Olin todella pettynyt tähän kirjaan. Juoni kuulosti minusta aluksi jopa mielenkiintoiselta, mutta jotenkin koko kirja lässähti kasaan jo alkumetreillä. Saa nähdä tulenko edes viimeistä osaa lukemaan, koska tämänkin kirjan läpi kahlaaminen oli niin kovan työn takana. Everin ja Damenin rakkaustarina ei voisi kiinnostaa minua yhtään vähempään, eikä kumpikaan heistä erotu mitenkään hahmoina. Sarjan viidennen osan luettua voin viimein varmasti todeta, ei ole minun sarjani.

Odotin kirjalta myös vähän enemmän. Kyllähän sen nopeasti luki, mutta hahmot olivat aika tylsiä ja päähenkilö erittäin lapsellinen. En tiedä viitsiikö seuraavia osia lukeakaan... Sarjaa olen joskus katsonut ja pitänyt hyvänä, joten taidankin hankkia sarjan tuotantokaudet jostakin mieluummin kuin lukea kirjoja, jossa hahmot eivät ole lainkaan yhtä vakuuttavia kuin sarjassa.

Tämä oli aivan uskomaton kirja! Siis juoni oli loistava ja piti otteessaan koko kirjan ajan. Kirja ei missään tapauksessa toistanut itseään mitenkään, vaan onnistui tuomaan aina jotain uutta uutena päivänä ja surullistahan on, ettei muut näitä päiviä tule koskaan muistamaan. Jotkut asiat kirjassa olivat tosiaan aika karuja, joita ei välttämättä halua ajatella, olsiko itse lähtenyt mukaan kiusaamiseen? Loppu oli aika surullinen sinäänsä, mutta miten se voisikaan olla kovin onnellinen, kun päähenkilö kuolee jo ensimmäisen luvun loputtua. Lauren Oliver on kyllä aivan uskomaton kirjailija, sen olen huomannut nyt kun olen muutamia hänen kirjojaan lukenut. Loistavaa!

Oikein viihdyttävä kirja, jonka luin hujauksessa, kun käsiini sain. Minua ei oikeastaan yhtään haittaa, että sarja jatkuukin sitten vielä, vaikka olikin trilogiaksi aluksi suunniteltu. Juoni eteni tälläkin kertaa hyvin. Minulle on kuitenkin jotenkin käynyt niin, että luen mieluummin \"sivuhahmojen\" tapahtumista kuin pääparin, jotenkin Clary ja Jace eivät säväytä enää samalla tavalla kuin ennen. Loppu oli ihan ok, vaikka jäi tosi pahasti kesken ja odotan siksi jatkoa innolla.

Hankin kyseisen kirjan kun ystäväni oli kehunut sitä. Odotinkin todella paljon kirjalta ja pääosassa tykkäsinkin todella paljon. Päähenlilö Claryn ja toisen päähenkilö Jacen lähtökohdat ovat hyvin perinteiset ja heidän suhde eteneekin pitkälti ennalta-arvattavasti. Itseäni harmittaa vähän että kesken kirjan minua spoilattiin, joten kaikki asiat eivät lopussa päässeet yllättämään. Tietenkin \"pääparin\" viereen on asettunut Claryn pitkäaikainen ystävä Simon, mikä on jo tuttua monista monista muistakin fantasia kirjoista. Sivuhenkilöt olivat pääasiassa hyviä ja toivat lisämaustetta tarinaan. Mutta kuitenkin loppua kohden muutamat henkilöt alkoivat ärsyttämään ja heidän käytös ei minusta sopinut käsitykseen mikä hahmoista oli kirjan aikana välittynyt. Juoni veti hyvin mukaansa ja luin kirjan aika nopeasti sen takia. Ei mikään niin kovin ihmeellinen, mutta suosittelen lukemaan. Jätti kyllä odottamaan seuraavaa osaa. Ja mielenkiinnolla odotan myös minkälaisen elokuvan tästä saa toteutettua.

Kirja oli minusta ihan hyvää jatkoa ja mukava lukea myös Ky:n kannalta. Cassia ärsytti minua välillä, koska hänhän lähti etsimään Kyta, mutta silti miettii jatkuvasti Xanderia, miksei hän voi jo päättää kumman haluaa, sillä se on minusta raivostuttavaa luettavaa, koska sitä esiintyy melkein kaikissa tämän tyyppisissä kirjoíssa. Odotan innolla seuraavaa kirjaa, josa siinä sitten päästäisiin kunnolla itse kapinaan/kansannousuun. ****

Juoneltaan todella mukaansa tempaava. Juoneen on sisällytetty paljon ns. faktatietoa langenneista enkeleistä/ nefileistä mikä on mielenkiintoista, mutta onkohan sitä vähän liikaakin? Jotenkin tuntui, että kirja oli jo puolessa välissä ennen kun todellinen toiminta alkoi ja kirja olisi vain valmistellut sitä. Vaikkakin minusta oli todella mielenkiintoista lukea Evangelinen isoäidin, Gabriellan nuoruudesta. Henkilönä Evangeline on ihanan erilainen ja hän onkin jo 23-vuotias, eikä normaaliin tapaan 17-vuotias teini. Kirjassa oli jatkuvasti mukavia juonenkäänteitä ja sellainen löytyi aivan lopustakin, mutta ikäväkseni on sanottava, että kirja sortui lopussa ennalta-arvattavuuteen. Kirja loppui myös jotenkin pahasti kesken. Odotan jatko-osaa, vaikka minua kirjan loppu ärsyttikin. ****

No kaipa kirja menetteli... Jotenkin hahmot ovat alkaneet häiritä minua aika paljonkin. Tämä Damenin ylitsepursuava täydellisyys. Damen on niin kärsivällinen. Damen ei koskaan suutu. Damen on aina paikalla kun tarvitsen häntä ja plaah plaah plaah. Ja toinen päähenkilö, Ever. Siis jotenkin se että aina kun se möhlii jotenkin ja tekee jotain tyhmää niin hän ei ole omaitsensä, kaikki on jonkun taian syytä. Siis Everin naurettava viattomuus kaiken suhteen mitä hän tekee väärin. Ja lopulta sitten Ever hoitaa homman ja kaikki on hyvin, paitsi se ihme vastamyrkky. No saa nähdä saadaanko se sitten ensi kirjassa. Damen on minusta Everille aivan liian itsestäänselvyys ja se ärsyttää minua. No Jude, Haven ja Roman olivat melkein ainoita hahmoja, jotka saivat kirjasta mielenkiintoisen. Toivon todella, että hahmojen ja juonen laatu paranee seuraavaan kirjaan, sillä nyt tämä ei vain kertakaikkiaan suju niin kuin pitäisi.

Ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja. Jäi kirjastossa käteen hienon kannen ja mielenkiintoisen nimen takia ja hyvä, että jäi. Sillä vaikka kirja oli välillä vähän lapsenomaisestikin kirjoitettu se kuvasi hyvin tyttöjen elämää ja yliluonnollisia valtakuntia. Oli erittäin mukava, että Felicity ja Pippa liittyivät Gemman kavereihin nihkeän alun jälkeen. Henkilönä Gemma ei ehkä ollut kaikkein mielenkiintoisin, vaan jotkut sivuhahmoista saivat suuremman tiedonjanon syttymään. Esim. Kartik oli loppuun asti aikamoinen mysteeri. Jos satun lukemaan jatko-osia englanniksi toivon, että hänestä ja mahdollisesti Felicitystä kerrottaisiin enemmän. Oli muuten aikamoinen loppu.

Kirjan suomentamista en jaksanut odottaa vaan tilasin englannin kielisenä netistä ja nyt -suoraansanoen äsken- luin sen myös suomeksi. Kirja oli kerrassaan loistava ja veti äkkiä mukaansa. Jännitys piti otteessaan kirjan viimeiseen sivuun saakka. Ja loppu oli kyllä lukemisen arvoinen. Mielenkiinnolla odotan neljättä osaa ja sitä millätavalla Fitzpatrick asiat ratkaisee :) ****

En olisi ihan kirjasarjan alussa uskonut, että Butchista kasvaa näinkin suuri hahmo, vaikka alusta asti olin hänestä pitänytkin. Tässä kirjassa ekaa kertaa alkoi vähän jonkinmoinen asioiden toistuminen ärsyttämään. Marissa ja Butch tekivät hyvän parin, mutta ehdottomasti eniten mielenkiintoa herätti itsessäni Vishous ja John. Odotan niin innolla Johnin muutosta vampyyrisoturiksi. No jos pysytään vielä tässä kirjassa... :) Marissassa tapahtui aikamoinen muutos tämän kirjan aikana moneltakin kantilta katsoen. Butch oli jälleen aina yhtä vahva hahmo, vaikka joutuikin muutaman kerran vahvojen epäilyjen valtaan. Vähän jäi minulle lopussa epäselväksi se Butchin \"sisäinen pahuus\"-juttu, mutta muuten aika selvä kirja, jossa juoni eteni taas monta harppausta. Ei kyllä voinut laskea käsistään ennen kun kirja loppui. Tässä kirjassa välillä ärsytti taas lessereiden asioiden kertomiseen käytetyt sivut, sillä suurimmaksi osaksi ne eivät jaksaneet yhtään kiinnostaa. Suosittelen.

Jälleen mahtavaa tekstiä Wardilta. Zsadist oli hahmona lopulta aika erilainen, kun olin kuvitellut. Tämän rypemistä itseinhon syvässä suossa ei ollut aina kovin mukava lukea, mutta kuitenkin odotin koko ajan, että saisin tietää lisää. Bellan ajoista vankina oli mielenkiintoista lukea, vaikka kyseinen David -lesser sai välillä inhonväreet kulkemaan selkää pitkin. Phuryn tunteet Bellaa kohtaan toivat taas lisämaustetta tähän kirjaan. Zsadist sai minut ainakin välillä aivan raivonpartaalle torjuessaan jatkuvasti Bellaa luotaan. He olivat kyllä ehdottomasti hyvä pari, vaikka Bella jäi välillä vähän etäiseksi. Ei ehkä suosikkini, mutta aivan ehdottomasti suosittelen kaikkia lukemaan.

Ja jälleen en voinut kuvitellakaan irrottavani otettani tästä kirjasta. Rhage oli ehdottomasti virkistävän hauska hahmo, joka kuitenkin painii isojen ongelmien kanssa. Hän toi ehdottomasti korvaamatonta huumoria kirjaan, joka sai minut naureskelemaan hiljaa itsekseni. Mary taasen oli mukavan erilainen hahmo, joka loikkasi mukaan vampyyrien maailmaan. Vaikka Marysta tuli välillä hänen sairautensa takia heikko kuva, oli hän silti todella vahva ja ajatteli usein järjen kautta. Olin aivan ihastunut tähän Maryn mukana tulleeseen hahmoon, Johniin. Hän toi ehdottomasti taas jotain lisää tähän kirjasarjaan ja odotan häneltä paljon. Tarinana välillä vähän ennalta-arvattava, mutta piti kuitenkin lopulta jännityksessä loppuun asti. Suosittelen ehdottomasti.

Kirja imaisi alusta asti mukaansa ja siitä se sitten alkoi... Kirjasta ei voinut mitenkään päästää irti, kun juoni rullasi koko ajan mukavasti eteenpäin. Aivan uskomaton vampyyreitä käsittelevä kirja. Pakko myöntää, että kirja antoi taas vaihteeksi aivan erilaisen vampyyri maailman ja vielä minkälaisen <3 Hahmot ovat vahvoja ja mielenkiintoisia. Ja vaikka kirjassa oli tosiaankin paljon väkivaltaisia kohtauksia sekä paljon seksiä, ne eivät millään tavalla haitanneet, vaan toivat kirjaan todellisuuden tuntua. Mutta jos sellainen kirjassa häiritsee, ei kannata lukea. Ja ainoastaan itseäni kirjassa oli lessereiden näkökulmasta kertomiseen käytetty runsas sivumäär, sillä ne eivät kamalasti jaksaneet innostaa. Suosittelen kyllä lämpimästi. Uskomaton aloitus tälle sarjalle. ****

Takakansi oli lopulta mielenkiintoisempi kuin sitten itse kirja. Hyvähän se oli, mutta ei kuitenkaan mitään erikoisempaa itsessäni saanut aikaan. Tarina kyllä kantaa itsensä hyvin viimeisellekin sivulle asti, mutta tämä Eksyneiden jumala jäi aika vähälle huomiolle ja lopulta mietin, että oliko sitä edes ollutkaan. Odotin enemmän intensiivistä kauhua. Kirja menetteli ja oli ihan hyvä,ei kirjaa voi tylsäksi sanoa, mutta... mutta... Toivoin ehdottomasti vähän enemmän tältä kirjalta.

Edellisen kirjan jälkeen odotin ja toivoin vähän parempaa. Olihan tässäkin uusia hahmoja, jotka olivat hyvin kuvailtuja ja erityisesti Patrick vaikutti aluksi todella kiinnostavalta, mutta jotenkin se hahmo muuttui lopulta aika tylsäksi. Livvyltä toivoin niin paljon enemmän. Juoneltaan kirja oli edellistäkin ennalta-arvattavampi ja muutenkin vähän tylsähkö. Minua myös ärsytti se että Destiny itse halusi tulla kohdelluksi normaalisti, mutta ei selvästikään itse pystynyt normaalisti käyttäytymään. Harrisonin kohdalla minulle jäi vähän epäselväksi mitä hänelle lopulta kävi. Ihan lukemisen arvoinen kirja, mutta edellistä selvästi huonompi ja se harmittaa, sillä tällä kirjalla olisi ollut paljon potenttiaalia...

Kirja oli hyvä ja hahmot olivat ihania persoonia. Juoni vei mukanaan ja kirjaa oli vaikea päästää käsistään. Kirja oli ikävä kyllä joiltain osin liian ennalta-arvattava, mutta loppu oli ehdottomasti todella hyvä ja jopa yllättävä. Rentz oli henkilönä aika erikoinen, jollain tavalla pidin hänestä, mutta tavallaan taas hänen kanssaan olisi voinut käyttää vielä ihan vähän enemmän mielikuvitusta, jotta hänestä olisi saanut mielenkiintoisemman. Suosittelen kirjaa ehdottomasti vampyyreistä ja fantasiasta kiinnostuneille.

Ihan okei kirja. Ei mikään paras lukemani, mutta juoneltaan ihan hyvä. Serenan kanssa olisi voinut käyttää vähän enemmän mielikuvitusta, mutta ihan luettava. :) Henkilöt olivat mukavan no sanotaanko persoonallisia. Vähän minua häiritsi se että nuoret olivat 13-vuotiaita, mutta mukavan erilainen kokonaisuus. En varmaan jatko-osia lue. Mutta suosittelen kyllä nuoremmille lukioille. Juoneltaan tosiaankin erilainen eli kivaa vaihtelua sille romanssi kauralle.

Voi ei... Miten tämä pystyi olla vielä huonompi kuin edellinen. Damen ja Ever alkoivat ärsyttää ihan järkyttävästi. En ihan ymmärtänyt miten he yhtäkkiä \"ratkaisivat\" ongelmansa, siis puolittain. Roman ja Jude olivat ainoa syy miksi edes jaksoin lukea kirjan loppuun. Ever on äärimmäisen ärsyttävä ja naiivi. Ja Damen... Voi minkäs teit. Siis mitä ihmettä se säästö homma oli? Ja sit ne hirveät tunnontuskat. Niin äärimmäisen puuduttavaa. Damen muuttuu jatkuvasti huonompaan suuntaan. Ever ja Damen voisivat saada jo toisensa niin loppuis tää jankkaaminen. Kai minä luen kirjan jatkonkin, mutta jotenkaan tämä ei enää jaksa innostaa.

No kirja oli ihan okei. Ei ehkä kaikkista parhaimpia mitä olen lukenut. Ever alkaa joissakin kohdissa olla vähän raivostuttava, enkä yhtään ihmettele että Ramonin on niin helppo manipuloida häntä. Kavereiden hylkääminen ei sinäänsä ole mikään uusi käänne, mutta ihan toimiva. Damen vaikuttaa ehlä vähän kiinnostavammalta tässä kirjassa. Varsinkin kun hän saa auran, mutta jotenkin Damenkin jää vähän pinnalliseksi. Lopussa minulta meni pari asiaa ihan ohi. Esim. Avan käytöksestä... Ja mikä se valomaa olikaan niin kuitenkin se alkoi mennä jo minusta vähän yli. Ramon oli koko kirjan mielenkiintoisin hahmo, mutta kaikki mentiin sitten pilaamaan lopussa sillä Drina sekoilulla. Joten olin vähän pettynyt luettuani tämän. Mutta kaipa se kolmaskin osa pitää lukaista läpi ja katsoa miten ongelmat ratkaistaan...

No kirja oli ehdottomasti parempi kuin ensimmäinen kirja. Mutta kuitenkin minusta jälleen tuntui, että vaara ja pahuus kerrottiin pahempana kuin sitten lopulta olikaan. Irial lankesi minusta liian helposti Leslien lumoihin ja se ärsytti minua henkilökohtaisesti paljon. Niallin ja Irialin menneisyys vaikutti todella kiinnostavalta ja siihen olisin voinut itse paneutua vielä enemmän, koska Niallistakin nousi paljon uusia puolia esille, jotka minua kiinnostivat. Niall sai ehdottomasti lisää pointseja tässä kirjassa. Olin tyytyväinen kun Keenankin sai vähän luonnetta tässä kirjassa, toisin kuin taas Aislinn alkoi minua ärsyttämään. Jotenkin kuinka sinisilmäinen tämä oli ja luuli vain kaiken vaikuttavat häneen itseensä ja ehkä nyt Sethiin. Leslie oli hahmoja mielenkiintoinen, vaikka vähän mietin mikä se touhu oli Irialin ja Niallin kanssa. Siis että kummasta tämä nyt siis piti oikeasti, vai pitikö sitten lopulta kummastakaan. Kokonaiskuvanaan hyvä kirja, mutta kaikki tuntui taas ratkeavan kuitenkin melkein liiankin helposti. Sitten lopulta.

Periaatteessa pidin kirjasta. Hahmot olivat mielenkiintoisia ja juoni sinäänsä aika hyvä. Olihan teksti minusta vähän sisällöltään lapsekasta. En oikeen tiedä oliko Keenan sellainen unelma tyyppi, mikä yleensä löytyy kaikista nuorten kirjoista. Mutta Sethistä pidin kuitenkin vain osittain. Aluksi vähän enemmän kuin lopussa. Jotenkin Seth jäi vähän mitäänsanomattomaksi. Ja sitten kirjan päätähti, Aislinn. Taas minua hivenen ärsyttää kirjan ennalta arvattavuus ja se että niin mahdottomaksi kuvailtu tilanne Aislinnin kannalta ratkeaa yhtäkkiä ihan kuin itsestään ja PAM kaikki on taas hyvin. Mutta olihan se ihan ok, lukemisen arvionen kirja...

Kirjan luin yhdeltäistumalta ja kyllä pidin. Alun luettuani epäilin aika paljonkin, mutta tarina oli kuitenkin hyvä ja mielenkiintoinen. Jotkut asiat oli arvattavissa,mikä on aina vähän huono, mutta se ei kuitenkaan vaikuttanut kovinkaan paljoa. Kirja jää jännittävään kohtaan ja seuraavaa osaa odotankin kovasti, jotta selviää miten tässä sitten oikeasti käy.

Olin päättänyt jättää tämän kirjan kokonaan lukematta hitusten ennakkoluulojen tähden. Kuitenkin se jäi käteeni kirjastossa. Samana iltana aloinkin jo lukea tätä. En halunnut jättää kirjaa kesken joten tuli luettua se samana iltana. Fantasia kirjana tämä on minusta onnistunut ja ehdottomasti mukavaa vaihtelua. Kirja on minusta kokonaisuutena erittäin mielenkiintoinen. Ikävä kyllä muutamat henkilöt tai ei henkilöt vaan asiat häiritsivät minua. Olisin ehdottomasti lukenut mielelläni enemmän Rethistä, joka onkin minusta yksi kiehtovimmista hahmoista, joten minusta loppu oli hieman sanotaanko lattea... Toivon todella että Reth esiintyy myöhemmissäkin kirjoissa. :)

Kun sain kirjan kirjastosta käsiini luin sen samana päivänä. Ikävä kyllä tämä oli hienoinen pettymys kaikkien osalta. Gracen ja Samin suhde junnasi paikoillaan, eikä siihen oikeen tullut mitään uutta, itseasiassa tuntui kun oltaisiin menty takapakkia. Isabel ja Cole! Olisin niin halunnut lukea heistä, mutta petyin jonkun verran siinäkin, kun tuntui että vedettiin jarrua juuri kun halusi mennä kovempaan. Kokonaisuudessaan rakastan kirjasarjaa, Samin ja Beckin suhde olisi kiinnostanut äärettömästi, mutta kun Beck oli susi niin jouduin tyytymään melkeimpä spekulointiin. Ihanaa vaihtelua oli kyllä kirjasarja. <3

Kirja oli ihan ok hyvä, mutta kuitenkin vähän lattea. Henkilökohtaisesti minua suorastaan alussa raivostutti se, että kuinka lapselliseksi Haven oltiin tehty. Myös tämä aura, ajatusten luku ja kuolleen siskon kanssa juttelu ei minulle oikeen napannut. Päähenkilö oli minusta vaihteeksi mukavan erilainen, mutta siltikin aivan liian lapsellinen ikäisekseen. Tavattomasti ärsytti myös Milesin samankaltaisuus Merkitty sarjan Damienin kanssa, sekä muutama muu ylikulutettua piirrettä. Kokonaisuudessaan ihan lukemisen arvoinen. Jonkun verran nuorempana olisin voinut innostua enemmän. P.S. Mitkä ne Damenin hiukset oli?? :O

Muihin kirjoihin verrattuna todellisen ärsyttävä kirja. Siis en melkein meinannut jaksaa edes lukea tota Zoeyn touhua. Siis kokoajan sanoo ettei oo \"Afroditen kaltainen\", mutta peuhaa silti kolmen kanssa, ja ärsyttää toi että kaikki oli ristitty poikaystäviksi, sillä eihän ne kaikki ollu! Onneksi juoni liikkui, mutta Zoeylla ei näköjään ole mitään itsekuria! Kaikki hälle huomiota antavat pojat, tänne vaan! Voi V****! No onneksi seuraava kirja oli jo parempi.

Okei. Kirjan luin varmaan parissa päivässä ihan helposti. Oli vähän epäluuloja tätä toista osaa kohtaan kun olin kuullut joidenkin mielestä sen olevan huono, mutta omasta mielestäni se oli mahtava. Oli hyvä veto vetää Cole ja Isabel mukaan kertojiin, oli todella mielenkiintoista lukea Colen ja Samin kohtaamisista ja Samista avautui vielä ihanampi hahmo, joissain osin Grace onnistui ärsyttämään minua kun leikki Samille kaiken olevan kunnossa, mutta ehkä kumpikaan ei ollut valmis totuuteen... Kuitenkin Gracen hahmokin vakuutti minua paljon ja hänen vanhempansa saivat veren kiehahtamaan suonissani. Isabelin hahmo syveni myös ja hänestä alkoi Colen myötä näkyä myös erittäin erilainen puoli kuin se välinpitämätön ja kylmä. Isabelissa ja Colessa on kyllä särmää ja heistä lukeminen oli suorastaan pelkkää nautintoa, eikä kirjaa olisi halunnut jättää kesken.

Kirja oli jälleen nopeasti luettu. Kirjassa oli ehdottomasti hyvää että vähän sivuosassa olleet hahmot saivat enemmän osaa ja hahmoihin tuli uskottavuutta. Kuitenkin yleisesti kirjasarjassa ärsyttää se kun kaikki asiat kerrataan joka kerta ja siihen alan jo kyllästyä, kyllä varmaan kaikki ketkä kirjasarjaa lukevat tietävät jo nelososassa että Damien on homo ja miksi Shauneeta ja Eriniä kutsutaan kaksosiksi, eikä minusta enää tarvitsisi kertoa miksi Zoeyta oltiin pidettiiin aluksi niin erikoisena... Myös taas alkoi tulla tätä kolmoisdraaman alkua ja toivon ettei enää tule sellaisia ihmissuhde draamoja kuin kolmoiskirjassa.... Odotan kyllä innolla seuraavan kirjan lukemista.

Kirjaan kohdistui pieniä ennäkköluuloja, mutta ne lähtivät nopeasti. Kirja oli hyvä ja eteni sopivan nopeasti. Oli jännää kun kertoja vaihteli. Oli jännää huomata millainen Grace oli Samin silmissä. Sillä omasta mielestäni hän oli minä kertojana aikas erilainenkin. Kokonaisuudessaan kirja oli hyvä ja Suosittelen lukemaan. Olen jo aloittamassa toisen osan lukemista ja saa nähdä onko se yhtä hyvä vai ei.

Kirja oli jälleen nopeasti luettu. Kirja oli hyvä, vaikka nyt jotkut asiat päähenkilössä alkoivat pänniä ja ärsyttää. Siksi vain siis neljä tähteä. Ja jos muutamia häiritseviä tekiöitä ei oteta lukuun oli todella mukavaa luettavaa. Eikun maanataina kirjastoon kolmatta osaa hakemaan :)

Alku oli tosiaan välillä vähän pitkäveteistä ja jotkin asiat olivat melkeinpä outoja, mutta kun kirjaa pidemmälle luki se oli todella hyvä ja pidin siitä ettei ollut sitä perinteistä kolmidraamaa oikeastaan. Kirjan luin oikeastaan kahdessa yössä, eli kirja oli todella hyvä. Onneksi siis lainasin kirjastosta samantien toisen osan ja nyt saa katsoa koska pitää seuraavaa osaa mennä kirjastosta metsästämään :)

Kirja oli välillä jopa tylsä. Oli mielenkiintoista lukea Jacobista ja ihmissusista, mutta Bellan angstailu oli kerrassaan puuduttavaa. Edwardin lähtö oli kai ihan okei, vaikka mietin miksi muka se oikeasti olisi lähtenyt. Ykköskirjan jälkeenhän he olivat niin rakastuneita. En olisi Meyerinä laittanut Edwardia lähtemään, ainakaan tolleem. Ei Edward ois jättänyt Bellaa mihinkään metsään yksin. Saa nähdä jos muutan mieleni JOS luen joskus uudestaan. Kirjahyllyssähän se muiden houkutus-sarjan kirjojen kanssa odottaa vain lukiaa. :)

Itse pongasin kirjan kirjakaupassa ja heti lähti mukaan. Pakko sanoa, että mietin voiko olla oikeasti hyvä kun suomalaiset sen on kirjoittanut. Onnekseni sain yllättyä positiivisesti. Kirjan juoni on hyvä, vaikka jotkut asiat kirjassa vähän laskee pisteitä. Mietin paljon loppua ja odotan innolla koskas seuraavan saisi luettua. Ja kysynkin, tietääkö kukaan koska toinen kirja ilmestyy?? Suosittelen kyllä lukemaan.

En voi muuta kuin yhtyä aikaisempiin. Ihanaa vaihtelua tämä enkeli aihe :) Kun kirjaa aloitti lukemaan ei siitä hennonnut päästää irti. Yö unetkin jäivät minimaalisen vähäisiksi kun kirjaa luki ja luki ja luki. Ihana tuo alku... Siis Patch ja Nora, siinä vasta pari. Aluksihan he vaan piikittelevät ja Nora on niin ihanan nenäkäs ja ahh... Mitä luettavaa. Jäi vähän se loppu mietityttämään, mutta ei siitä sen enempää.... Suosittelen ehdottomasti kaikille!

Heti ensimmäisen kirjan luettuani oli kyllä tämäkin ihan pakko lukea. Siis aivan mahtava kirja! Ei voi muuta sanoa. Jos jokin häiritsi niin taas oli oikeasti \"pahat tyypit\" vähän samankaltaisia. En nyt viitsi ihan suoraan laittaa mitä tarkoitan, jos joku ei kirjaa ole vielä lukenut, etten pilaa kenenkään lukukokemusta, mutta kuitenkin varmaan ymmärtää mitä haen takaa, kun on kirjan lukenut. Mutta aivan sairaan hyvä kirja :D