Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Hankin juuri tämän kyseisen opuksen kirjahyllyyni ja pidin erityisesti siitä etä sain kerralla luettua kaikki 3 kirjaa. Kirja on helppolukuinen ja samalla niin mielenkiintoinen että pystyin kuvittelemaan itseni pomppimassa metsässä ponnari heiluen tilanteesta toiseen. Suosittelen lämpimästi kaikille yläasteikäisistä lähtien.
Outolintu. Nimikin kuulosti jo hyvälle. Kirja muistutti alussa hyvin paljon Nälkäpeliä mutta se muuttui pian. Tris ja Neljä, miksi rakkauden täytyy syntyä niin nopeasti? Eikö voida ensin ihastua ja tutustua. Ei, se on liikaa vaadittu. Mutta joka tapauksessa tykkäsin. Lukekaa jos tykkäätte Nälkäpeleistä. En itse hallunnut edes lukea tätä kirjaa mutta oli halvalla ja oli pakko ottaa.
Kirja koukutti minut heti dekkarimaisella alullaan, enkä voinut lopettaa lukemista ennen taka-kannen sulkemista. Pieni pettymys oli että 11. osaan mennessä jokainen tarina tuntui liian erilliseltä, olisin toivonut enemmän juonen yhteen nivomista. Loppuosassa teoksia se oli mielestäni hieman vahvemmin esillä. Jotkut teoksista tuntuivat saman toistolta, kuten 10. teos mutta 11. koukutti kyllä taas todella vahvasti mukaansa.
Olihan tätä jo odoteltukin! Siinä missä kaksi ekaa osaa kutkutteli nauruhermoja ja meno oli rennon letkeää, tässä kolmannessa osassa oli rutkasti enemmän jännitystä ja hurjia tapahtumia, joten aiemmille osille tyypillinen huumori jäi taka-alalle vaikka sitä tässäkin tekstissä viljeltiin. Salama on tällä kertaa onnistunut heittämään pussukkaan päähenkilöiden lisäksi tappajia, heidän irvokkaita elintapojaan, seikkailua tappajakaupungissa ja hiukan veren roiskutustakin saaden aikaiseksi hämmentävän ja poskia kuumottavan sekoituksen toimintaa ja tiukkoja tilanteita. Jostain syystä en ole syttynyt kirjoissa erityisesti Joonelle, joten ne osat jäivät minulle vähän toisarvoiseksi Unnan ja Rufuksen rinnalla, joskin olisin kaikista mieluiten lukenut lisää Ronnista ja Edenistä. Makunsa kullakin! Pidin kyllä todella tästä kirjasta jossa oli tapahtumaa ja mielikuvitusta venytettiin ihan urakalla aiempiin enemmän todentuntuisiin osiin verrattuna. Harmittaa, että tämä tarina oli tässä, mutta ehkä me saamme vielä niitä faunoidi-tarinoita luettavaksi. Upea lukukokemus!
Hyvä kirja, lemppareitani! Team Sylvain <3
Night Schoolit yltävät lempikirjasarjoihini ja onneksi niitä tuleekin vielä kolme :) itse TeamSylvain<3
Olin vähän kyllä pettynyt tähän. Ykkönen oli tosi hyvä ja kakkonenkin melko hyvä. Tästä jäi jotenkin semmonen tunne, että loppu olisi kirjoitettu jotenkin kiireessä, että se olisi keskeneräinen. Odotin vaan jotain enemmän. Pidän kyllä hirveästi Annukan tyylistä kirjoittaa, mahtavaa luettavaa, juoni vain jotenkin ontui minun mielestäni.
Luin kirjan 11-vuotiaana, joten siitä on jo vähän aikaa ja tapahtumat ovat alkaneet hämärtymään. Kaikki kolme osaa olivat mahtavaa luettavaa eikä missään vaiheessa ollut tylsää. Suosittelen, jos pidät myös Lenen kirjoittamasta Näkijän tyttärestä.
Luin kirjan vosia sitten enkä ole elokuvaa nähnyt. Sadan vuoden yksinäisyys ja Murakamit ovat suosikkejani. Tämän kirjan laittaminen samaan kategoriaan noiden mestareiden kanssa on häiväistys. Kirja on hyvä viimeiseen lukuun saakka ja viimeinen luku pilaa kokonaan lukunautinnon. Heti saatuani kirjan luettua vein sen paperinkeräykseen, ettei muden tarvitse kärsiä helvetin tuskia kuten minun. Kirja on kuin hieno paketti jonka avaaminen paljastaa pelkkää tyhjää silkkoa: moni kakku päältä kaunis mutta silkkoa sisältä. Onko kirja siis hyvä jos 5/6 -osaa on hyvää, jopa erinomaista? Ei ole, kuten hienolta näyttävästä mädästä omenasta tästäkin jää mädän maku suuhun.
Puolivälissä kirjaa olin aivan innoissani. Loistava! Mutta sitten loppua kohden tapahtui jotain. Tuntui aivan kuin lopusta olisi poistettu jokatoinen luku, tai että kirjailija ei olisi vain jaksanut enää kirjoittaa kunnolla. Olin hyvin pettynyt, aiheesta ja henkilöistä olisi saatu niin paljon enemmän irti.
Upea. Loppua kohden ei yksinkertaisesti voinut mennä nukkumaan, vaikka oli jo aamuyö ja aikainen herätys. Häkellyttävän hieno teos.
Olihan tämä nyt ihan hyvä päätös ja sisälsi pienen yllärinkin perusjuonen lisäksi, mutta jotenkin tarina jäi loppua kohden vähän vaisuksi. Olisin ehkä toivonut vielä enemmän tietoa siitä, mitä kaikille lopulta tapahtui ja syvempää luotausta tulevaisuuteen. Mutta ei nyt huono näinkään, kyllähän tämän uudestaankin voisi lukea.
Yksi parhaista lukemistani kirjoista, uskomattoman hieno. Hirveän surullinen ja ahdistava ja koskettava. Jäi mieleen pyörimään pitkäksi aikaa.
Marko Hautala on ehkä profiloitunein kauhukirjailijamme 2000-luvun puolella ja "Kuokkamummo" (Tammi, 2014) on hänen uusin romaaninsa. Lukaisin kirjan nopeasti yhdessä illassa, ja kieltämättä lapsia tappavasta hirviövanhuksesta kertovan urbaanilegendan ympärille rakentuva tarina on varsin kiinnostava. Romaanissa on muutamia mukavan hyytäviä hetkiä. Lisäksi mystistä ja kammottavaa tunnelmaa lisää se, että tapahtumia ei selitellä puhki, vaan kirjailija ripottelee pieniä vihjeitä sinne tänne, ja jättää näin jotain lukijankin mielikuvituksen ja päättelykyvyn varaan. Lopulta olin kuitenkin vähän pettynyt kirjaan. Aidosti pelottavat hetket olivat melko vähissä, mikä on minusta kyllä kauhukirjallisuuden yleisempikin ongelma. Lisäksi tarina karkasi paikoitellen niin pahasti lapasesta, että ei oikein tiedä olisiko pitänyt itkeä vai nauraa. En pystynyt ihan nikottelematta suhtautumaan myöskään kaikkiin juonen realistisempiin elementteihin, kuten teinitytön tarpeeseen videoida kaikki näkemänsä ja kokemansa. Hautala kuljetti "Kuokkamummossa" tarinaa eteenpäin kahdessa eri aikatasossa, joista enemmän taisin pitää 1980-luvulle sijoittuvasta juonilinjasta, jonka keskiössä oli Samuel-nimisen teinipojan ihastuminen naapurustoon muuttaneeseen tyttöön. Nykyisyyteen sijoittuva linja jätti kylmemmäksi osin myös henkilöittensä puolesta. Kaikesta huolimatta "Kuokkamummoa" uskaltaa silti uudemman kauhukirjallisuuden ystäville suositella.
Hyvä kirja! Virkistävää lukea muistakin kuin vampyyreistä. Mielenkiinto säilyi koko kirjan ajan. Monet nuorten kirjat ovat ennalta-arvattavia, mutta tässä säilyi sentään jonkinmoinen yllätysmomentti. Kirja oli kyllä melko lyhyt, mutta tosiaan koko ajan mentiin eteenpäin, eikä turhia junnauksia tarinassa ollut. Lukee kevyesti yhdessä päivässä!
Aivan ihana. Tämän odottelu oli sen arvoista! Unna kiristi hermojani taas lapsellisuudellaan mutta kaikki muu korvasi sen kyllä :)
Tämä on hieno kirja. Olen kirjoittanut tästä blogissani. Tässä linkki jos kiinnostaa. http://kirjafriikkji.blogspot.fi/2014/08/hearst-dorothy-suden-lupaus.html
Ihan kirja en olisi voinut parempaa toivoakkaan! En nyt jaksa ihmeempiä arvostelemaan kuin ettäkaikki hahmot ihania ja Jonne ja Iivari on ihana pari!(Unna ja Rufus myös <3)
Tyylipuhdasta kauhuromantiikkaa alusta loppuun niin hyvässä kuin pahassa. Teksti on rakenteellisesti 1800-luvun mittapuulla selkeimmästä päästä ja sikäli "modernia" - toisaalta taas nykylukija voi kokea vaikeuksia lukemattomien sisäkertomusten, takaumien ja muiden aika-, paikka- ja näkökulmahyppäysten suhteen, sillä kerronta kiinnittää huomionsa usein ennemmin tapahtumasarjaan kokonaisuutena kuin yksilön kokemukseen. Näin jopa päähenkilö saattaa vaihtua useaan otteeseen yhden tarinan aikana. Rakkaustarinana alkanutta kertomusta seuraava lukija saa yhtäkkiä huomata kahlaavansa keskellä kymmeniä sivuja kestävää perimyssotkujen selvittelyä. Kolme tähteä perustelen seuraavasti: luettavana on taidokasta romantiikan tekstiä, joka henkäilee aikakauttaan miellyttävästi; kauhua osataan rakentaa sillä tavoin, että se toisinaan jopa karmii hieman selkäpiitä; mielikuvitukselliset juonenkäänteet, jotka osaavat yllättää nykylukijan. Toisaalta ajan tyyli osoittautuu osaltaan myös kompastuskiveksi, kun tarina toisensa jälkeen toistaa samankaltaisia, konventionaalisia asetteluja esimerkiksi hahmojen suhteissa toisiinsa, ja niin tekee myös itse kauhu käsitellessään pääsääntöisesti vain ajan tyypillisimpiä kauhuteemoja.
Itsekkin sain luettua tämän kirjan, joka oli pitkään ollut tarkoituksena lukea. Enkä pettynyt yhtään, kirjahan oli todella hyvä! Odotan innolla, että saan käsiini kirjasarjan toisen osan.