö mutta jotenkin tyydyttävä, ja antaa toivoa että Paolini pääsee joskus eroon lapsuusfantasioistaan kirjoittamaan kunnollisesti pohjustettua, kokonaan uutta materiaalia.
Kirja oli välillä jopa tylsä. Oli mielenkiintoista lukea Jacobista ja ihmissusista, mutta Bellan angstailu oli kerrassaan puuduttavaa. Edwardin lähtö oli kai ihan okei, vaikka mietin miksi muka se oikeasti olisi lähtenyt. Ykköskirjan jälkeenhän he olivat niin rakastuneita. En olisi Meyerinä laittanut Edwardia lähtemään, ainakaan tolleem. Ei Edward ois jättänyt Bellaa mihinkään metsään yksin. Saa nähdä jos muutan mieleni JOS luen joskus uudestaan. Kirjahyllyssähän se muiden houkutus-sarjan kirjojen kanssa odottaa vain lukiaa. :)
Itse pongasin kirjan kirjakaupassa ja heti lähti mukaan. Pakko sanoa, että mietin voiko olla oikeasti hyvä kun suomalaiset sen on kirjoittanut. Onnekseni sain yllättyä positiivisesti. Kirjan juoni on hyvä, vaikka jotkut asiat kirjassa vähän laskee pisteitä. Mietin paljon loppua ja odotan innolla koskas seuraavan saisi luettua. Ja kysynkin, tietääkö kukaan koska toinen kirja ilmestyy?? Suosittelen kyllä lukemaan.
Kirja oli pakko ostaa jo pelkän kantensa perusteella. Eikä sisältö hävinnyt kannelle. Kirja oli mahtava ja koukutti loppumetreille saakka. Kirjassa oli yllättäviä juonenkäänteitä kuten Jules. Mahtava kirja toivottavasti jatko-osat ovat yhtä hyviä.
Olen aivan mykistynyt kirjan mahtavuudesta ja Gluhovskin nerokkuudesta. Juoni oli mahtava ja vei heti mukanaan. Kirjailija osasi kirjoittaa hyvin todentuntuisesti. Kirjan loppu oli kyllä jotain aivan uskomatonta. Se oli niin yllättävä, ettei voinut muutaa kuin tuijottaa eteensä sen luettuaan. Aivan nerokas kirja, täytyy sanoa.
En voi muuta kuin yhtyä aikaisempiin. Ihanaa vaihtelua tämä enkeli aihe :) Kun kirjaa aloitti lukemaan ei siitä hennonnut päästää irti. Yö unetkin jäivät minimaalisen vähäisiksi kun kirjaa luki ja luki ja luki. Ihana tuo alku... Siis Patch ja Nora, siinä vasta pari. Aluksihan he vaan piikittelevät ja Nora on niin ihanan nenäkäs ja ahh... Mitä luettavaa. Jäi vähän se loppu mietityttämään, mutta ei siitä sen enempää.... Suosittelen ehdottomasti kaikille!
Näin useita sarjan kirjoja kaupassa ja painoin nimen mieleen. Kun aloitin lukemisen mietin voi ei kieli on paksua ja tylsää. Jatkoin kuitenkin sinnikäästi lukemista ja palkinnoksi sain hienon lukukokemuksen. Wrathin ja Bethin suhde alkaa molemminpuolisesta kiinnostuksesta ja päättyy mutkien kautta onneliseen loppuelämään. Välillä kirja oli ennalta-arvattava, mutta mielenkiinto jatkui loppuun asti.
kirja ei taaskaan jättänyt minua kuin nalli kalliolle. se tempaisi minut mukaansa heti ensimmäisestä tavusta alkaen. haltijat ylittivät taas odotukseni ja kääpiöiden henkilö kuvat ja kulttuurikin sai osakseen kaikki spektrin värit. kirja jaksoi yhä uudestaan yllättää minut, saada kyyneleet muodostamaan putouksia ja en yhtään ihmettelisi vaikka välillä nauruni olisi kuulunut itse Alagnësiaan. hirmu surullisia kohtia tasapainotti Eragonin inhimilliset tunteet. jos hän tappoi, hän mietti sitä eikä kovettunut tappokoneeksi. Eragon rakasti, vihasi ja tunsi niinkuin minäkin. tähän hahmoon on helppo sulautua. pian tunnen samaa kuin hänkin ja vaikka olen nuori, pystyn silti kokemaan hänen kanssaan kaikki ne seikkailut. tunne tuulen kasvoillani lentäessäni Hadarcin autiomaan yli ja maistan nalgaskin huulillani. olen rakastunut tähän juoneen.
kvetha fricai! atra esterní ono thelduin. Mor´ranr lífa unin hjarta onr.un du evarínya ono varda. sé onr sverdar sitja hvass! kirja oli uskomatonta jatkoa Eragonille. rakastin kirjan joka tavua kaikilla soluillani. tämäkään ei ollut kirja jota joku alipalkattu poika kirjoitti ja jota äiti ja isi vetelivät naruista "koska vuokra pitää maksaa kuun lopussa" kirja oli ihana jatko uskomattoman suunniteltuun seikkauluun. haltijat ylittivät kuvitelmani. heidän ailahtelevaisuus kuvasti juuri sitä mikä välillä painui unholaan: he eivät ole ihmisiä. siksi heitä ei voi kritisoida. kaikki kirjassa ylitti villeimmätkin odotukseni, ja välillä tuntuu että itse Christopher itsekkään ei tienyt mitä seuraavaksi tapahtuu. kuljin läpi Alagnësian läpi kanssa Eragonin, Saphirnan, Roranin ja Paolinin kanssa. odotan minne seuraavaksi mutkitteleva polku vie meidät.
kaikki kritisoivat tätä teosta "taas yhdeksi yli-innokkaan teinin kijoitelmaksi" aina kun kuulen jotain vastaavaa tekee minun kävellä tekijän luo ja huutaa "deyja zar`roc!" (kuole kurjuus!). tämä teos on tuloksena nuoresta MIEHESTÄ jolla oli iso unelma. Christopher loi itse uuden kielen, maan, uskonnon ja rodun. tämä kirja-sarja ei ole smoothie jossa pyöräytettiin vähän fantasiaa ja siansaksaa. kaikki jotka asettavat sanansa tätä vastaan, saavat hävetä, sillä he eivät pystyisi itse edes puoleen. kaikille muille: kvetha fricai! atra esterní ono thelduin. Mor´ranr lífa unin hjarta onr.un du evarínya ono varda. sé onr sverdar sitja hvass!
hirmu surullisen suloinen tarina. maistan itsekkin suolan ja oliiviit kielelläni kun tämä häpeilemättömän inhimillinen Gavir kokee tuskaisia menetyksiä. en ymmärrä miten niin pieni ja hento kuori pystyy kätkemään sielunsa lukuisat naarmut ja kolhut. ihana perhe koitui Sallon kohtaloksi ja lapsuuden ystävä vainoaa nuorta sankariamme. synkin mielin hän joutuu vähitellen jättämään kaiken tärkeän, silloinkin kun hän tarpoi paikkaan, jossa olla suojassa. *kyynel ja huokaus* hieno teos saa sinut korottamaan tämän kirjan jopa lähes J.K Rowlingin yli.
kyllä sillä Ursulalla on se sanan mahti hallussa. tämäkin teos voisi vaikka herättää kuolleetkin eloon, niin M-A-H-T-A-V-A se oli. sielua koskettava tarina nuoresta tytöstä, joka sinnitteli miesten maailmassa. Memeriä on elämä viskellyt miten sattuu, eikä hän ole edes astunut kurimuksen silmäänkään. tämä vastustamaton seikkailu on, on, on...en edes tiedä sille sanaa. eli tässä nuorille vertaus: jos ES on jumalten juomaa, ei ne jumalat ole edes tämän kirjan arvoisia.
HERRANJUMALA! miten hyviä, sydäntä riipiviä teoksiA tämä Ursula pullauttelee. luulin olevani jo monien kirjojen karaisema, etten itkisi niin paljoon enää. mutta pakko sanoa, tämä kirja sulattaa kaikkien kovimpienkin mörrimöykkyjenkin muurit. itseasiassa en uskonut että kirjalla olisi edes onnellista loppua, mutta samalla kuin Orrecille paljastui totuus, side väistyi minunkin silmiltä enkä voinut kuin todeta: olinpa minä sokea. LUE EHDOTTOMASTI!