Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Wow! Kirja oli vauhdikas ja täynnä toimintaa. Annalise alkoi ärsyttää minua tässä kirjassa, ja melkein toivoin, että Nathan ja Gabriel olisivat alkaneet olemaan yhdessä. No, katsotaan mitä tulevat osat tuovat tullessaan. Kun olin lukenut kirjan, ryntäsin samantien puhumaan äidille lopun juonenkäänteistä ja yllätyksistä. Suosittelen ehdottomasti! :)
Sanoisin että paras kirjasarja jonka olen lukenut. Kerronta vei mukanaan, ja lopussa oli valitettavan nopeasti. Koko sarjan aikana paljastui aina vain lisää juonenkäänteitä, enkä voi väittää, etten olisi itse naureskellut kirjoja lukiessani. Kendraan oli helppo samaistua, ja ukin takapihan rehottava metsä olikin vähän erilainen satumetsä, kun ajattelin alussa. Suosittelen lämpimästi kaikille fantasian ystäville. Omalla kohdallani opettajani suositteli kirjaa minulle, ja tartuin siihen hieman vastentahtoisesti, mutta kirja imaisi heti mukaansa.
Ihan ensiksi sanon että olen ehdottomasti #TeamCarter, koska jo heti esimmäisessä kirjassa huomasin Sylvainin olevan lipevä ja ällöttävä. Tuo kolmiodraama muistutti Mifongin perintöä, jonka jätin kesken koska toisessa osassa päähenkilö unohtaa rakkaansa ja menee naimisiin törpön kanssa. Ääliöitä. Mielestäni ensimmäinen kirja oli parempi, ja siihen on syynä se, että miksisinäääliöAllie päästit sen Carterin ja valitsit typerän Sylvainim?! No, toivon että asia korjaantuu tulevissa kirjoissa. #teamCarterforever
Kirja oli hyvin... Mielenkiintoinen.Erillainen, tai sanoisinko että poikkeava. Kirja oli mielestäni kirjoitettu kauniisti ja rakkaustarina oli hyvin suloinen, vaikka kolmiodraama ottikin aluksi päähän. Yhteiskunnasta ei saanut tavanomaista, ahdistavaa mielikuvaa kuten tulevaisuuden hallituksista yleensä, vaikka olihan tuo totaallinen vapaudenpuute kyllä hieman karmiva. Juoni ei pahemmin koukuttanut ja tylsiäkin pätkiä kirjasta löytyi. Seuraavat osat täytyy kuitenkin ehdottomasti lukea, ja ainakin minussa kirja herätti hyvin paljon ajatuksia. Hieno tarina, suosittelen kokeilemaan.
Tykästyin kirjaan kovasti. Kvothe oli kiehtova ja äkkipikainen kuten aina. Jotkut kohdat olivat aika pitkiä, mutta ne olivatkin täynnä kuvauksia. Lempi kohtani olivat kuvaukset Kvothen soittamisesta, jotka olivat kirjoitettu taitavasti. Yliopisto aika oli mieluisinta lukea. Kirjan tapahtumat jättivät monia kysymyksiä leijumaan ilmaan, joka tekee seuraavan osan odotuksesta entistäkin malttamattomampaa.
Mahtava kirja kaikin puolin! Luin tämän muistaakseni ihan parissa päivässä. Kaikki lippuset ja kartat ovat ihania selailla (sisältää kelmien kartan!!) kuvat on upeita ja tekstissä on mielenkiintoista tietoa leffojen synnystä.
Tosi hauska kirja! Ihmeotuksien kuvausten lisäksi saa naureskella Harryn ja kumppaneiden tuhrauksille. En panisi pahitteeksi jos kirja olisi kunnon oppikirjan kokoinen :D
Tämä kirja on jokaisen Potter-friikin unelma! Sisältää mielettömästi tietoa ja upeita kuvia. Koonsa puolesta kirja olisi tarvinnut trukin kun se piti kantaa kaupasta kotiin, mutta rehkiminen oli sen väärti. Vähän kevyttä iltalukemista, kuten Hermione sanoisi.
Kirja on uskomaton. Tämä ei ole samanlainen minkään tietämäni kirjan kanssa, niin kuin suurin osa uusimmista kirjoista. Kirja on muuten täydellinen, mutta vanhahtava puhe ja kirjan luotaan työntävä ulkonäkö vähentävät sen puoli tähteä. Ehkä ainoa kirja jonka elokuvaversio on hiukan parempi kuin kirja.
Herranjestas, yleensä en ole niitä ihmisiä, jotka fanaattisesti hyökkäävät fiktiivisten pariskuntien kimppuun, mutta missään välissä en pitänyt Annalisesta. Näin ollen valitsen Nathanin ja Gabrielin. Rakastan sitä, kun kirjan hahmojen seksuaalisista suuntautumisista ei tehdä haloota, ihminen nyt vain rakastuu. Siitä iso sydän. Mielestäni kirjan alkukaan ei ollut tylsä, luin sen monta kertaa. Taisteluiden lähestyessä aloin arvailemaan, ketkä kuolevat ja hieman jopa petyin, kun tuttuja hahmoja kuoli niin vähän. Marcusin kuoleman vuoksi minimaalinen osa itsestäni romahti hetkeksi, Nathan oli juuri saanut isän elämäänsä. Rakastuin jo trilogian ensimmäiseen osaan, ja nyt odotan päätösosaa entistäkin enemmän.
Enpäs ole aikoihin lukenut mitään näin erikoista kirjaa. Joissain kohtiin oli hirveän sekavaa tekstiä, mutta peruspiirteittäin juonen tajuaa. Huumori puree myös. Todella kekseliäästi kirjoitettu kirja! Mutta täytyy sanoa että onneksi se on lyhyt. Tekee mieli lukea seuraava osa kun tarina tuntui jäävän niin pahasti kesken. Lisäksi haluan saada vastauksen Elämään, Maailmankaikkeuteen ja Kaikkeen :D
Tämä kirja oli nopealukuinen ja ihan mukava, mutta ei minusta niin hyvä kuin oli hehkutettu, ehkä se johtuu siitä että kirja on jo aika vanha eikä siinä käsiteltävät aiheet ole niin shokeeraavia kuin ennen. Kirjan hahmot olivat enimmäkseen ok, mutta suuriksi suosikeiksi nousivat itse peikko, Pessi, ja Mikaelin naapuri Palomita. Pessi oli suloisen eläimellinen, jonka käytöksestä ja ulkonäöstä oli mukava lukea. Palomitalla taas oli takanaan mielenkiintoinen, joskin surullinen tarina ja siksi minua hieman harmittaa kirjan loppu, joka jää hänen osaltaan avoimeksi. Sinisalo tuo kyllä raikasta näkökulmaa ja hauskoja ideoita suomalaiseen fantasiakirjallisuuteen ja luo uskottavia henkilöhahmoja. Lisäpisteitä myös peikkoja koskevista "artikkeleista", jotka oli hyvin rakennettu ja vaikuttivat realistisilta, jos Suomessa olisi peikkoja.
Ihan kelpo kirja tämä oli. Idea on hieno ja teksti eläväistä, kaikki jäi hyvin mieleen. Joitain ennalta-arvattavia ja kliseisiä kohtia havaitsin, mutta muuten nautin kirjasta tosi paljon. Leffa odottaa jo hyllyssä katsomista!
Maagiseksi realismiksi luokiteltu Kertomus näkevistä ei ole ainoastaan selittämättömien tapahtumien kuvaus, vaan myös yhteiskuntaa peilaava kannanotto. Saramago kirjoittaa lämpimästi mutta terävästi demokratian epäkohdista näyttämällä yksittäisten ihmisten näkökulmien kautta sekä monitasoisen ja tarkkasilmäisen dialogin kautta. Teoksen maailma on läpeensä inhimillinen, niin hyvässä kuin pahassa. Lukukokemustani häiritsi ainoastaan se, että vaikka teos oli itsenäinen jatko osa kirjalle Kertomus sokeudesta, tunsin jääväni jostakin tasosta paitsi, kun en ollut sitä lukenut. Suosittelen siis tarttumaan siihen ensiksi. Myös valloittava epäsuora kerronta kävi toisinaan raskaaksi, kun dialogit oli ladottu peräkkäisiksi teksteiksi eikä erotettu esimerkiksi omille riveilleen. Toisaalta sävyeron kannalta valinta on perusteltu, mutta lukijan täytyy aluksi totutella lukuisia aukeamia kestäviin kappaleisiin. Erinomainen ja ajatuksia herättävä lukukokemus, joka tosin tuntuisi hiukan kaipaavan alleen Kertomusta sokeudesta. Epäsuora kerronta on loistavaa ja ihmisluonnon kuvaus terävää mutta silti niin kovin armollista. Suosittelen ajankohtaisista aiheista kiinnostuneille lukijoille sekä epäsuoran kerronnan ystäville.
Olen lukenut kaikki kirjat, katsonut animet sekä elokuvat, mutta silti sarjan pättyminen harmittaa :c
Novelleja on hankala kirjoittaa ihan sen takia, että paljon asiaa pitäisi saada pieneen tilaan. Näissä useissa oli ongelmana lukujen vaihdoissa olevat aikahypyt joissa sekoittui tarina pahastikkin välillä(sama koskee edellistäkin kirjaa), mutta tässä toisessa kirjassa oli paremmin hallussa novellien ominaisuus kuin edeltäjässä. Myös itse tekstin seassa jäi monia asioita mietityttämään, kun ei ollut tilaa kertoa asiasta tarkemmin, vaikka olisi lopulta oleellisiakin asioita tarinan kannalta. Löytyi kirjasta onneksi muutama todella onnistunutkin kirjotelma ja niistä mainittakoon "Rafael" ja "Falachustin talossa". Osassa tarinoista jäi myös itse Steampunk hämärään ja melkein olemattomiin. Suosittelen kyllä lukemaan kirjan kokonaan, vaikka on paljon moitittavaakin, mutta lukija kohtaistahan tuokin on, tämä oli minun mielpiteeni.
Tämän kirjan alku oli tosiaan tylsempi kuin ekan osan alku, eikä tapahtumia ollut muutenkaan ruuhkaksi asti, mutta muuten pidin tästä enemmän. Gabriel on vielä kiinnostavampi kuin ekassa osassa ja Annalise tyhmempi. Nathanin kyky oli jännä ja se toi lisää mielenkiintoa kirjaan. Marcusin kuolema oli yllätys ainakin minulle, vaikka olikin sitten loppujenlopuksi hyvä että Nathan sai Marcusin kyvyt. Nyt hän voi ainakin antaa köniin Annaliselle. Ja jos Nathan ei häntä tapa, niin olen aika varma että joku muu tappaa. Toivottavasti kolmas osa ilmestyisi mahdollisimman pian.
Hauska ja jännittävä kirja. Kirjan hahmot ovat omalaatuisia omine salaisuuksineen ja parisuhde sotkuineen, päähenkilö Liv on aivan mahtava hahmo, mutta pikku sisko tuli ylitse muiden! Kyllä suosittelisin Gierin kirjoja kenelle tahansa romantikolle, jännitykselle haluaville että sekä kauhun, huumorin ja mysteereiden ystäville. Tässä kirjassa sitä saa! Jään innolla odottamaan jatko-osaa.
Äääh..koko sarja on jatkunut samalla hemmetin kaavalla, että ne menee Taliaan, niitten elämä muuttuu ymsymsyms. Mutta ihan ookoo kirja, juoni liikkuu hitaasti, eikä vastoinkäymisiä ollenkaan, mikä kirja se sellainen on? Mielestäni tämä kirja oli huonoin koko saagassa, anteeksi kun sanoin noin..
Mielestäni juuri tämä kirja on paras koko sarjasta. Tykkäsin paljon enemmän kuin aiemmista. Mutta se, että Barnsburyn koulusta tulee koko ajan vaan lisää stravagantteja häiritsee suunnattomasti, eikä tämä kirja eroa muista siinä, että kaikki matkaavat Taliaan, heidän elämänsä muuttuu yms. mutta ihana kirja, ei parempaa olekkaan. Tuntuu, että di Chimicit on kooko ajan mukana jossain pahassa..
Lucianosta olen pitänyt erityisesti koko sarjan ajan, nyt näkemykseni vain parantui. Tuntui siltä, että lisää stravagantteja tulee koko ajan, ja että kaikki ovat Barnsburyn koulusta, kaikki stravagantteja yms. joka alkaa valitettavasti käydä hieman pitkästyttäväksi koko sarjaan nähden. Kirja oli hyvä, Mattista tykkäsin paljon. Tuntuu, että tämä kirja lietsoi lisää kaunaa Di Chimicien ja Nuccien välille, eikä kiista tunnu ikinä loppuvan. Ja vanhan Niccolon kuolemakin tuli lisäyksenä koko sotkuun..no mutta ihan kiva kirja, samanlainen kuin edeltäjätkin.
En sano yhtään pahaa sanaa kirjasta, Skysta en hirveästi pitänyt, mutta Georgia on ihan hyvä, ja Luciano vielä parempi. Juoni liikkui vähän tahmeasti, mutta kyllä se siitä parantui. Hieno kirja, Veli Sulien on upea henkilö.
Tämä kirja oli lähellä sydäntä, muistuttaa itseä samassa tilanteessa. Kirja oli hyvä, mutta joudun sanomaan, että ensimmäinen osa oli mielestäni parempi, koska pidin Lucienista hitusen enemmän kuin Georgiasta. Hyvä kirja.
Kirja oli sinänsä ihan ookoo, tykkäsin kyllä valtavasti. Upea kirja, paikoitellen hieman tylsähkö, mutta se on okei. Suosittelen.
Niin harmi, että tämä loppui! Aivan ihana kirja, paras koko sarjasta. Iivarin ja Joonen juttu oli hykerryttävän hurmaavaa. Välillä toivoin koko kirjan kertovan vain heistä. Oli siis kiva tutustua Jooneen enemmän. Vikestäkin avautui uusia puolia areenalla, mutta loppujen lopuksi hän on yhä se Ääliö-Vikke. Olisi ollut kiva tietää miten muille areenan faunoideille kävi, mm. Joonen isälle. Sekä mitä tapahtui Iivarin siskoille, hehän jäivät orvoiksi! Se ennustusjuttu meni vähän ohi, en oikein tajunnut sitä. Mutta hah! En silti raaski antaa tälle viittä tähteä huonompaa. Koska kyllä se nyt täydet ansaitsee.






















