Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Pidin kirjasta yhtä paljon kuin edellisestä kirjasta, mutta odotin tältä kirjalta takakansi tekstin perusteella jotain suurta tämän kauden päättävää lopputaistelua. Mutta muuten oli todella hyvä kirja ja suosittelen tämä lämpimästi kaikille, jotka pitävät paljon eläimistä (etenkin kissoista) kertovista kirjoista.
Kuten aiemminkin olen todennut, niin Clare kirjoittaa teknisesti ottaen erittäin hyvin. Juonen kannalta asia ei ole niinkään. Pidän toki hänen ideastaan varjometsästäjistä, jotka suojelevat maailmaamme, mutta varsinkin loppua kohden kirjojen juoni on muuttunut hyvin ennalta-arvattavaksi. Pidin sarjasta varsinkin aluksi hyvin paljon, ja sen maailma imaisi mukaansa. Clare kirjoittaa hyvin ja olen valvonut tämän sarjan parissa useamman kuin yhden yön. Kuitenkin kolmannen osan jälkeen rupesin miettimään, onko sarjaa pakko välttämättä jatkaa. Neljäs osahan kertoi selvästi samoista henkilöistä, mutta koska suuri ja perusteellinen uhka oli vaihtunut, olisi ollut mukavaa saada uusi nimi sarjalle. Vaikka tykkään paljon enemmän tästä Sebastian -ideasta, siitä kertovat kirjat jättivät minut vähän kylmiksi. Henkilökemia jota ei muutenkaan kuvattu paljoa jäi aikalailla kokonaan ja hahmoihin oli kaiken aikaa hankalampi samaistua. Lisäksi kirjat olivat aika tylsiä ja näkökulmia vaihdeltiin jatkuvasti. Aivan liikaa jaarittelua, joka ei ollut kovinkaan olennaista. Lisäksi kirjat oli kirjoitettu siihen malliin, että niillä ei ollut selkeää loppua vaan se pakotti lukemaan seuraavan. Pidin enemmän ensimmäisten kirjojen selkeistä lopuista jonka jälkeen sai itse päättää, haluaako tietää miten Valentinen kanssa lopullisesti käy. Tämä kirja oli minulle henkilökohtainen pettymys. Claryn suuri valinta ei ollutkaan kovinkaan suuri. Olen pitänyt paljon Sebastianista ja erityisesti hänen ja Claryn "perhe tapaamisista". Koska odotin kirjan kertovan paljo Clarysta ja Sebastianista, voitte kuvitella pettymykseni kun he vaihtoivat muutaman sanan pari kertaa. Olisi ollut huomattavasti mukavampaa jos Sebastian olisi saanut Claryn ihan oikeasti vangiksi ilman että hänen tunteensa sotkivat asiaa. Kirjan loppu oli aika sekava ja selittelemätön. Selvä petaus Claren muille varjometsästäjistä kertoville sarjoille. Tämä kirja olisi ollut paljon parempi jos Emma ei olisi ollut mukana. Tai olisi ollut sitten kunnolla, hän jäi nimittäin aika mysteeriksi ja oli lähinnä häiriötekijä henkilölle joka ei ole lukenut muita Claren kirjoja. Lisäksi minua harmitti suuresti, että lopussa kaikki antavat Sebastianille/Jonathanille anteeksi ja surevat tätä, Simonilta viedään muistot jotka rupeavat sitten palaamaan ihmeellisesti, Magnuksesta ja Alecista tai muista hahmoista ei kerrota mitään ja kukaan muu kuin Magnus ei edes yritä estää historiaa toistamasta itseään. Lopun perusteella ihmettelen miten varjometsästäjiä oli vielä tarinan alun aikaan kun heidän hallituksensa ja lakinsa olivat sellaisia sontaläjiä näin kauniisti sanottuna. Ei siis mikään ihmeellinen teos, sillä surkea juonen toteutus tuhosi muuten toimivan idean. Hyvät kirjoitustaidot eivät siinä kauheasti lohduttaneet. Kirjaa olisi voinut lyhentää varmaan puolella poistamalla turhan jaarittelun tai sen tilalle olisi voinut laittaa jotain oikeasti hyödyllistä tai edes mielenkiintoista tekstiä. Jätän siis hyvin sekavissa tunnelmissa tälle sarjalle hyvästit, mielipiteeni siitä on nimittäin vielä kysymysmerkki. Toisaalta pidin ja toisaalta en. Vaaka taitaa tällä kertaa kallistua jälkimmäiseen vaihtoehtoon.
Upea lopetus hienolle tarinalle. Loppu oli kuitenkin hieman ennalta-arvattava ja suomentaminen paikoittain tökeröä, mutta niistä vain pieni miinus. Joka tapauksessa nautinnollista ja tunnerikasta luettavaa alusta loppuu saakka. Suosittelen kaikille jotka nauttivat paranormaalista romantiikasta. Kärkeen meni ainakin minun listallani.
Järkyttävää, sairasta ja raivostuttavaa luettevaa. Ainoastaan Ruususen nöyryyttämistä ja raiskaamista. En missään tapauksessa lue tätä loppuun. .
Todella hyvä Star Wars kirja. Tykkäsin tästä todella paljon. Tämä oli ensimmäinen Star Wars kirja minkä luin, siksi ehkä pidin tästä niin paljon, mutta joku joka on lukenut näitä liikaa ei välttämättä pidä tästä. 4,5 tähteä annoin siksi, että tästä puuttui jotain eikä yltänyt siksi viiteen tähteen.
Hyvä kirja. Yllättäviä juonenkäänteitä oli useampikin. Itse pidin silti ehkä vielä enemmän edellisistä osista, mutta erittäin hyvä oli tämäkin kirja.
Tästä alkaa maailman paras kirjasarja! Koko maailma vetää mukaansa kuin imuri, kieli on sutjakkaa ja hahmot upeita. J.K. Rowling on täysi nero Potterin keksiessään. En koskaan lopeta rakastamasta tätä sarjaa :)
Kirja oli mielenkiintoinen, koska se oli aivan ihana ja ärsyttävä samaan aikaan. Juoni vain tuntui junnaavan paikallaan ja vasta loppukappaleissa alkoi tapahtua. Tykkäsin silti kovasti kirjasta ja päähenkilöön Unnaan samastuin jostain syystä hyvin.
Aivan ihana kirja. Soturikissat on kyllä parhaita. Muuten täydellinen kirja, mutta Oravaliidon ja Vatukkakynnen riita ja Soturilain hiirenaivoisuus (siinä kohtaa, kun Lehtilampi ei voi rakastua kehenkään) ärsytti hirmuisesti. Mutta toisaalta ilman niitä kirja olisi ollut todella tylsä. "Yllättävän vihollisen" kanssa käyty taistelu oli todella jännittävä. Plussaa siitä. Tekee mieli aloittaa seuraava kirja heti ja onneksi se on nyt mahdollista. Suosittelen kirja lämpimästi!!!
Ihan jees kirja, ei parhaimpia, mutta ihan hyvä kuitenkin. Seuraava kirja on jo kirjastosta lainassa, mielestäni on kiva vaihteeksi lukea sarjaa, jotka ovat kuitenkin itsenäisiä tarinoita. Jotkut sarjat venytetään välillä turhankin pitkiksi, joten oli ilo huomata että sarja jatkuu itsenäisellä jatko-osalla.
Tämä oli kyllä mulle pettymys. Tykkäsin edellisistä kirjoista enemmän, tämä kirja tuntui olevan hajuton, mauton ja väritön. Pakko oli lukea että näkee miten sarja päättyy ja tarina oli ihan ok, mutta jotenkin tästä jäi puuttumaan sama flow kun aiemmista kirjoista. Se jokin puuttui. :/ Kirjan taustateksteistä sai sen kuvan että kirjailijalla oli työ ja tuska saada opus tehtyä ja mielestäni se paistaa kirjasta.
Kansi oli apuna, kun ne kiipesivät. Oli vaikea päätellä, missä mennään. Kuvittelin sammalkukkametsän väärään paikkaan, kun sekoitin paikan vällillä hiukan Usvasaareen,(Orrinin tapahtumapaikkaan,)kun sarjat ovat niin samallaisia. Välillä päähenkilön nimi oli Matias ja joskus Mathias. Rasittavaa kun rotat ovat pahiksia. Mitä ne ovat tehneet? Levittäneet ruttoa? Ei suinkaan. Rotissa oli kirppuja. Kirput niitä taudin tartuttajia ovat. Pitäisi kirjoittaa kirja mustasurma-ajalta rottien näkökulmasta! Ne kärsivät paljon pahemmin kuin ihmiset. No takaisin kirjaan. Rotilla oli tyhmä silmän väri. Ei rotilla voi olla kellanvihreitä silmiä! Niillä on vain kolmea silmän väriä: a)siniruskeat:ruskea pallero, musta piste keskellä, sininen reunus.(yleisin) b)rubiinit:kauttaaltaan tumman punaiset.(vain vaaleilla rotilla)c)punaiset:kuttaaltaan punaiset.(ainoastaan albiinon eli valkean puna silmäisen).Metusalemin sekä apotti Mortimerin kuolema harmittaa. Se arvoituksen ratkominen oli hauskaa. Mutta se ei että miekka ei ollutkaan siellä. Miksiköhän Matias selvisi, vaikka Cluny tökki sitä myrkky piikillä. Pidin kirjasta, vaikka huommauttelemista olikin.
Tää oli todella tylsä. Luulin tätä paljon paremmaksi kansikuvan ja nimen perusteella. Pakkoluetin tämän itselleni, koska tämä oli oikeasti niin tylsä. Vaikka tää oli tylsä tämän loppua en olisi millään arvannut. En suosittele
Annoin kirjan kaksi tähteä pelkästään ensimmäisestä osiosta, koska en pitänyt siitä ollenkaan ja mä pidän enemmän aina siitä toisesta osiosta. Nää on sentään vähän parempia kuin tavalliset Goosebumpsit
Silloin kun luin tämän pidin tästä, mutta jos lukisin tämän nyt en varmaan pitäisi paljoakaan. Jos tää olis eka Goosebumps, jonka lukis suosittelisin tätä, mutta sellaiselle joka on jo kyllästynyt jo näihin en suosittele.
Kirja on huomattavasti parempi mitä ensimmäinen osa, tässä osassa ei jännitys lopu kesken vaan päähenkilöt ajautuvat yhdestä vaarasta selvittyään taas toiseen. Kirjailija on saanut kirjaan mukaan jos jonkinmoisia otuksia, mutta olisin kuitenkin halunnut niistä vieläkin tarkempaa kuvausta, vaikuttivat kuitenkin sen verran mielenkiintoisilta, etenkin tuo suloiselta vaikuttava Filli kiinnostaa.
En pitänyt tästä paljoa. Tässä kohtaa alkoi tulla kyllästyminen Goosebumpseja kohtaan ja tämä taisi olla viimeisimpiä Goosebumpseja joita edes luin. Loppu ratkaisu ärsytti. En suosittele
Ei ollut jotenkin kovin hyvä Goosebumps. Oli jotenkin todella tylsä. En muista siitä enää kovinkaan paljoa. En suosittele
Aluksi oli todella tylsä mutta sitten kun tarina eteni siitä tuli mielenkiintoisempi. Loppu oli taas täysin ennalta-arvaamaton. Parhaita Goosebumpseja. Minun lempparini Goosebumpseista on Painajainen kesäleirillä ja tämä. En tiedä mikä tekee niistä niin erityisiä, mutta tunnun pitävän niistä eniten. Suosittelen
Kaikki novellit olivat helppolukuisia ja ymmärrettäviä. Näinkin lyhkäisiin teksteihin oli onnistuttu ujuttamaan jokaiseen pieni juoni mukaan, joskin joissakin novelleissa oli mukana vähän turhia asioita. Tämä kirja ei nostattanut ihoani missään vaiheessa kananlihalle tai tuonut kylmiäväreitä pitkin selkääni, kuten olin tekstistä toivonut. Novellit olivat jokseenkin vaisun oloisia ja lällyjä.
Kirja harppaa heti alussa 11 vuotta eteenpäin ja tarina keskittyy Ardisin kaksosiin, Ciaraniin ja Fewrynniin. Äärimmäisen hyvä ratkaisu.
Mielestäni ihan hyvä kirja. Itsellä tuo lukeminen hieman hitaamman puolesta, mutta silti tuli luettua kolmessa päivässä. Voisi siis lukutahdistani kirjan parissa päätellä, että ihan mielenkiintoista luettavaa oli ;D. Viimeiset 10 sivua meni kyllä vähän pakko lukemisella, mutta se saattaa johtua siitä, että olin lukenut kirjaa liikahtamatta jo 4 tuntiä putkeen >w<
Loistava kirja, loistava sarja. Helppo lähesty ja omaksua. Sopii monipuolisesti kaikille, luulen (noista HC Dystopia-lukijoista en tiedä :-) Sain kirjan kakkososan pokkarina lahjaksi kun omista ei keräile kirjoja. EN ollut kuullu ko. sarjasta mitään (tämä ennen leffoja) ja aattelin, että voin mä säilyttää sen et jos joskus tulee luettu. En syttynyt heti, toisaalta miksi aloittaa #2:sta? Tuli sitten hommattua kentokentältä tämä kun ei ollut mitään matkalukemista. Yleensä ei tule reissuilla saatua kirjoja sit kuitenkaan luettua mutta tämä tuli luettua loppuun aika pian. Kolmososaa piti hieman aikaa vartoa ja on niitä harvoja kirjoja jokka on tullu ostettua uutena eikä huutonetistä... Sankarin sukupuolella ei ollut mitään tekemistä sen asian kanssa miksi tämä olisi ns. tyttöjen tai poikien kirja. Minusta ainakaan. Juoni oli hyvä, hyvä maailman kuvaus ja jännä, raadollinen tarina. Oliko loppu onnellinen? Selvitähän itse .-)
Tämä kirja piti minua otteessaan alusta loppuun. Tarina on kiehtova ja juuri sopivan jännittävä, ja kirjassa ehtii tapahtua paljon. En yleensä tätä genreä lue, mutta kirja oli hyvin miellyttävä poikkeus tähän tapaani. Vaikka kyseessä on vampyyritarina (joihin olen ruvennut suhtautumaan epäluulolla), silmiini ei osunut ainakaan montaa niistä kliseistä jotka olen vampyyritarinoihin oppinut yhdistämään. Ansaitsisi minusta enemmän suosiota kuin mitä on osakseen saanut. :D
Eihän tämä mikään Hobitti-tarina ole joten sellaista etsivä pettyy mutta jos osaa suhtautua tähän omana kirjana jonka tarina on yksi osanen sitä maailmaa niin kirjasta kyllä pitää.























