Kirjan toinen osa on selkeästi huonompi kuin edellinen, mutta on silti ihan luettavissa oleva. Juoni ja tyyli jatkuu samanlaisena kuin ensimmäisessäkin osassa. Egyptin seikkailut olivat tosin erittäin puuduttavia, niitä oli liikaa enkä oikein pysynyt perässä mitä tapahtui ja milloin.
Henkilöt ovat tässäkin osassa aivan omia persooniaan. Olisin toivonut kirjaan enemmän mukaan Coleridgeä, sillä hän jäi persoonana erittäin pintapuoliseksi raapaisuksi. Kirjailijalta olisin odottanut enemmän mielikuvitusta Horrabinin kokeiden kanssa, sillä olisi ollut mielenkiintoista lukea, mitä kaikkea siellä kellareissa oikein asusti.
Kirjan loppu oli mielestäni hyvä, vaikkakin Brendanin ja Jackyn elämästä olisi voinut kertoa hieman enemmän. Loppu oli kerrankin ennalta-arvaamaton, itse aivan hämmästyin tällaista loppuratkaisua. Kirjassa häiritsivät edelleen suomentajan virheet ja erittäin epäselvät lauserakenteet. Suosittelen silti kirjaa lämpimästi kaikille edellisen osan lukeneille.
