Pimeä puoli
Alkuteos ilmestynyt 1989. Suomentanut Ilkka Rekiaro. Päällys: Heikki Kalliomaa. Sidottu, kansipaperi. – 2. painos 1991. – 3. painos (merkinnällä 2. painos) 1992. Nidottu.
Toinen sija Locus-palkintoäänestykessä (kauhuromaanit) 1990.
Mitä tehdä, kun sinua vainoaa hirviö jonka olet itse luonut, jolle olet itse rakentanut elämän ja persoonallisuuden? Kun haluat lopultakin päästä hänestä eroon, mutta hän ei suostukaan kuolemaan?
Jälleen kerran on Stephen King yhdistänyt tutut arkipäivän kokemukset ja nimettömän, yliluonnollisen kauhun vertahyytäväksi jännitystarinaksi, jonka otteesta lukijat eivät pääse irti – eivätkä haluakaan.
Thad Beaumont on kirjailija ja yliopiston opettaja, joka asuu vaimonsa Lizin ja heidän pienten kaksostensa kanssa Ludlowin pikkukaupungissa Mainessa. Hänen teoksensa ovat alkaneet saavuttaa menestystä ja kriitikkojen arvostusta – elämä näyttää vihdoinkin hymyilevän.
Mutta oli aika jolloin elämä näytti olevan umpikujassa, jolloin mikään ei tuntunut onnistuvan. Silloin Beaumont loi itselleen toisen kirjailijaminän, George Starkin, jonka äärimmäisen väkivaltaiset romaanit menivät yleisöön kuin häkä. Nyt kun Thadin asiat ovat reilassa, hän katsoo, että Starkin on aika poistua näyttämöltä. Erään sensaatiolehden avustuksella hän järjestä tälle jopa hautajaiset – ja huokaa syvään helpotuksesta.
Pian sen jälkeen Thad Beaumontin luo saapuu vierailulle seriffi Alan Pangborn, joka syyttää häntä vanhan Homer Gamachen murhasta. Rikospaikalta on nimittäin löytynyt Beaumontin sormenjäljet. Thad pystyy kuitenkin todistamaan, että hänellä on vedenpitävä alibi.
Mutta painajainen ei pääty tähän. Tulee tietoja yhä uusista raaoista veriteoista, jotka ovat kuin suoraan George Starkin romaaneista. Ja lopulta salaperäinen tappaja suuntaa uhkansa Beaumontiin ja hänen perheeseensä. Thad joutuu panemaan liikkeelle kaikki sisäiset voimavaransa jaksaakseen taistella hirvittävää vihollista vastaan ja torjua sen vaatimukset. Kaikkein kauheinta on, että hän tuntee itse olevansa vastuussa tappajan syntymisestä – että tämä onkin osa häntä itseään, hänen pimeä puolensa…
Stephen King
Stephen King (Yhdysvallat, s. 1947) on tuottelias ja suosittu kauhukirjailija. Kingin monissa teoksissa on havaittavissa selvä sanoma: joskus kohteena on perheväkivalta, joskus vanhusten huono kohtelu, joskus yleinen suvaitsemattomuus ja heikompien sortaminen.
Kingin perhe asui eri paikkakunnilla, kunnes he muuttivat pysyvästi Mainen Durhamiin. Koululainen Stephen luki innokkaasti EC Comicsin kauhusarjakuvia ja alkoi kirjoittaa itse tarinoita. Stephen valmistui lukiosta vuonna 1966 ja opiskeli englantia Mainen yliopistossa, mistä valmistui vuonna 1970. Vuonna 1971 hän avioitui Tabitha Sprucen kanssa. King työskenteli englanninopettajana ja hankki lisätuloja kirjoittamalla lehtinovelleja.
Muita teoksia kirjailijalta Stephen King
Kirja-arvioita
Kingin tarina kovia kokevista kirjailijoista, part X. Joo, tuttuakin tutumpi on lähtöasetelma, mitä tulee itse tarinan päähenkilöön. Mutta aika lailla siihen se sitten jääkin.. Kaikki King-fanithan tietävät, että hän kirjoitti aikanaan kirjailijanimellä, pseudonyymillä, nimeltä Richard Bachman. Syiksi tämän "toisen minän" käyttöön King on maininnut mm. kiivaan julkaisutahdin. Todelliset syyt toki löytyvät vain herran omasta päästään, mutta olivat ne loppujen lopuksi mitä olivatkaan, niin aikansa kynäiltyään kahdella nimellä, tuli sitten lopulta Bachmanin todellinen henkilöllisyys selville. Tämän sanottiinkin sitten "kuolleen" äkisti vuonna 1985. Tätä seikkaa vasten peilaten tämä romaani vaikuttaa aivan kuin eräänlaiselta Kingin löyhästi omaelämänkerralliselta painajaiseltaan. Kiehtovilla ja mystisillä yliluonnollisilla aineksilla höystettynä. Lisäksi on mainittava tietty raakuus, eräät kohtaukset ja niiden yksityiskohtainen kuvaaminen on suoranaista gorea. Mukavaa kontrastia tarinan henkimaailmalliseen puoleen. Tämä on kyllä laaturomaani. Ei Kingin terävintä kärkeä, mutta todella vahvaa ylempää keskitasoa, mikä tämän herran tapauksessa on jo hyvin paljon.
Varmaan ensimmäinen King jonka olen ikinä lukenut ahmimalla kannesta kanteen. Muiden kanssa on aina tarvinnut taukoja hengähdyksen merkeissä, sen verran tiivistä tarinaa.. Mutta tämä, tämä piti niin otteessaan, etten ole vielä kolmatta kertaa tohtinut poimia kirjaa käsiini heikon vapaa-aika-määrän vuoksi... Paras Kingin kirjoista, jonka koskaan olen lukenut.
Kirja oli hyvä, ja suosittelen sitä jännityksen ja toiminnan ystäville, jotka eivät pane pahakseen hiukkaa yliluonnollisuutta. Täytyy kuitenkin sanoa, että teos oli kammottavan väkivaltainen ja julma, joten herkkävatsaisten tai muuten helposti järkyttyvien kannattaa olla varpaillaan tämän kirjan kanssa. Ainakin minua eräät kohdat ravistelivat ikävästi, ja olen sentään lukenut yhtä ja toista.