Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Loistavaa jatkoa edelliselle. Jotenkin opin Horowitzin kirjoista paljon kaikennäkösitä. Alex Rider -sarjassa päähenkilö seikkailee huume- ja elinkauppiaiden perässä. Aika sivistävää nuortenkirjallisuutta siis.
Tutustuin tähän sarjaan kasiluokalla kun äidnkielenopettajamme pisti meidät lukemaan Korpinportin. Tykästyin kirjaan heti. Yksinkertaisesti rakastan Horowitzin kirjoitustyyliä! Se on Rowlingin tyylin ohella lemppareitani. Hän vain osaa kirjoittaa mielettömän jännittävästi ja pitäen lukijan puristusotteessa koko kirjan ajan.
Sainpas sen luettua! Tämä kirja on ehkä ainoa joka on minussa herättänyt näin paljon ristiriitaisia tunteita. Välillä juoni eteni vauhdikkaasti ja oli helppoa päästä eteenpäin, mutta välillä taas oli aivan kuolettavan tylsää tekstiä ettei mitään rajaa. Vasta 200 sivun jälkeen alkoi tapahtua. Vaikeat, pitkät lauserakenteet ja varsinkin haltioiden käyttämä hienostunut kirjakieli rasittivat ja hankaloittivat lukemista. Välillä juuri lukemani meni ihan ohi. Tykkään kuitenkin juonesta ja kirjan maailmasta. Kyllä muutkin osat tulen lukemaan ... joskus. Nyt kiinnostaa nähdä leffaversio!
Pidin kovasti. Oli mukavaa taas vaihteeksi lukea sankarista joka ei ollut täydellinen vaan hänelläkin oli ihan inhimillisiä vikoja. Olihan kirja surullinen ja välillä olisi tehnyt mieli kysyä kirjailijalta että miksi näin, mutta se ei huonontanut kirjaa ollenkaan. Välillä oli hidasta kerrontaa, mutta se oli kaunista. Henkilöt olivat hyvin keksittyjä vaikkakin jotkut ärsyttäviä. Fitz on taidokkaasti luotu hahmo. Aion ehdottamasti lukea toisen osan.
Mä jäin koukkuun koko Faunoidit-sarjaan jo ekasta kirjasta lähtien.. Etenkin just tähän viimeiseen osaan :D Muuten, kiitos jo tässä vaiheessa Annukka Salamalle! Silloin kun löysin Harakanloukun kirjakaupasta, mä melkein hypin riemusta. Annukka on mielestäni ihan mahtava kirjailija, yksi mun lemppareistani. Hahmot on mielenkiintoisia ja teksti nykyaikaista. Jos pitäisi sanoa lempihahmo, niin tulisi kyllä vaikea valinta, sen verran upeita tyyppejä on hahmokaartissa että.. Ei vaan, kyllä mun on pakko sanoa Joone ja Iivari. Sen verran söpöjä he kun ovat :3
Minulla ei oikeastaan ollut tarkoitus edes lukea tätä kirjaa, mutta voitin tämän kirja-arvonnassa joten sitä kautta tämä sitten tuli tutuksi. En ole pahemmin lukenut tämänkaltaista kirjallisuutta, mutta eipä tullut yllätyksenä kirjan sisältö missään määrin. Tässä kirjassa kuitenkin pitäydyttiin aika asiallisena jos sellaisesta nyt voi puhua. Hämmästyttävää jos joku ei perehdy mikä kirjan idea on ennen kuin alkaa lukea ja kauhistuu sitten siitä mitä sen sivuilla lukee :D Teksti oli aika nopeasti luettavaa ja ymmärrettävää. Enemmän olisin ehkä kaivannut sellaista normaalia kerrontaa ja hahmojen pään sisään pääsyä, mutta sivut omistautuivat lähes kokonaan pelkästään sadomasokistisiin tarinoihin kerta toisensa jälkeen joten puolen välin jälkeen lukeminen oli välillä jo vähän tympeää. Ruusunen oli aika herkkä tapaus, mutta samalla pidin hänen kapinahengestään joka ei katoa kirjan loppupuolellakaan vaan oikeastaan kasvaa. Lopulla alkaakin sitten hiukan yllättävästi tapahtua uusia juonenkäänteitä ja toisen orjan tulo kuvioihin sekoittaa aika kivasti pakkaa ja jäin miettimään onkohan kuviolla mitään järkevää tulevaisuutta jatkoa ajatellen. Sinänsä ainakin erilainen lukukokemus ja ehkäpä jossain välin tutustun toiseen osaan koska Ruususen kohtalo kiinnostaa.
Ehdottomasti hyvä kirja, kuten edeltäjänsäkin. Kirjaan jää nopeasti koukkuun ja se on pakko lukea loppuun melkein yhdeltä istumalta. Kannattaa lukea :)
Tämähän oli viihdyttävä kirja! Gierin kirjoitustyyli on selkeää ja synnyttää nauruntyrskähdyksiä joka kappaleessa. Aika paljon tämä muistuttaa mielestäni Rakkaus ei katso aikaa -sarjaa juonikuvionsa takia. Varsinkin poikaystäväkuvio tuntuu seuraavan edellisen sarjan muottia ... Joka tapauksessa jään odottamaan innolla jatkoa!
Kirjassa oli tälläkin kertaa sama kuvio: alussa kiinnostaa ja lukeminen on nopea, keskellä hidastuu, loppua kohti juoni muuttuu kiinnostavammaksi. Toisaalta tässä osassa äsken mainittu ilmiö oli heikompi ja kiinnostus pysyi melkein koko kirjan läpi. Melkein. Alastor oli todella kiva mukava pikku lisäys, mutta hänen puuttumisessa ei olisi minua haitannut. Harmittaa, että Ginnyä ei tässäkään osassa näkynyt, mutta Krum ja Cedrick olivat hahmolisäys mistä pidin kovasti. Teksti oli yhä hyvin kirjoitettua ja helposti luettavaa, kirjassa avautui uusia ikkunoita mitkä auttavat hahmottamaan kokonaiskuvaa velhomaailmasta. S.Y.L.K.Y. oli huvittava ja oli hauskaa seurata sen etenemistä. Odotan innolla jo jatko-osaa. Suosittelen lämpimästi!
Pärttylin kesä alkaa, kun kirjailija Markus Korpi löytää isoisälleen kuuluneita esineitä ja innostuu ratkomaan mysteeriä oman sukunsa menneisyydestä. Sukuselvitys alkaa kuitenkin pian saada melko epäilyttäviä piirteitä. Tarina alkaa vetävästi ja imaisee mukaansa. Loppu oli mielestäni sopivan pelottava, välillä jopa hyytävä. Onnistuin kirjaa lukiessani pari kertaa pelottelemaan itseäni ihan kunnolla. Kerronnan kiemurat toivat vähän mieleen Stephen Kingin tyylin. Itse pidän yleensä vähän maalailevammasta tyylistä, mutta tähän tarinaan tällainen kirjoitustyyli sopi hyvin. Pidin myös tekstin hauskasta dialogista ja mustasta huumorista, joka pääsi aina sopivissa paikoissa esiin. Luin Pärttylin kesän nopeasti ja ahmien. Suosittelisin kirjaa sopivan kevyttä ja mukaansatenpaavaa lomalukemista etsiville. Sen parissa viettää mukavasti muutaman päivän tai sateisen mökki-illan.
Mielenkiintoinen novellikokoelma, joskaan kaikki novellit eivät olleet yhtä mukaansatempaavia kuin toiset. Ihmettelin kyllä, että kirjaan oli jäänyt kirjoitusvirheitä - tämän kirjan kohdallahan ei edes ole kyse käännöksestä. Kirjan perusteella aion tutustua muihinkin Anne Leinosen teoksiin.
Kerstin Gieristä taitaa tulla hyvää vauhtia uusi suosikkikirjailijani. Pidin hänen aiemmasta trilogiastaan joten tartuin myös tähän ja sanoisin, että kannatti. Pidin tästä kirjasta ehkä jopa enemmän kuin edellisen trilogian avauksesta ja jäin todellakin janoamaan jatkoa. Kirja on helppolukuinen ja sen kerronta on vaivatonta ja sujuvaa alusta loppuun. Aivan huomaamattani päädyin lukemaan tätä pidempään kuin olisi aina kerralla ollut tarkoitus. Tarina on täynnä kiinnostavia hahmoja kuten esimerkiksi Liv, joka sarkastisilla heitoillaan ja kevyellä asenteellaan hurmaa jokaisen lukijan. Tottakai mukaan on mahdutettu Livin vähän hullunkurinen perhe sekä kourallinen komeita koulun opiskelijoita. Kaiken lisäksi pakkaa sekoittaa muutama pieni parisuhdedraama, salainen juorublogin kirjoittaja ja tottakai mystinen unissa kävely. Huomasin nauravani useammin kuin kerran tätä lukiessa. Tämä kirja oli lopussa ennen kuin edes tajusin ja nyt sitten harmittavasti joutuu odottamaan jatkoa syksyyn asti. Sanoisin, että tämä trilogia tulee pieksämään edelliset kirjailijan teokset helposti ainakin minun fanituslistallani.
Aivan mahtava lopetus sarjalle. Ehkä jopa sarjan paras kirja, jossa kerrankin tyytyväiseksi jättävä loppuratkaisu. Upean maailman tosiaan on Condie luonut, ja vaikka siitä on jo pari vuotta kun sarjan luin, niin mieleen on kyllä painunut. Lisäksi kansista plussaa.
Kerrassaan upea kirja, tykkäsin juonesta. Teema ei jotenkin/ollut/yhtä ''masentunut'' kuin LOTRissa (tosin se on kyllä parempi). Klassikkokirja joka kannattaa lukea!
Hyvä kirja, ei kuitenkaan yhtä hybä kuin aiemmat. Tuntui että kaikki vain kuoli pois ja loppu oli aika lyhyt ja vähäsanainen. Kannattaa kuitenkin lukea.
Pidin kirjasta todella paljon, yksi parhaista kirjoista joita olen lukenut. Yhteiskunta ja sen ulkopuolinen elämä koukutti. Suosittelen ehdottomasti!
Luin kirjan vasta kun olin nähnyt kaikki jaksot ja suureksi yllätykseksi tapahtumat seurasivat täysin samaa kaavaa. Puolikas siitä, sillä sitä ei näe tai lue kovinkaan usein ja se oli piristvää. Ensin en ollut tottua siihen, että se oli suomen kielellä, sillä katson kaiken aina englanniksi, joten tuli jotenkin kummallinen olo sitä katsoessa, mikä myös kantautui kirjaan. Kyllä kirjan ihan lukee ja aion etsiä käsiini toisenkin osan, vaikka odotukseni eivät ole mahdottoman korkealla.
Loistava lopetus mahtavalle sarjalle! Melkein jokaisessa sarjassa ensimmäinen tai viimeinen osa on kaikkein parhain ja tässä tapauksessa se on viimeinen (viidennen osan ohella). Mielestäni kirjat ovat parempia kuin elokuvat ja luen Harry Potterit mielummin kuin katson ne. Sarjan voi lukea monta kertaa niin ettei kyllästy eikä se siitä huonone. Suosittelen sarjaa kaikenikäisille!
Ihanaa että tämäkin kirja tuli luettua! Ikuisuuden lopussa sain itkupotkuraivarin siitä, miten Isabelin ja Colen tarina loppui, ja olin niin onnellinen kun tän bongasin kirjakaupasta. Vahvat hahmot ja L.A:n maisema takaaupean lukukokemuksen!
En tiedä miten on mahdollista, mutta sarja menee kirja kirjalta paremmaksi. Täydellinen kirja ja sarja, suosittelen!
Ihana jatko-osa Väristykselle! Colen hahmo tuo uudenlaista piristystä sarjaan ja kirja koukuttaa ihanasti. Taas täytyy kehua tuota Stiefvaterin kirjoittamista, sillä koko sarjan tapahtumat olisi voinut teoriassa supistaa yhteen korjaan, mutta tarkat kuvailut tms. takaa ihanan lukukokemuksen.