Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Posti kulkee kilpailee Yövartioston kanssa Pratchettin parhaan kirjan tittelistä. Päähenkilö omaa saman pelkurimaisen luonteen kuin Rincewind mutta toisin kuin typerä velho Tahmee ymmärtää miten maailma toimii. Tuttuun tyyliin Tahmee on luottavainen optimisti joka pyrkii hyvään vaikka onkin ammattihuijari. Teos pysyy erinomaisesti kasassa. Juoni etenee sutjakkaasti ja huumori on harvinaisen kantaaottavan ja älykästä. Vapaus, omistusoikeus ja oman luonteen heikkoudet nousevat kantaviksi teemoiksi. Puhutteleva kirja, joka toimii itsenäisesti vaikka tuttuja hahmoja sivurooleissa esiintyykin.
Tätä oli hauska lukea. Ehdottomasti yksi parhaista Darren Shaneista.
Tykästyin heti tähän kirjaan. Se oli heti alusta asti koukuttava. Luin kirjan yhdessä päivässä
Ihan yhtä tylsä kuin ensimmäinenkin osa. Sääli odotin tältä kirjalta enemän.
Juoni tuntuu tosi pitkä vetiseltä ja hahmot menee jatkuvasti sekaisn. Eikä nämä kirjat muutenkaan herätä minussa kiinnostusta.
Pidin enemmän ekasta osasta
Puoliksi paha oli mielenkiintoinen ja jaksoi lukea ihan hyvin loppuun. Alku oli aika epäselvä, eikä ihan tiennyt missä nyt mennään, mutta pidin kirjan juonesta. Kirjoitustyyli vaiheli aina välillä ja se jäi hiukan häiritsemään. Useimmat hahmot olivat hyvin keksittyjä ja muotoiltuja, mutta Annalise ei jostain syystä kuulunut lempihenkilöihini. Kirjassa oli hyvää myös se, kuinka noidat oli jaettu valkoisiin ja mustiin mutta siltikään ei voinut olla varma kummat niistä olivatkaan hyviä. Suosittelen yläkoululaisista ylöspäin.
Tarina on tyyliltään kovaksikeitetyn dekkarin oloinen ja aiheeltaan murhamysteeri. Yksityisetsivä ja tarinan minäkertoja Marid Audran joutuu murhavyyhdin keskelle selvittämään rikoksia. Tapahtumat sijoittuvan kurjaan ja tunkkaiseen Pohjois-Afrikkalaiseen Budayeen kaupunkiin, missä islamilaisuus on hallitseva uskonto ja se näkyy jokapäiväisessä kommunikoinnissa. Vääräuskoisten kalenterin mukaan eletään 2200 lukua. Neuvostoliitto ja Yhdysvallat ovat hajonneet. Huumeiden käyttö on arkipäivää ja aidot muokkaamattomat ihmiset on harvassa. Aivoja piuhoittamalla saadaan hankittua erilaisia modeja, millä persoonan voi muuttaa toiseksi ulkomuotoa myöten. Tarinassa ei ollut yhtään hahmoa, josta olisi voinut pitää ja osaltaan siksi lukukokemus jäi keskinkertaiseksi.
Niin voin sanoa että kirja OLI hyvä. Huonoja kirjoja ei nimittain minulla onnistu lukea loppuun. Juoni oli hyvä ja kirjoitus myös vaikka siinä on vielä vähän parantamisen varaa. Huomasin joitain kohtia joitten ilmaisemisia olisi voinut hioa. Kirjassa oli monia hauskoja kohtia joille nauroin ääneen. Raukka Emma. Ymmärrän häntä. Michaelin iänikuiset kääpiöpölinät ottaa kyllä päähän. Ajasta toiseen siirtyminen oli kirjoitetty hyvin.
Upea trilogia. Isoveljeni luki nämä kirjat joskus yli vuosi sitten, eikä minua silloin kiinnostanut pätkääkään. Elokuvat nähtyäni kuitenkin kiinnostuin, ja nyt olen vihdosta viimein saanut koko trilogian luettua (yli vuosi siinä meni, mutta luin siinä välissä pari kokonaista kirjasarjaakin). Toisaalta hävettää sanoa näin, koska kyseessä on kuitenkin tosi hieno ja mulle tärkeä aihe, mutta kirjat on mun mielestä monissa kohdissa aika pitkäveteisiä. Onhan siellä joukossa sitten tietenkin myös niitä jännittäviä taistelukohtia ja hauskoja kohtia joissa melkein nauran ääneen, mutta kuitenkin. Upeat hahmot, upea juoni, upea kirjailija. Kaiken kaikkiaan upea trilogia.
Tämänkin lukemisesta on melkein vuosi aikaa, mutta yritän parhaani mukaan muistella kirjan tapahtumia. Tästä en pitänyt ihan yhtä paljon kuin trilogian ensimmäisestä osasta. Peetasta aloin pitää vielä vähemmän kuin aikaisemmin pidin, ja se onkin jo aika vähän. Tämäkin kirja oli hyvin koukuttava, eikä mulla tän lukemisessa tainnut paljoakaan aikaa mennä. Kirja oli kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen. Mielenkiintoinen neljännesjuhla täynnä mielenkiintoisia tapahtumia ja henkilöitä. Tykkäsin siis tästäkin kirjasta tosi paljon.
Luin tämän jo joskus viime vuoden alussa, mutta yritetään nyt kuitenkin jotain kirjoittaa. Tämä oli mielestäni trilogian paras osa. Tässä kun oli ihan vaan tavallinen peli, kun taas Vihan liekeissä oli neljännesjuhla ja Matkijanärhessä ei peliä ollenkaan. Muutenkin tämä vain oli erilainen lukukokemus, kun ennen lukemisen aloittamista en vielä tuntenut hahmoja ollenkaan. Tämä taisi olla ensimmäinen lukemani kirja joka on kirjoitettu preesensissä ja yksikön ensimmäisessä persoonassa, joten se vähän häiritsi aluksi. Siihen kuitenkin tottui nopeasti. Tämä kirja, niin kuin muutkin trilogian osat, oli erittäin koukuttava. Varmaan koukuttavin kirja mitä ikinä olen lukenut. Tätä vaan ei voinut päästää käsistään kun sen on aloittanut. Kirjan juoni ja hahmot olivat hyvin keksittyjä, vaikken Peetasta tykkääkään yhtään. Jotenkin vaan niin ärsyttävä tyyppi. Lopuksi vielä: suosittelen ehdottomasti lukemaan kirjan ennen elokuvan katsomista, koska ainakaan omasta mielestäni elokuvien henkilöt eivät näytä pätkääkään siltä kuin ne kirjoissa on kuvailtu.
Mielikuvituksellinen, taidokas, erikoinen, hämmentävä ja ihana. Hyvönen on luonut uskottavan karun kaupungin ja joukun häikäilemättömiä kaupunkilaisia, tarinan, joka pitää otteessaan. Hanuman on päähenkilönä erilaisuudestaan, pahoista puolistaan ja vihamielisestä luonteestaan huolimatta (tai ehkä juuri niiden takia) hyvin samaistuttava ja sympaattinen hahmo. Kirjoitustyyli on polveileva ja paikoitellen jopa hieman sekava, mutta tyyli sopii ja kuuluu tähän erikoiseen ja ihmeelliseen kokonaisuuteen. Lukekaa, hyvät ihmiset.
1300-luvulla syntynyt alkemisti Nicholas Flamel on pysynyt kuolemattomana elämän eliksiirin avulla, jonka resepti löytyy maailman vaarallisimman kirjan - Koodeksin -sivuilta. Kaksoset Josh ja Sophie Newman tutustuvat Nicholashiin ja hänen vaimoonsa Perenelleen, ollessaan kesätöissä San Franciscossa. Yhtäkkiä kaksoset huomaavat olevansa mukana oudossa ja vaarallisessa seikkailussa myyttien ja mytologioiden maailmassa, kun Koodeksi sekä Pernelle kaapataan. Maailman tuho on lähellä ja vain Joshilla ja Sophiella on mahdollisuus pelastaa se. Kolmiosaisen kirjasarjan ensimmäinen osa. Kaikki kirjan hahmot kaksosia lukuunottamatta perustuvat aitoihin historian henkilöihin ja mytologian olentoihin.
Iso iso pettymys. Aikasempaa arvioitsijaa lainatakseni takakansi oli itse tarinaa parempi. Ei pelottanut, jännittänyt, luin periaatteesta loppuun. Erittäin sekainen tarina, loppuu ennen kuin edes kunnolla alkaa.
Aloin lukemaan tätä kun minua kolme vuotta vanhempi isoveljeni oli lainannut tämän ja kehui sitä. Tiesin alusta asti että tämä oli kirjoitettu ennen Nälkäpeliä joten en odottanut mitään läpimurtoa. Tuntui hienolta että niin lyhyestä kirjasta oli saatu kiinnostava ja mukaansatempaava. Yleensä niin lyhyistä kirjoista ei voi paljoja odottaa. Olen itse ajatellut jo pitkään että useat kirjat on suunnattu suunnilleen päähenkilön ikäisille. Suosittelen kirjaa varsinkin niille jotka eivät ole vielä kamalasti lukeneet. Boots on aivan ihana.
Ehdottomasti parempi kuin edellinen osa. Hyvä kirja. Kohtalaisen mukaansa tempaava kirja, jonka lukemiseen ei mennyt kovin kauaa. Tähän sarjaan vaan tykästyy todella helposti! Seuraavia osia odotellessa :)
Ensimmäinen lukemani fantasiakirja, jonka luin pari vuotta sitten. Se oli reilusti pitempi kuin muut kirjat joita olin siihen mennessä lukenut vaikka vain noin 300 sivuinen muistaakseni. Tykkäsin tästä. Ja tarina pienestä haltiapojasta, lohikäärmeestä ja muista oli aivan ihana.
Olihan se ihan hyvä. Ei vaan ihan parhaanpään kirja mitä oon lukenu. Ideana hyvä mutta jotain jäi uupumaan.
Sain tämän kirjan joululahjaksi, kesti pari päivää että jaksoin alkaa lukea kirjaa mutta olen onnelinen että aloitin. Kirja oli keski-vertoa mukaan tempaisevampi oli tämä vähän raaempi mihin olen tottunut mutta silti ihan mahtava.Aion lukea seuraavan osan hetikun saan sen käsiini.
Ehdottomasti hyvä kirja. Alku vaikutti hieman pitkäveteiseltä, mutta kirja parani kyllä paljon loppua kohti. Suurena miinuksena kuitenkin mainittakoon se, että kirjassa oli PALJON kirjoitusvirheitä. Kannattaa lukea, jos on lukenut aiemmatkin osat.
Jouduin odottamaan tätä kirjaa noin puoli vuotta, joka tuntui minusta kestämättömän pitkätä ajalta. Aiempi kirja oli jäänyt liian jännittävään kohtaan. kun viimein sain kirjan käsiini aloitin sen innosta puhkuen. Haaneksen talo sisälsi reilusti huumoria ja eteni hyvin, kuten muutkin Rick Riordanin kirjat. Kirjassa kerrottiin vuorotellen kaikkien seitsemän päähenkilön näkökulmasta. Pidin tästä itse aivan hirveästi. Odottelen innolla seuraavaa osaa.
