Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Pohjoisen valtiaat on yhtä loistava, mitä sarjan kaksi edellistäkin osaa. Tämän osan lukemisessa tosin kesti kauemmin, ei siksi, että se olisi huonompi, vaan siksi, ettei minulla ollut kaikkina päivinä aikaa lukea paljon ollenkaan. Ja se ärsytti minua suunnattomasti, sillä kirja on täyttä mahtavuutta alusta loppuun asti.
Todella kaunis kirja, vaikka kaikki kirjan tapahtumat eivät tietenkään ole mitään kovin kauniita, niin teksti jo itsessään on.
Tykkäsin tarinasta ja se vei hienosti eteenpäin. Onpa mielenkiintoista, jossain vaiheessa lukea lisää Emmi Itärannalta, sillä tämä oli vasta ensimmäinen kirja mitä häneltä olen lukenut.
Pidin tästä kirjan aloitusosasta. Toivottavasti jatko-osat ovat yhtä hyviä. Meren ja meriympäristön kuvaukset olivat miellyttäviä lukea, vaikka en itse ole oikeastaan ikinä paljon ollut meren kanssa tekemisissä.
Tämä on ollut aivan mahtava sarja, todella elävää tekstiä ja mukaansa tempaavaa. Tapahtumat ja paikat piirtyvät mieleen helposti. Ainoana miinuksena sanoisin "juupas eipäs" tyyliä (en osaa parimmin kuvata) ja ehkä vähän turhaa asioiden toistoa, mutta ne eivät kuitenkaan häiritse mitenkään liikaa. Ihana suosittelen kyllä kovasti.
Kalpea ratsastaja jatkaa upeaa sarjaa mallikkaasti. Juoni on hyvä, samoin henkilöt. Taistelukohtaukset ovat koko kirjan suola.
Uhtred-sarja on upea lisäys kirjahyllyyni ja ainakin tähän asti sarja on pysynyt mukaansatempaavana. Kirjat lukee nopeasti ja suoraan sanoen ärsyttää, kun joutuu välillä lopettamaan lukemisen. Onneksi kolmas osa oli jo valmiina, joten sen pystyi aloittamaan heti toisen osan luettua.
Tarina lähti käyntiin hieman hitaasti ja epäselvästi monien henkilöhahmojen tarinan seuraamisesta johtuen. Kun heihin tutustui, tarinakin tuntui lähtevän kunnolla käyntiin. Loppu oli yllätyksellinen, henkilöhahmoja ei turhaan säästelty. Minulle YA:n ystävänä tarina ei tarjonnut niin paljon kuin varsinaiselle synkemmän fantasian fanille se saattaisi tarjota. Kuitenkin ihan mukava tarina.
Sama kuin edellisessä, yllätyksellinen! Mutta etenee paljon hitaammin :(
Viimeinen kuningaskunta on mahtava kirja, jonka lukemista olin vältellyt melkein vuoden. Ostin sen ja sarjan kolme seuraavaa osaa jo vuosi sitten, mutta en jostain syystä saanut avattua ensimmäistä osaa koko tänä aikana. Ja kun vihdoin tein sen, olin vihainen itselleni, että olin kuvitellut monien kirjojen olevan parempia kuin tämä. Sillä Viimeinen kuningaskunta on erinomainen niin juoneltaan, taistelukohtauksiltaan kuin henkilöiltäänkin. Pidin siitä, ettei kirjassa ollut romantiikkaa, ei ainakaan sellaista millaiseksi se yleensä luokitellaan. Pidän erittäin paljon monien kirjojen romantiikasta, mutta voin kyllä myöntää, milloin johonkin kirjaan se ei sovi. Ja Uhtred-sarjan kirjat ovat juuri sellaisia.
En osaa sanoa miksen ole aiemmin Sapkowskia löytänyt, mutta toisaalta on erittäin virkistävää lukea korutonta ja toimivaa, anteeksipyytämätöntä fantasiaa kaudella, jolla tuntuu että miekka ja magia -ympäristö on varattu vain rahvaanomaiselle tuulipukulukijalle, todellisten spefi-hipstereiden sitten pyöriessä mahdollisimman kauas tästä ajettujen visioiden luona. On erittäin hienoa, että on kokonainen kirjasarja kunnon fantasiaa tällä tasolla vielä edessä!
Aivan huikea kirja. Täytyy toivoa, että loputkin teokset suomennettaisiin. Katselin perään HBO:n sarjan ja täytyy myöntää etten tykännyt koko sarjasta. Sarjassa oli oioittu niin paljon, että en saanut samaa kiinnostusta viritettyä itseeni kuin mitä kirja teki.
Tässä kirjassa oli enemmän omien voimien löytämistä ja kanssakäyntiä kuolleiden maailman kanssa, mutta vähemmän saamelaisjuuria, kuin ensimmäisessä kirjassa. Teinidraama ja -bänditouhu pysyi edelleen mukana jotenkin yli kymmenen vuoden takaisen kirjoitustyylin kera. Tykkäsin siitä, miten erilaisia legendoja ja myyttejä tuotiin mukaan. En kuitenkaan pitänyt päähenkilön haahuilusta, hän tuntui vain ajautuvan tilanteesta toiseen ottamatta kiinni mistään.
Tartuin kirjaan, koska oletin sen olevan jotain hieman Stenien Synkät vedet -trilogian kaltaista. Kirjassa olikin samanlaisia piirteitä (esim. kauhuelementit ja muinaiset uskomukset) kuin siinä, mutta oli muutakin. Hahmot tuntuivat vanhanaikaisilta ja citysaamelaisuus hieman turhalta. Kirja olisi ollut mielestäni parempi ilman näitä lillukanvarsia.
Naamiohuveissa yhdistyy noitailottelu Nanny Auvomielen ja Muori Säävirkun tapaan sekä muutamat taiteenfilosofiset kysymykset. Luvassa on joka tapauksessa vauhtia ja vaarallisia tilanteita, suurkaupungin juhlahumuisten oopperailtojen taikaa ja oudosti tuttuja käänteitä.
Kiinnostava kirja, jossa pohdittiin modernin ihmiset vapautta ja esiteltiin hyvin perinteisen vuoristokylän arkea. Pidin kirjan tavasta esittää tarinan keskeinen kohta kahdesta hyvin erilaisesta näkökulmasta. Antropologisesti todella mielenkiintoinen teos, tarinan puolesta aika keskinkertainen.
Tää on paras kirjasarja kautta aikojen! En vaan kestä miten hyvä tää oikeesti on, oon lukemas tätä koko kirjasarjaa koht toista kertaa läpi, ja ehkä vielä kolmannenkin, jäin tähän aivan koukkuun, ja aion ostaa ne kaikki kirjat omakseni<3 Suosittelen tätä kaikenikäisille! okei en ehkä ihan 7-10. v mut silti siitä ylöspäin (:
Pidin tästä kirjasta enemmän kuin varsinaisesta Kuura-trilogiasta. Hahmot olivat nyt samaistuttavampia (eli vähemmän hermoja riipiviä ja ärsyttäviä) ja juoni tuntui menevän eteenpäin paremmin. Kuura-trilogian lukeminen oli ajoittain raskasta, mutta tätähän luki jo ihan ilokseen!
Kirjan aihe oli hyvä, mutta en kauheasti pitänyt kirjassa esitellyistä henkilöistä. Paikoin oli myös aika hidastempoinen, mutta sitten niissä jännityskohtauksissa oli ihan tarpeeksi jännittämistä ja kirja pysyi siksi ihan mielenkiintoisena.
Ihan mukava täytekirja, vaikka olisi ilman tätäkin voitu selvitä. Farleyn tarina oli hyvä, mutta kuningattaren tarina jäi liian suppeaksi, eikä tuonut paljonkaan lisäarvoa sarjan maailmaan. Kirjailijan haastattelusta tykkäsin lopussa.
Tässäpä tiiliskivimäinen toimintapläjäys! En ole oikein perustanut tästä sarjasta. Jostain syystä tämä kirja imaisi minut kuitenkin mukaansa 300 sivun jälkeen ja suorastaan ahmin kirjan lopun. En tiedä oliko syynä kirjan ja sarjan parantuminen loppua kohti, vai olinko vain innoissani sen loppumisesta. Joka tapauksessa tämä kirja oli mukavampaa luettavaa kuin aiemmat osat.
Ajatuksia herättävä ja tarkkanäköinen kirja. Pidin kirjan maanläheisestä tyylistä esittää rankat asiat. Teoksen lukeminen olisi varmasti ollut minulle vielä merkittävämpi kokemus, jos olisin hieman vanhempi. Nyt minulla ei ole (vielä) omaa kosketuspintaa vanhuuden mukanaan tuomiin ajatuksiin ja tunteisiin.