Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Yleensä en rikoskirjallisuutta lue, mutta Nora Roberts on saannut minut vannoutuneeksi Eva Dallas-sarjan faniksi! Taas kerran häikäisevä ja arvaamaton juoni yllätti minut useaan otteeseen. Roarke ja Eve onnistuivat jopa tiputtamaan pari kyyneltä silmäkulmastani. Loppuratkaisu oli hyvä ja tapahtumaketju rikas. Täytyy varmaankin tarttua heti seuraavaan osaan, niin paljon haluan tietää mitä ongelmia Roarke ja Eve saavat seuraavaksi ratkottavakseen! Suosittelen ehdottomasti!
Mahti on mielestäni koko sarjan paras osa! Hirka on käynnyt monessa maailmassa ja hän on sopeutunnut niihin aina. Nyt on kuitenkin tosi kyseessä. Voiko sokeiden maa olla jopa Hirkalle liikaa? Hirka päättää näyttää kaikille mihin pystyy ja poikkeaa isänsä suunnitelmasta. Tämä tapahtumaketju saa lisää säpinää Rimen sekoillessa ja etsiessä paikkaansa ilman Hirkaa. Hankalaa vieläkin uskoa että tämä sarja oli nyt tässä. Lukisin mielelläni vielä useammankin osan!
Jälleen kerran Hirka sai juonen heräämään eloon. Rakastuin sivuhenkilöihin ja välillä tuli huudettua Rimelle, kuinka hänen olisi pitänyt toimia eri tavalla. No, ehkä Rime kuuli huutoni, sillä päätökset johtivat hänet toiminnan keskelle. Hirka ei todellakaan jäännyt muiden varjoon, vaan selviytyi mitä ihmeellisempien vaarojen halki kohti tavoitettaan! Suosittelen luettavaksi.
Tämä teos nousi yhdeksi lempikirjoistani, kun sitä luin. Hirka on itsepäinen ja tulinen sielu, joka ulkopuolisuudestaan huolimatta näkee maailman kulkua. Rime taas luo itsestään vaikutusvaltaisen ja voimakkaan kuvan. Tarinan alku ei ollut kiinnostavin, mutta uppouduin siihen pikkuhiljaa. Oikein mukavaa ja mielenkiintoista luettavaa.
Sarja oli aivan ihastuttava ja luin kaikki putkeen! Damon toi mukaan juuri oikean laista julmuutta, eikä Stefan missään vaiheessa voinnut syrjäyttää Damonia lempihahmonani! Luin onneksi kirjat ennen kuin aloitin sarjan katsomisen ja se kyllä kannatti. Näitä kahta ei voi verrata toisiinsa ja ketson sarjaa sekoittamatta juonta kirjoihin, sillä ero on suuri. Kumpikin ovat silti koukuttavia ja mukaansa tempaavia!
Tähän kokoelmaan oli saatu monia erillaisia teoksia jokaiseen makuun! Pidin tarinoista lyhyinä, vaikka monista olisin halunnut lukea enemmän. Kokoelma oli juuri sellainen kuin oli, eikä yrittänyt esittää muuta. Suosittelen kyllä ainakin selailtavaksi.
Kirja oli suuri pettymys. Lienneekö syynä Ethanin näkökulma vaiko sekava juoni, mutta kirja tuntui siltä että kirjailija oli vain heitellyt paperille ideoita ja arponut järjestyksen. Lopua kohti lukeminen alkoi venyä eikä tarina enään jaksanut kiinnostaa. Oli kirja kuitenkin uusi kokemus, mutta seuraavaa osaa en ole näillä näkymin lukemassa.
Liekki nousi ehdottomasti yhdeksi lempikirjoistani! Lohikäärmeitä (tai tässä tapauksessa drakeja) ja salaisuuksia oikeassa mittakaavassa. Juoni oli katkeran suloinen ja persoonallinen. Jatko-osaa jään kovasti odottamaan!
Väristys oli herkkä ja mieleenpainuva tarina erillaisesta rakkaudesta. Olen aina tuntennut tietyllä tapaa vetoa susiin ja tämä kirja oli lumoava. Jatko-osaan en ole vielä tarttunnut, mutta luen sen varmasti kun oikea hetki koittaa!
Tämän kirjan aloitin syksyllä lentokoneessa ja ennen kuin huomasinkaan kone oli jo laskeutunnut! Yhtenäistä kerrontaa ja luovaa kuvailua. On ihanaa lukea, kuinka rinnakkaistodellisuus voi löytyä niinkin läheltä kuin vaatekaapista! Suosittelen ehdottomasti luettavaksi.
Siitä on hieman aikaa kun tämän kirjan luin, mutta nyt kun tämä tuli vastaan en voinnut olla kirjoittamatta omaa arviotani. Langennut enkeli oli ensimmäinen enkeleistä kertova kirja jonka luin. En todellakaan pettynnyt, sillä juoni on monimuotoinen ja Patchia ei vain voi vastustaa! Kirja vangitsi sisälleen kunnes huomasin jo tarttuvani seuraavaan osaan. Olen ensimmäisen kerran jälkeen lukennut kirjan monesti uudestaan ja nyt saattaisi taas olla aika!
Pidin tästä kirjasta kovast ja se todellakin tempaisi mukaansa! Rakastan kaikkia fantasiakirjoja erityisesti vampyyrikirjoja, joten surunsyöjät oli ehdottomasti lukulistallani! Löysin tämän kirjan äskettäin erään blogin kautta ja olen iloinen saatuani sen luettua. Päähenkilö Hope on persoonallinen ja häneen oli helppo samaistua. Victor taas oli ehdottomasti hurmaava, mutta kiinostukseni Fredericiä kohtaan kasvoi kirjan aikana valtavasti! Kirjan hohtoa heikensi hieman se, etten tiedä koska jatko-osa ilmestyy... Suosittelen kuitenkin luettavaksi!
Mukava vampyyritarina. Alustus ja juonen kehittäminen toimii oikein hyvin. Loppuratkaisu jätti epämukavan maun suuhun. Voisi kutsua jopa laimeaksi.. Joka tapauksessa kirjailijan kehittyminen kuvastuu hyvin ja ero Carrieen on selkeä. Hyvä romaani, klassikkoainesta jopa joidenkin mielestä. Ehkä, mutta varauksella.
Kirja oli aivan huippu ja juonikin todella hyvä. Jälleen yksi kirja joka singahtaa ehdottomasti parhaiden lukemieni kirjojen joukkoon. Kirjassa oli tasaista jännitystä alusta loppuun asti. Osuin oikeaan uumoillessani kuka loppujen lopuksi murhasi tytön vanhemmat ja siinä samalla muutamia muitakin, mutta silti se tuli yllätyksenä kun sen aika koitti. Myöskään romantiikkaa ei kirjasta puuttunut, sillä ei päässyt kunnolla mässäilemään, mutta se ei todellakaan haitannut. Rakkautta juuri sopivassa suhteessa.
Pakko oli skipata muut luku-urakat ja tarttua tähän kirjaan kun se tulla tupsahti. Ward se vaan saa taiottua seikkailua toisensa perään, ja etenkin juonikuvioita toisensa perään. Rhage on ihan mielenkiintoinen ja hauska hahmo, mutta ehkä silti tässäkin kirjassa sivujuonet oli mielenkiintoisempia. Ehkä se kun on kerran jo lukenut jostakin parista niin mielenkiinto ehkä vähän laskee heitä kohtaan ja toivois jonkun kivan uuden parin muodostuksen. Lisäksi mua ei hirveästi nämä lapsikuviot kiinnostaneet. Ei siinä, aina kun luen näitä kirjoja niin tulee kivan kotoisa olo. Tässä nähtiinkin melkoista äksöniä. Rhage joutuu tiukkaan paikkaan heti alussa ja veljeskunta kasvattaa rivejään. Uutta mielenkiintoa toi myös uusi henkilö, joka astuu kuvioon ihan yllättävältä suunnalta ja nivoutuu pakkaan taas uuden juonen kautta. Ei voi mitään, kyllä tämä Laylan ja Xcorin tilanne häiritsee itseä eniten. Mietin miten heidän tarinansa voi saada mahdollisuuden kaikkien mutkien ja mäkien takia. Jään siis odottamaan seuraavaa kirjaa!
Tämä neljän pienoisromaanin kokoelma on aina kuulunut Kingin katalogissa sinne henkilökohtaiseen kärkiryhmään. Näissä tarinoissa on jotain kiehtovan mystistä ja etenkin aika - lainaten takakansitekstiä - "neljä tirisevää kauhukertomusta joiden täytteenä aika ja sen syövyttävä vaikutus ihmismieleen", on eräs kirjan mieltä kiihottavista, kantavista voimista. Tarinoista etenkin "Langolieerit" kuuluu Kingin koko uran kiehtovimpiin. Myös "Salainen ikkuna, salainen puutarha" sekä "Kirjastopoliisi" ovat allekirjoittaneelle kovasti mieleen. Jos olisi pakko valita vähiten laadukas kertomus, se olisi Aurinkokoira (etenkin tarinan puolivälin vaihe, jossa Pop yrittää kaupata kameraa monelle, tuntuu täytteeksi tehdyltä), kaikissa tarinan perusideoissa on jotain salaperäisen viehättävää. Todella vahva paketti.
Kirjassa seurataan kolmen täysin erilaisista ympäristöistä tulevien karhunpentujen matkaa, joilla jokaisella on kuitenkin samankaltaiset uskomukset. Matka alkaa on hyvin samantapainen Hunterin aiempien kirjojen kanssa, mutta Ujurakin erilaisuus yllätti minut täysin, en olisi uskonut törmääväni tällaiseen Hunterin kirjoja lukiessani. Kirjassa käsitellään aika voimakkaita tunteita, menetyksen tuskasta hylätyksi tulemisen tunteeseen. Juoni on ihan mielenkiintoinen, vaikkakin se tuntui välillä saman toistamiselta ja sen takia menetti osan hohdostaan.
Perinteinen fantasiakirja petoksesta ja kostoretkestä, joka paranee loppua kohden.
Lue koko arvostelu täältä: https://haaveenakirjailijanura.blogspot.fi/2016/11/kirja-arvostelu-joe-abercrombie-vain.html
Tämä sarja on ollut aivan ihana. Hiukan haikea olo kun se loppuu. Kirjan alku oli tässä osassa hieman tylsä mielestäni, mutta mielenkiinto kuitenkin pysyi. Loppua kohti, kuten näissä kirjoissa aiemminkin, alkoi varsinainen tapahtuminen. Loppu oli haikean surullinen. Kokonaisuutena samankaltainen kuin aiemmat. Mutta aivan varmasti lukemisen arvoinen.
Wayward Pines -trilogian toinen osa oli paljon parempi kuin ensimmäinen osa. Tai sitten petyin ensimmäiseen osaan niin paljon, että laitoin odotukset matalalle tämän osan suhteen. Mutta yhtä kaikki, positiivinen yllätys. Kirja oli nopeasti luettu, ja helposti nielty. Tässä tarinassa ei ollut mitään vaikeaa; se oli hyvää ajankulua ja se jopa koukuttikin aika ajoin. Kirja lähtee liikkeelle siitä mihin ensimmäinen osa jäi ja aika nopeasti etenee sitten siitä. En ollut ihan varma, että miten se etenee, joten iso plussa siitä. Tosin, kun päästiin selvälle tarinapolulle, loppu oli kohtalaisen arvattava, mutta se ei häirinnyt. Ihan loppu oli sitten gliffhanger vikaan osaa (jonka aion lukea aika nopeasti tämän jälkeen). Hiukan nitisen siitä, että sarjan eka osa oli selvästi oma kokonaisuus, mutta toinen kirja oli sitten jo selvästi jatkuvajuonisempi. Miksi koko sarja ei voinut olla tällainen?
Tykkäsin kyllä erittäin paljon! Juonenkäänteitä oli riittävästi, ja hahmojen elämään oli helppo päästä sisälle. Suosittelen kyllä kaikkia Potter-faneja lukemaan, luin itse englanniksi, mutta uskon tämän suomennetun olevan ihan yhtä hyvä, kunhan muistaa että tämä tosiaan on näytelmän käsikirjoitus, joten siinä on eroa normi kirjoihin.