Aiempien arvioiden perusteella tarttui kirjastosta mukaan, ja yllätti silti positiivisesti! En edes muista koska olisin viimeksi joutunut laskemaan kirjan käsistäni koska en saanut naurua loppumaan. Huumori oli paikoitellen hyvin onnistunutta. ;) Kirjan eduksi on myös mainittava tapahtumien jouheva eteneminen, eli missään vaiheessa ei tuntunut siltä että olisi jääny liiaksi junnaamaan yhteen kohtaukseen. Jos jotain negatiivista pitää etsiä, niin sanottakoon että itseäni häiritsee luvattoman paljon se että Rufuksella on rastat.. Hyi olkoon! XD But maybe it's just me..

Risingin kirjasuosituksissa oli pitkään kummitellut kyseinen opus ja lopulta otin sen luettavakseni. Vaikka yleensä pidänkin nuorisolle suunnatuista kirjoista, huolimatta siitä että huitelen itse lähempänä kolmeakymppiä, niin tämä kirja oli kyllä jo liian lapsellinen jopa minun makuuni.. :P Mutta tulipahan luettua. En kyllä pitänyt elokuvastakaan.. Lienen liian vanha! :)

Mifonki-sarjan kirjoja vaivaa kaikkia mielestäni sama ongelma. Punchline puuttuu. Tarinoissa ei ole mitään huipennusta, tai jos on, se on latteasti kirjoitettu. Tämän, niin kuin edellisten kirjojen loppua kohti aina odottaa että no nyt jotain paljastuu, joku tekijä kokoaa kaiken yhteen ja järkytyn ja jään odottamana kielipitkällä jatkoa... Vaan ei. MItään ihmeempää ei tapahdu ja kirja vaan loppuu. Tökeröjä lukijankoukutusyrityksiä löytyy, kyllä, niinkuin tässäkin kirjassa lopussa löytyvä kirjenippu. Täyttä sontaa kirjat eivät mielestäni ole, koska olen sentään kolmeosaa jo saanut luettua. :) Rondestanit ovat kaikki suosikkejani, mieluiten luen Dantesta ja Reusta. Toivon että lopulta Ardis saa nenilleen, esimerkiksi niin että Ardis on juuri hylännyt Connailin ja pyrkii Danten luo vannoakseen ikuista rakkautta, mutta ei ehdi ajoissa, sillä Dante menehtyy juuri ennen Ardisin saapumista. ;) Itseäni ei meinaan kauheasti sykähdyttäisi lukea yli viisikymppisten vihdoin "saavan toisensa".. Se latistaisi raadollisen tarinan saavuttamattomasta rakkaudesta, IMO..

Päällimmäisenä ajatuksena tästä kirjasta jäi mieleeni, että tästä ei jäänyt mitään käteen. Tarina ei ollut järin mukaansa tempaava, hahmot jäivät pinnallisiksi, rakkaustarinat eivät millään tavalla sykähdytä, ei jännitystä, ei kunnon actionia, ei mitään.. Kaikki jää pinnalliseksi tapahtumien luetteloksi. Ainoa missä ollaan mielestäni onnistuttu, on miljöön kuvailu! Tuoksujen kuvaaminen on varsin havainnollistavaa ja voi hyvin kuvitella itsensä paikanpäälle! Henkilöhahmojen välisiä suhteita syventämällä kirjasta olisi voinut saada huomattavasti paremman. Lainasin kirjastosta samalla kertaa myös kolmannen osan, joka vaikuttaa lupaavammalta kuin tämä toinen kirja. Tosin samanlainen tapahtumaketjujen kuvaus se taitaa olla, mitään syvempiä tunteita näiltä kirjoilta näyttää olevan turha odottaa.

Ihan jees kirja, ei parhaimpia, mutta ihan hyvä kuitenkin. Seuraava kirja on jo kirjastosta lainassa, mielestäni on kiva vaihteeksi lukea sarjaa, jotka ovat kuitenkin itsenäisiä tarinoita. Jotkut sarjat venytetään välillä turhankin pitkiksi, joten oli ilo huomata että sarja jatkuu itsenäisellä jatko-osalla.

Tämä oli kyllä mulle pettymys. Tykkäsin edellisistä kirjoista enemmän, tämä kirja tuntui olevan hajuton, mauton ja väritön. Pakko oli lukea että näkee miten sarja päättyy ja tarina oli ihan ok, mutta jotenkin tästä jäi puuttumaan sama flow kun aiemmista kirjoista. Se jokin puuttui. :/ Kirjan taustateksteistä sai sen kuvan että kirjailijalla oli työ ja tuska saada opus tehtyä ja mielestäni se paistaa kirjasta.

Yllättävän hyvä! Itse olen katsonut satunnaisesti jokusen jakson tv-sarjaa, joka ei ole mielestäni yhtä hyvä kuin kirja. Nyt tosin olen kirjan innoittamana alkanut katsoa tv-sarjaakin alusta asti, ja sekin on osoittautunut melko koukuttavaksi(vaikkakin eroavaisuudet kirjojen ja sarjan välillä ovat ajoittain todella häiritseviä!). Mutta siis itse kirjasta, itseäni häiritsi eniten Elenan rooli koulun "kuningattarena". En tiedä millainen koulumaailma jenkkilässä on, mutta omien kokemusten mukaan tällainen "yksi tyttö ylitse muiden" -ajattelu on aika utopistinen ja epäuskottava. Ja ärsyttävä! Eihän tämä millään tavalla syvällinen teos ole, mutta itse ainakin luen mielelläni juuri tällaista hömppää vastapainona arjelle. :)

Hyvä kirja! Virkistävää lukea muistakin kuin vampyyreistä. Mielenkiinto säilyi koko kirjan ajan. Monet nuorten kirjat ovat ennalta-arvattavia, mutta tässä säilyi sentään jonkinmoinen yllätysmomentti. Kirja oli kyllä melko lyhyt, mutta tosiaan koko ajan mentiin eteenpäin, eikä turhia junnauksia tarinassa ollut. Lukee kevyesti yhdessä päivässä!

Tämä oli niitä kirjoja, joita Rising aina minulle ehdottaa luettavaksi, mutta takakannen teksti ja kansikuva eivät houkuttele pätkääkään! Kirja kuitenkin yllätti positiivisesti! Mahtava seikkailu, ihania kiemuroita ja juonikuvioita! En keksi pahaa sanottavaa, vaikka jotain kirjasta kuitenkin puuttui ylivertaisen lukukokemuksen aikaansaamiseksi. Ehkä se oli täyttymystään vaille jäänyt rakkaustarina, ehkä jotain muuta.. En osaa edes eritellä mitä olisin vielä tarinaan kaivannut. Toisaalta kirja oli loistava juuri näin! Ainakin Se päättyi erilailla kuin monet monet muut tarinat. Nämä ikäkysymykset minuakin kyllä kieltämättä vähän ihmetyttivät. Tarinan alussa Ardis täytti 16. Dantea kuninkaalle esiteltäessä mainittiin Danten taistelleen sodassa 20-vuotta sitten. Olettaen että Dante oli tuolloin vähintään 15-vuotias, olisi hän ollut kirjan alussa jo n. 35-vuotias.. Myöhemmin mainittiin että Ardis oli parikymppinen, eli Dante olisi jo ollut neljäkymppinen! Ja kun toisaalta 54-vuotias nainen oli kirjassa jo "ikäloppu", nämä ikävuodet tuntuvat hieman hulluilta..

Jostain syystä tämä kirja ilmestyi aina risingin suosituksiin kohdallani, kansi ei kuitenkaan innostanut kirjaa lainaamaan. Kerran kirjastossa kuitenkin huomasin tämän opuksen ja paremman lukemisen puutteessa sen mukaan nappasin. Kirja olikin yllätyksekseni mahtava! Tykkäsin todella paljon!

Tässä niin kuin edellisessäkin, odotin jotain yllättävää, jotain mielikuvituksellista, jotain räväyttävää mikä tekisi sarjasta muutakin kuin aivotonta teinihömppää, mutta ei.. Tämä sarja on puhdasta aivotonta teinihömppää! :P Lopussa toivo jo heräsi, kun ajattelin että joko Lend tai Evie menisi portista, tai että Rethin "ennustus" toteutuisi ja Evie olisi lopulta kuitenkin valinnut Rethin.. Mutta ei.. Pettymys! Mitään sanomaton sarja, mutta tulipahan luettua.

Tykkäsin kirjasta, enkä malta odottaa että saan jatko-osat käsiini. Mutta koen häiritsevänä sen että dystooppisissa kirjoissa "hallitsevan hyväosaisen puolen" johtajat ovat aina sadistisia nilkkejä. Heidän tarkoitusperiään ei avata kunnolla ja jotenkin tuollainen ihmisten jaottelu ulkopuolisiin ja asukkeihin on naiivi. Tämä ei koske vaan tätä kirjaa vaan monta muutakin. En myöskään ymmärrä Perryn himoa päästä veriherraksi. Mielestäni Perryn motiiveja ei tältä osin kunnolla avattu.

Huonompi kuin edeltäjänsä, joka ei sekään laadullaan häikäissyt. Todella ennalta-arvattava juoni, odotin koko kirjan ajan että loppuratkaisu onnistuisi kuitenkin yllättämään, mutta ei.. Ratkaisu olikin Se kaikkein ilmeisin, plaah! Edellisestä kirjasta lukemisen arvoisen teki Evien ja Lendin suhde ja sen kehittyminen, mutta tässä kirjassa ei ollut sitäkään! Tämä kirja kannattaa lukea vain paremman puutteessa, kun kaikki muut lukemisen arvoiset kirjat on luettu, tai muuten saavuttamattomissa. En erityisesti suosittele kirjaa, mutta kyllähän siinä pari tylsää iltaa saa kulutettua ilman suurempia tuskia. :)

Alkuun tuli sellainen tunne että tämä kirja ei vaan voi olla hyvä, mutta loppuakohden tarina tempaisi mukaansa! Lopputulos oli ihan mukiinmenevä! Ei mikään mestariteos, mutta ihan hyvä kuitenkin. Rinnakkaismaailma oli jotenkin tosi heppoinen, ja yleensäkin ajatus että alaikäinen olisi jossain "vaarallisissa virastohommissa" oli vähän liian utopistinen. Ja siis ajatus että vampyyreille pärjäisi tainnuttimella.. Plaah.. Myös minua ärsytti Evien pukeutumistyyli, voi hyvää päivää! Ja muutenkin tuli olo että jos tapaisin Evien IRL en pitäisi hänestä. Lendistä tykkäsin ja Evien ja Lendin suhteen eteneminen olikin kirjan parasta antia.

Todella lapsellinen kirja. Vaikka yleensä kyllä tykkään nuorisokirjallisuudesta, mutta tämä oli jo vähän liian yksinkertainen jopa minun makuuni. En kyllä sanoisi että kirjailija on "todellinen lahjakkuus" tämän perusteella.. Kyllähän tämäkin jotain tunteita herätti, teki mieli mennä rutistamaan omia lapsia ja antamaan suukot pienille poskille! Kävi niin sääliksi alkoholistiäidin tempauksista kärsivää Aadaa! Mutta siinäpä se.. Tuntuu että itse olisi 13-vuotiaana voinut kirjoittaa tämänlaisen kirjan. Ja itselläni siis ei ole MINKÄÄN näköisiä kirjailijan lahjoja! :P

Eniten odottamani kirja koko sarjassa! Olen kieli pitkällä odottanut Qhuinnin ja Blayn tarinaa! Ja se oli ihana! :) Sivujuonia oli ehkä jo vähän liikaakin, yksikin olisi riittänyt, jos siihen olisi panostettu enemmän.. Nyt tuntuu että tarinan alkuja on vähän liikaa, eikä yksikään niistä jäänyt mieleen kutkuttamaan.. Tästä kirjasta mahtavan tekee osaltaan juuri se polku mitä tähän on kuljettu, kun Qhuinnin ja Blayn juttua on käsitelty useammassa kirjassa taustalla. Nyt tarinoita on niin monta että mikään niistä ei jäänyt erityisesti mieleen, joten en edes odota tarinoille jatkoa. Varjoista olisin lukenut mielelläni lisääkin, heidän heimostaan ja taustastaan yleensäkin..

Ihanaa hömppää! Tykkään! Tässä on sopivasti teiniromanssia, fantasiaa, historiaa ja juonia. Mikään osio ei hallitse toista. Todella nopeaa luettavaa! En malta odottaa viimeistä osaa! :)

Pakkohan tämäkin oli lukea, kun edellisetkin luin! :) Mutta siis koko sarja on hyvä, tämä yksittäin kirja ei kuitenkaan ollut mikään ihan valtavan mahtava. Mä niin tykkäsin Peetasta ja Katnissista yhdessä, harmi että tässä kirjassa oli aika vähän heitä. Loppuratkaisu oli vähän ankea, mielestäni loppuun olisi pitänyt käyttää paljon enemmän sivuja! Tuntui että kirjailijan mielenkiinto olisi loppunut ja hän olisi vain tiivistänyt lopun "ja he elivät melkein onnellisina elämänsä loppuun asti". Olin koko kirjasarjan odottanut sitä hetkeä kun Katnissa lopulta tajuaa rakastavansa Peetaa ja kertoo haluavansa juuri hänet, mutta turhaan.. Kohtaus oli niin suuri pettymys että.. Tuntuu että koko sarjasta jäi sen takia aavistuksen pettynyt olo. Olin kai sitten kasannut liian suuria odotuksia loppuratkaisulle. :P

Taidan olla aika lapsellinen ikäisekseni (kohta 28v), kun tykkään tällaisista hömppä nuortenkirjoista! :) Mutta siis tämä oli mielestäni yllättävän hyvä! Niinkuin muutkin ovat kirjoitelleet, kansi ei oikein herättänyt kiinnostusta, mutta hyvien arvosanojen vuoksi päätin kokeilla. Kuinka ollakaan, tarina onkin erittäin mukaansa tempaava, eikä kaikkia kortteja suinkaan paljasteta heti! Päähenkilö Gwendolyn on ajoittain vähän turhankin yksinkertainen, mutta tarinassa on kuitenkin paljon monimutkaisia kuvioita taustalla eli ei tässä kuitenkaan lukijaa aliarvioida.. Ainoa mikä harmitti, oli se että kirja oli niin lyhyt! :)

Taattua laatua.. Tosin Xhexin ja Johnin tarina oli ehkä pieni pettymys.. En sitten tiedä mitä heidän osaltaan odotin, mutta enemmän jotakin kuitenkin. :) John on ollut suosikkihahmojani läpi sarjan! Blayn ja Qhuinnin suhdesoppa oli kirjan parasta antia! Toivottavasti heidän suhteensa ei saa turhan nopeata ratkaisua seuraavissa kirjoissa! :)

En kyllä ymmärrä miten tätä kirjaa voisi suositella True Blood faneille, en kerta kaikkiaan.. Kyllähän tän nyt luki, mutta en kyllä suosittelisi. Mietinpä vaan, kuinka joku on tästäkin kirjasta viitsinyt tehdä elokuvan..

Satuin näkemään opuksen cittarin pokkarihyllyssä ja muistin että oli saanut täällä hyviä arvosanoja lukijoilta, joten ostin tämän omaksi. Oli kyllä hienoinen pettymys, siihen nähden että oli saanut muilta tosi hyviä arvosanoja. En ole aiemmin lukenut kyseisen kirjaillijan teoksia. Kirja oli kyllä kivasti kirjoitettu, joitain kohtia sai ihan ääneen nauraa, mutta silti, mielestäni tarina ei ollut kummoinenkaan. Odotan aina että kirja tempaa mukaansa ja tulee se ns. ahmimisreaktio, mutta tässä sitä ei tullut. Muutenkin koko "elämävirasto" -ajatus oli vähän pliisu. Mutta ei tässä isompaa vikaa ollut, pikkaisen tylsä vain minun makuuni.

Tykkäsin tosi paljon, harmi vaan että oli niin lyhyt kirja ja tuntui loppuvan vähän töksähtävästi.. Ihan hyvin olisi voinut jatkaa tarinaa vähän pidemmällekin tässä ensimmäisessä kirjassa..

Butch ei hahmona ole minua juurikaan kiinnostanut tähän asti, eikä kirja muuttanut asiaa. Butch ja Marissa veivasivat suhteessaan vähän liikaa ees taas, viimeisin "ei ollakaan" -setti olisi voinut jo jäädä pois. Mielestäni edellinen kirja oli parempi, mutta kyllä tämäkin kirja silti oli loistavaa luettavaa! Taisin lukiessa rakastua Vishousiin, enkä malta odottaa että pääsen lukemaan hänestä lisää jatkossa! Erona edellisiin, huomaan tuntevani pientä mielenkiintoa lessereidenkin osuuksiin. Nyt kun heistäkin alkaa löytyä kunnolla omaa tahtoa ja pyrkimystä omiin henkilökohtaisiin päämääriinsä! Toivottavasti homma jatkuu ja käy entistä mielenkiintoisemmaksi.

Harvinen sarja siinä mielessä että tuntuu että jokainen kirja on edellistä parempi! :) Kuten pepsit edellä, myös minä odotin Zsadistin tarinaa jo edellisestä kirjasta lähtien. Lessereiden osuudetkaan eivät enää olleet ihan niin tylsiä kuin tähän asti, vaikka edelleenkin oli tunne, että ilman niitäkin pärjäisi.. ;) Mahtava kirja!

Ei läheskään yhtä hyvä kuin ensimmäinen kirja. Jotenkin Raisan ja Mikaelin suhteesta ei ottanut selkoa, tuntui jotenkin epäaidolta koko homma.. Rakkaus ei välittynyt lukijalle asti. Niko oli, harmi vaan, aika vähän esillä, hahmo on yksi kirjasarjan mielenkiintoisimmista! Raisaan alkaa jo mennä hermo. Loppuratkaisu oli pettymys, mutta kai Se seuraavakin osa on luettava.. ;)

Nopeaa ja suht kevyttä lukemista. Aika vähän actionia, mutta ei silti liian hidastempoinen kirja. Yhteiskunta sellaisena kuten kirjassa esitetään tuntuu ajatuksena jopa pahemmalta kuin väkivalta ja avoin raakuus! Mun makuun rakkaustarinakaan ei ollut liian siirappinen, vaan juuri sopivan makea!

Tykkäsin enemmän kuin ekasta kirjasta! Ihana tarina! Tosin lessereiden osuudet teki taas mieli skipata, mutta en sitä tehnyt kun taas odotin että nivoutuu vielä lopulta tarinaan. Mutta ei, edelleenkin tuntui että lessereiden osuudet on ihan turhia, eikä tuo tarinaan lisäarvoa. Ehkä seuraavissa osioissa olisi jo jotain mielenkiintoistakin odotettavissa lessereiden puolelta...?

Mukaansa tempaava tarina, ahmittava suorastaan. Tykkäsin kirjasta tosi paljon, mutta en tykännyt lessereiden osuuksista, teki mieli hyppiä ne yli, mutta en viitsinyt kun ajattelin että loppuakohden homma jotenkin nivoutuisi yhteen. Näin ei kuitenkaan käynyt, enkä mielestäni olisi menettänyt mitään vaikka olisin lessereiden osuuden skipannutkin. Wrath oli myös pienoinen pettymys, kun alkuun kirjassa hänestä sai niin pelottavan ja eristäytyneen kuvan ja lopulta ukko osoittautuikin varsinaiseksi lällyksi. Plaah. Mutta eniveis, tykkäsin tosi paljon! :)

Ihan jees kirja, Jakob pysyi suosikkinani, vaikka olikin ärsyttävää millainen loppuratkaisu kirjassa oli tehty hänen osaltaan. Monet tuntuvat jääneen kaipailemaan taistelukohtauksia, jotka eivät itseäni kiinnostaa pätkääkään, oli kirja kuin kirja, joten olin vain tyytyväinen kun sellaisia ei tässä kirjassa ollut.

Tykkäsin! Vaikka välillä tuntuukin että Bella on täysidiootti ja Edward on ällön imelä.. Jake pysyy suosikkinani!

Tätä kirjaa lukiessa alkoi ihan toivoa että Edward ei koskaan edes palaisi takaisin, Jacob on muutenkin lempparihahmoni koko kirjasarjassa. Tykkäsin tästä kirjasta, kuten kaikista muistakin twilighteista, vaikka en kohderyhmään kuulukaan.. ;)

Olen nähnyt elokuvat ensin ja pelkäsin etukäteen että mielikuvat näyttelijöistä pilaavat lukukokemuksen. Näin ei onneksi käynyt, tykkäsin!

Mä niin tykkäsin tästä kirjasta! Omaksi onnekseni luin tämän ennen kuin olin lukenut Twilighteja, joten ei ollut Meyerin suhteen ennakko-odotuksia. Tykkäsin kyllä Twilighteistakin, mutta tämä kirja oli tyystin erilainen. Ehkä jopa parempi!

Kirja tarttui mukaani kirjastosta kun hakemani mustan tikarin veljeskunnan kirja oli lainassa. Jouduin lukemalla lukemaan kirjan, ei tempaissut mukaansa kuten sisarussarjan kirjat. Kyllä tän nyt luki, mutta ei tullut pakottavaa tarvetta lukea jatko-osia.

Hyvä tarina, jäin janoamaan lisää! Täällä aiemmin mainitut kirjotusvirheet häiritsi minuakin, pahasti! Niitä oli tosi paljon! Välillä pitkät alkemia- ja historiapätkät häiritsivät, kun teki mieli vaan ahmia sitä itse tarinaa, eikä olisi jaksanut tankata vaikeaselkoisia (ja ei niin kiinnostavia) osia.. Mutta haluan ehdottomasti lukea myös kakkososan, voi kun se tulisi pian!

Mielestäni parempi kuin morriganin risti, mikä oli aika yllättävää, kun yleensä tuntuu että kirjasarjojen ensimmäinen kirja on aina se paras. Mutta tykkäsin tästä enemmän kuin edeltäjästään. Blair oli loistohahmo, soturi joka uskalsi olla myös naisellinen!

Ensimmäinen Robertsi minkä luin, ja täytyy tunnustaa että odotin vähän enemmän. Ihan jees lukemista kyllä. Lainasin kirjastosta kerralla koko trilogian ja jokainen kirja oli edellistä parempi.. :)

Tykkäsin. Hieman kyllä häiritsi jenkkiviittaukset, mm. kotibileissä ja kyläläisten ulkonäössä.. Alkoi väkisinkin mielessään kääntää joitain repliikkejä mielessään englanniksi (kuten huomaamattani usein teen kun luen suomennettuja versioita kirjoista)kun ei aina meinannut pysyä päässä että niin joo, tää kirja kertoo Suomesta ja suomalaisista.. Jotenkin ajatus kylällisestä ylikauniita ihmisiä Suomessa on niin överi että se ihan häiritsi. Samoin se ajatus että lukion kaunein tyttö ja komein poika ovat pari.. Plaah oikeesti! Jenkkimäistä ja tylsää.. Näitä pikkuseikkoja lukuunottamatta vallan loistava kirja, luin/ahmin puolessa päivässä ja aion metsästää jatko-osan ensitilassa!