Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Steven King jaksaa vain yllättää, olen lukenut muita Kingin teoksia mutta tämä oli jotain muuta. Mukavan nopea jännäri vähän scifiä odotin enemmän kauhua mutta tunnelma oli oikea joka sivulla. Alku on hidas kunnes maailma alkaa rakentua ja luonnollisesti se on todella mielenkiintoinen, kirjan loppu jättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Odotan että saan käsiini seuraavan kirjan.
Alussa vähän hidas mutta sitten kun tarina alkaa en pystynyt lopettaa lukemista. Richard oli hyvä hahmo ja tykkäsin Doorista, mutta kirjan sivuhenkilöt olivat ihan okei. Kirja on hämmentävä jos ei ole lukenut ennen matalaa- fantasiaa, mutta Neal Gaimanin kirjoitustyyli sopii todellakin kaikille, olen lukenut hänen sarjakuvia kuten tunettu Sandman ja olen todella yllättynyt miten kirja vain vei mukanaan. Loppu kyllä kohautti minua spoilaamatta se heijastaa miten monien ihmisten elämät olisivat parempia eri maailmassa ja miten lyhyen ajan Richard alkoi välittämään tämän toisen version Lontoon henkilöistä siitä riippumatta miten hänestä itsestä alussa tuntui, eli lopulta Richard teki mielestäni oikean päätöksen. Saatoin arvioida kirjan nostalgian perusteella sillä luin kirjan vuosi sitten ja se silti on muistiini palaneena.
Mies muuttaa vapaaehtoisesti korkeiden muurien sisäänsä sulkemaan, autioituneeseen kaupunkiin. Pian hän unohtaa, miksi suostui muuttamaan tähän karun kauniiseen mutta yksinäiseen paikkaan, kun salaperäisen mestarin ajatukset täyttävät hänen mielensä.
Tulevaisuuden itäiseen Aasiaan sijoittuva fantasiaseikkailu. Päähenkilömme ajautuu useisiin ikäviin tilanteisiin, joista hän jollain tavalla selvitytyy, minkä jälkeen taas uudet ongelmat siintävät jo edessä. Kirja on taitavasti rakennettu ja sujuvasti kerrottu selviytymistarina. Tässä on hyvin samanlaista juonen rakennusta ja seikkailua kuin Adeymin Veren ja luun lapsissa. Sävyltään taas jotenkin vahvasti Hepo-ojan Suomea lohikäärmeille -fantasiakirjan tapainen.
Upea loppu upealle sarjalle. Apollonin henkinen kehitys on ollut huomattavaa, ja hän on vihdoin ymmärtänyt tärkeitä asioita elämästä - kukaan meistä ei voi poistaa menneisyytensä pahoja tekoja, voi vain lisätä hyviä.
"We have to help each other. It's the only future worth fighting for."
Äänihäkki on nykyaikainen satu, joka tuntuu tutulta ilman, että kopioi klassikkosatujen ideoita. Kirjassa käsitellään aika isoja ja vaikeitakin teemoja, kuten ihmisten julmuutta toisiaan ja muita olentoja kohtaan. Sopii siis aikuislukijoille myös.
Parhain lukemani kotimaisen kirjailijan tekemä kirja koskaan. Aivan upea, ei voi muuta sanoa.
Luin tämän ennen Kuura trilogiaa ja myöhemmin uudestaan Kuuran jälkeen. Tämä pysyy suosikkinani hukka-Suomi kirjoista. Hyvä spinnoff joka pärjää myös itsenäisesti
Katkeran kaunis lopetus yhdelle lempi trilogioistani ikinä! Oli aivan huippu, vaikka sydämeni vuotaakin verta tämän jälkeen! :')
Hyvää jatkoa ensimmäiselle, oma suosikkini tästä trilogiasta
Lupaava aloitus loistavalle trilogialle! Päähenkilöt kuitenkin osaavat välillä olla rodella rasittavia, mutta se tuo kirjana hyvön lisämaun!
Tässä on kaikki mitä kirjalta tahdon: mielenkiintoinen juoni, hyvä ystävyys ja tunteidenvuoristorata. Aivan huippu tason scifiä!!!
Ihan hauska kirja, mutta ei jotenkaan napannut mukaansa niin kuin Weirin muut kirjat.
Tää jos jokin on scifi kirjallisuuden parhaimmistoa. Surullisesti olin nähnyt elokuvan ennen lukemista, joten se vähän pilasi lukukokemustani kun tiesi paljolti tapahtumista. Mutta siitä huolimatta kirja tarjosi loistavan kokemuksen ja toimi itselleni hyvänä tutustumisena scifin genreen. Aivan huippu kirja!! :D
Kirja herätti tunteita, tapahtumaa löytyi ja ihastuttavia hahmoja. Ovela
Aivan todella hyvä! Alkuun mietin pitkään että luenko koko kirjaa kun kirjan takakansi ei saanut vakuutettua minua. Mutta onneksi luin!
kirja sai minut miettimään ja tykästyin aivan todella paljon kirjan hahmoihin.
Ihanan ihanat hahmot! Ensimmäisessä Caravalissa en oikein piitannut päähahmoista mutta tässä oikein rakastin.
Caraval-maailma sai minut taas mukaansa ja luin kirjan yhdellä kerralla kokonaan. Ainoa miinus oli tunteiden määrä kirjassa. Olen itse todella herkkä ja tunteikas henkilö mutta jostakin syystä kirjoissa siitä en piittaa.
Aivan huikea! Stephanie on osannut aivan tajuttoman hyvin kuvailla Caraval-maailman miljöötä ja sai minut aivan pelin haltioihin.
Hahmot eivät ollut niinkään mieleeni mutta se ei häirinnyt lukemista yhtään!❤️
suosittelen lämpimästi
Aivan todella suloinen tarina! Suosittelen ehdottomasti kaikille lukemaan, tarinassa oli monen monta persoonallista hahmoa ja tarina oli todella hellyyttävä! suosittelen
"Amberin kronikoiden" toinen osa ei yllä aivan edeltäjänsä tasolle, mutta kovin kauaksi se ei siitä jää. Tuttuun tapaan Roger Zelazny kuljettaa lukijaa prinssi Corwinin matkassa vaarasta toiseen ja välillä tapahtumat viuhuvat sivuilla huimaa vauhtia. Tässä osassa on ensimmäistä kirjaa vähemmän Amberin prinssien ja prinsessojen välistä valtapeliä, mikä on hieman harmi, koska se oli ykkösosan viihdyttävintä antia. Sen sijaan tarina saa mustempia sävyjä, kun varjomaailmoihin iskee paljon Corwinin veljiäkin pahempia vihollisia.
Nerokas. Arvelin monta kertaa tietäväni kuka on syyllinen ainoastaan löytääkseni itseni lopusta hämmentyneenä, todella hyvä. Kannattaa lukea!
Helmi Tolosen Tukahdutetut-trilogian kovasti odottamani toinen osa "Ikiliekki" on suomalaisen ya- kirjallisuuden fantasia sekä paranormaalin romantiikan ehdottomasti parasta antia. Ahmin kirjan yhteenmenoon ja samalla jarruttelin, koska en halunnut tarinan loppuvan. Jännitys piti otteessaan ensimmäisestä luvusta kirjan viimeiseen lauseeseen saakka, joka jättikin minut pureskelemaan kynsinauhoja ja kärvistelemään odottaessani malttamattomana viimeistä osaa upeasta tarinasta.
Mielestäni kirja oli todella taidokkaasti kirjoitettu, vaikkei vetänytkään vertoja triologian ensimmäiselle osalle. Toki ensimmäisen kirjan luettuani maltoin tuskin odottaa tarinalle jatkoa, ja kun toinen kirja kertoikin menneisyydestä, se latisti hiukan tunnelmaa. Kirjan juoni oli jännittävä, joskin paikoin hiukan sekava ja välillä oli hankalaa muistaa, kuka oli kenenkin ystävä ja toisin päin. Tarina oli kuitenkin hyvin moniulotteinen ja pidän kovasti siitä, että päähenkilö on pyörätuolissa, miten muut siihen suhtautuvat ja niin edelleen. Juoni ei ollut niin nopeatempoinen kuin ensimmäisessä osassa, joka ei antanut samanlaista tarvetta lukea kirjaa joka hetki sivutolkulla, eikä tempaissut niin voimakkaasti mukaansa. Luulen, että kirja olisi toiminut paremmin lisäkirjana, kuten Outolinnuissa Neljä.