Uusimmat kirja-arviot ja kommentit

Odotin tältä kirjalta Eragon-fanina paljon. Se onneksi täytti odoitukseni. Kirja oli täynnä kauniita kuvia ja tietoa tärkeistä paikoista, eläimistä, lohikäärmeistä, haltioista, ihmisistä, kääpiöistä ja muista. Tämä kirja mustutti minua siitä, että neljäs ja viimeinen osa Perillisestä ei ole vielä saapunut. =)

Ensimmäinen ajatus: PAINAVA! Kun olet kerran kantanut laukussa tämän Joensuusta Thaimaan Ko Samuin- saarelle, et voi ajatella muuta. Kirjat säkenöiviä - paitsi viimeinen, nimikin kertoo kuinka ahdistava se on ja alkuperäiset hahmot ovat kadonneet lähes kokonaan. Herkullinen kokonaisuus ja tarinojen välillä oli selvää jatkuvuuden tunnetta. Kiitos C.S Lewis

Ihan ok, mutta silti tästä puuttuu sitä jotain. Joissain kohdissa tämä oli aika tylsä, koska asiaan pääseminen näytti olevan vaikeaa. Aika huono.

Ehdottomasti yksi huonoimmista Nightmare Roomeista. Juoni oli jo ensinnäkin aivan tyhmä ja päähenkilö oli ärsyttävä ufo-puheidensa kanssa. Mutta edes nuo edeltämainittavat seikat eivät olleet mitään verrattuna loppuratkaisuun. Siis, WHAT? Täyttää paskaa jopa Stinen kirjaksi. Valitettavasti monet Goosebumpsit ovat samanlaista sontaa kuin tämä kirja. Harmi kun ottaa huomioon että Stinen Nightmare Roomit on yleisesti ottaen hyviä.

Oli kyllä pienoinen pettymys mulle. Alku oli hyvä ja se sai mielenkiinnon heräämään. Mutta sitten kun tuli ilmi serkkutytön salaisuus niin kirja ja tunnelma lopahtivat. Voi sanoa näin, että kirja oli siitä lähtien aivan helvetin tylsä. Yksi huonoimmista Nightmare Room kirjoista.

Kirja oli ihan hyvä, vaikkei viittä tähteä saanutkaan. Juoni on ihan okei ja päähenkiö myös. Mutta silti tästä puuttui sitä jotain mikä olisi ansainnut viisi tähteä. Mutta oli tämä silti ihan neljän tähden arvoinen lukukokemus.

Yksi parhaista Stinen kirjoista. Pidän muutenkin paljon enemmän Nightmare Roomeista mitä Goosebumpseista koska ne on paljon jännittävämpiä ja juoneltaan monipuolisempia. Kirottu tyttö on yksi niistä harvoista Stinen kirjoista, mikä on joissain kohdissa jopa karmiva. Ja siitähän kirja saa vain plussaa.

Mahtava jatko Lohikäärmelaivat-sarjalle. Taas Weis ja Hickman onnistuivat kirjan kanssa. Esiin tuli taasen petturuus ja rakkaus, joka on vain hyvä. Esimerkkinä on yksi tyyppi (en muista nimeä), johon Skylan oli aikoja sitten luottanut ja luullut kuolleen, petti oman kansansa hyötyäkseen heidän kuolemastaan. Pidän tässäkin kirjassa juonesta ja siitä, miten se on toteutettu. Karmivia, hauskoja ja surullisia kohtiakin löytyy. Päätä huimaava ja erittäin mahtava kirjasarja jatkuu. Viimeisiä kirjoja odotellessa...

Erittäin mahtavasti aloitettu kirjasarja. Parhaimpia kirjasarjoja, joita olen lukenut. Juonenkäänteet on tehty hyvin ja kirjassa on tiettyä petturuutta, hauskuutta, synkkyyttä ja kolmiodraamaa. Ajojahtejakin on, mutta mielestäni ei tarpeeksi. Jumalten taistelut ovat erittäin hyvin kirjoitettu, ja se, miten Weis ja Hickman kirjan kirjoittivat, on aivan mahtavaa. Seuraava juttu on se, minkälaisen kuvan sain päähenkilöstä,Skylanista. Vaikka kateus tekeekin Skylanin heikoksi, hän on mahtava taistelija ja vahva mieli. Hän on kuitenkin heikosti musertuva Aylaenin, Tytön, jonka hän on aikonut ottaa vaimokseen, takia. Aylaen kuitenkin oli rakastunut toiseen, ja hän piilotti sen Skylanilta. Eli Skylan vaikuttaa vahvalta ja väkevältä sekä psyykkisesti että fyysisesti, mutta kuitenkin musertuvalta. Eli siis kunnon kirja, joka saa mukaansa alusta lähien tempaisten mukaansa päätä huimaavaan seikkailuun.

.. 

Tähän kirjaan jotenkin petyin. Luultavasti odotin liikaa suuren mainonnan ja kirjaston varausjonojen pituuden takia, ja lukukokemus ei sitten ollutkaan niin loistava luin kuvittelin. Kyllä silti pidin kirjasta, ja ahmin tämänkin parissa päivässä. Kirjan henkilöt oli persoonallisia ja Patch oli kyllä aivan omaa luokkaansa! Jatko-osaa odottelen jo kirjastoihin.

Kirjakaupassa käydessä sattui tämä hehkutettu nuorten uutuus ja arvostelujen rohkaisemana ostin tämänkin. Takakansi arvelutti aluksi, mutta juoni olikin mahtava ja kirjaa lukiessani nauroin useampia kertoja! Evíe oli söpön tyttömäinen ja hänen pinkki-hehkutuksensa oli yksi hienoimmista luonteenpiirteistä (kyllä, pinkki on lempivärini). Todella hauska idea tämä paranormaalien sieppaamiseen värvätty tyttö, joka näkee liikaa. Eviessä onkin kunnon teinitytön elkeitä, vaikka elää eristyksissä KPHV:n valvonnan alla. Sainpa pari kaveriakin lukemaan tämän kirjan ja lisää jään odottamaan.

Jatkuu edelleen mahtavana suosikkisarjanani. Edelleen mahtavaa kuvailua ja tekstiä. Edelleen hyvä juoni. Hyvin ajateltu Eragonin ja Saphiran toimiminen erillään. Että Eragon menisi urgalin kanssa kääpiöiden luokse ja Saphira jäisi puolustamaan vardeneita. Viimistä kirjaa odotellessa...

Juoni on edelleenkin mielenkiintoinen kuin ensinmäisessäkin. On helppoa kuvitella kirjan kohtauksia kuten ekassakin. On mukava lukea, miten Rorankin liittyy tarinaan mukaan kunnolla. Selvää on ollut tähän asti Eragonin rakkaussuhteet Aryaan. Eragon tietää, ettei hän saa Aryaa itselleen, koska heillä on yksinkertaisesti liian monta vuosikymmentä välissä, että alkaisi kuvottaa. Samoin on Saphirankin kohdalla. Saphira luuli aluksi, että hän ei näe ketään muuta kuin Shruikanin omasta rodustaan. Mutta kun hän näki Glaedrin, hän luuli, että Glaedr on se, jonka kanssa he laittaisivat rotunsa uuteen uskoon. Mahtavaa tekstiä.

Hyvä kirja, hyvä juoni, hyvä ajattelutapa. Yksi parhaimpia kirjasarjoja. Pidän kirjailijan omalaatuisesta tavasta ilmaista taruolentojen ikuisuus ja ystävyys. Harvoin tulee tämän kaltaisia kirjoja vastaan, ja varsinkaan esikoiskirjoja ei tule näin mahtavia.

Annoin kirjalle viisi tähteä, oikeasti varmaan neljä ja puoli, mutta koko kirjasarjan perusteella oli pakko antaa viisi. Muuten se olisin ollut vähättelyä! Kirja vei heti mukanaan ja tuommoinen yli 400 sivuisen teoksen lukeminen vei reilun vuorokauden, en vain voinut lopettaa ennen kuin pää painui tyynyyn puolen yön jälkeen. Heti ensimmäiset luvut saavat ihastelemaan Stiefvaterin kerrontataitoja. Synkän surullinen rakkaustarina Gracen ja Samin välillä jatkuu, jälleennäkemiset ovat sulosia. Myös sivuhenkilöt (kuten Beck tai Rachel) saavat lisää persoonallisuutta. Cole ja Isebelkin muutttuvat vähemmän ärsyttävämmiksi tai ehkä tykkään niistä nyt vain muuten enemmän :) Kirja loppuu ihanasti, jää vähän auki, loppuyön mietinkin sitten miten kaikki olisi voinut jatkua! Suosittelen lukemaan, tosin tästä ei enää mitenkään saa juonta kiinni ellei lue muita osia ensin.

Aivan mahtava täydennys Twilight saagaan! Kirja kertoo paljon eri henkilöiden taustoja, sekä se kertoo muutenkin siitä, miten kirja sai alunsa. Tämä on myös hyvin helppolukuinen, ja kun lukemisen aloittaa, sitä ei meinaa millään lopettaa. Kuten jo sanottiinkin, tällainen on jokaisen Twilight fanin saatava. Kirja selventää saagaa aivan älyttömästi, sekä antaa vastauksia kysymyksiin. Suosittelen lämpimästi kaikille!

Aivan ihana päätös upealle kirjasarjalle! Olin koko ajan pitänyt kirjan päähenkilöistä: Gracestä, Samistä, Isabelistä, Colesta. Mutta nyt he tuntuivat kaikki vielä upeammilta. En tiedä, ehkä johtui siitä, että kirja oli viimeinen ja tiesin, että kirjasarja loppuisi. Loppu oli surullinen ja haikea, tietysti. Koko kirjasarja oli juuri sitä ja siksi lopetuksenkin täytyi olla. Toivottavasti Stiefvaterin teoksia suomennettaisiin jatkossakin ja saataisiin lukea hänen kättensä jälkiä.

Tämä on erittäin jännittävä ja mielenkiintoinen sarja! Tässä on juuri sopivasti romantiikkaa, seikkailua, huumoria, mystiikkaa ja kaikkea siltä väliltä! Kirjassa on todella mukava seurata tarinaa molempien osapuolten Gracen ja Connorin kannalta. Kirja saa minut myös lumoihinsa siitä syystä, että tässä on yhdistetty kaksi minulle erittäin kiinnostavaa aihetta; merirosvous ja vamppyyrit. Ja taitavasti onkin! Kolmannessa kirjassa olisin toivonut ehkä hieman enemmän romantiikkaa Gracen ja Lorcanin välille.. Toivottavasti juttu hieman syvenee neljännessä kirjassa, jos sitä nyt koskaan edes suomennetaan. Sitä odotellessa!

Tämä kirja on todellinen parannus ensimmäisestä osasta! Tässä oli sitä jotakin. Ainoana huonona puolena oli koko Patch touhu ja se että hän vehtasi sen Marcien kanssa(!?) ja käyttäytyi muutenkin Noraa kohtaan hyvin ilkeästi koko ajan, sääliki kävi Noraa. Onneksi kuitenkin loppua kohti asiat hieman parani. Vee oli taas aivan omassa roolissaan ja sai kyllä nauraa hänen jutuilleen oikeen kunnolla. Samoin sille upealle kissatappelulle. Oli kyllä harmi että Vee jälleen kerran kiinnostui siitä nimenomaisesta pahasta tyypistä ja oli harmi että se tyyppi sattui olemaan Rixon. Kirja jäi kyllä niin jännittävään kohtaan että saa kyllä jännityksellä odottaa seuraavaa!

Tämäkin taas yksi loistava kirja! Sarja saa aivan uuden käänteen kun Butch liittyy veljeskuntaan ja saadaan selville että hänen tarkoituksensa on tulla tuohoamaan tuo Omega. Butch on erittäin hauska hahmo ja kokenut paljon ja tuntuu jotenkin luontevalta, että hän saa jonkun niin puhtaan kuin Marissa. Marissa on myös todella kiinnostava hahmo ja poikkeaa hyvin paljon muista sarjan naaraista. On kuitenkin huomata että hän pääsee pois veljensä vaikutusvallan alta ja löytää elämänsä rakkauden. On myös kiinnostavaa saada Vishousista ja hänen ajatuksistaan selkoa, sillä hänestä ei aiemmin ole mainittu juuri mitään. Jotenkin kuitenkin tulee sellainen olo, että Vishous olisi kiinnostunut Butchista muutenkin kuin kaverina. Toivottavasti asia ei kuitenkaan näin.. Seuraava osan lukemista odotellessa.

Tämä kirja ehdoton suosikkini koko sarjasta! Ihastuin Zsadistin synkkään olemukseen jo ensimmäisessä kirjassa ja on mukava päästä lukemaan minkälainen elämä Zsadistilla on ollut vaikkakin se on kamalaa luettavaa. Sarjassa on muutenkin kiehtovaa aina se, minkälainen menneisyys veljeksillä on ollut. Ja aina paljastuu jotain todella shokeeraavaa. Vaikka Zsadist on synkkä ja kykenemätön koskemaan kehenkään, paljastuu kuitenkin, että hän on kuitenkin hellyyttä vailla ja on ihanaa että hän löytää Bellan. On myös ihana seurata kuinka Zsadistin ja hänen kaksoisveljensä Phyrun suhde etenee ja kuinka he löytävät toisensa aivan uudella tavalla. Hieman tunnelmaa latistaa se että he molemmat ihastuvat Bellaan mutta toivottavasti Phyrukin löytää itselleen jonkun. =)

Tämäkin kirja aivan ehdottoman hyvä! Vaikka jokaisessa kirjassa tuntuu olevan pääosassa se, että joku veljistä löytää elämänsä rakkauden, se ei kuitenkaan ole liian kliseistä ja monesti tulee epäilyksen hetkiä kirjan aikana, että saavatko he lopulta toisiansa. Tämä kirja on juuri hyvä osoitus siitä. Todella hyvä, ei kuitenkaan aivan lempparini mutta silti todella mainio!