Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Ennen kun aloitin kirjan lukeminsen, ajattelin että tämä on taas joku tylsä ja kliseinen kirja. Miten väärässä olinkaan. Mark Watney on päähenkilönä mielestäni onnistunut, ja Watney kertojana tekee kirjasta täydellisen. Silloin tällöin kiinnostus meinasi lopahtaa, kun oli sivukaupalla kemian ja fysiikan teoriaa, mutta ilman sitä kirja ei olisi edes toiminut. Kirja oli todella hyvä lukukokemus, eikä arvosanaksi voi antaa kuin 5/5. Ehdottomasti yksi suosikkikirjoistani.
Hyvä kirja on, suosittellen. Itse olen lukenut englanniksi kolme viimeistä osaa, ja pakkoa sanoa, sarja vain paranee. Sääli ettei sarjaa ole suomennettu loppuun, mutta suosittelen todellalla lukemaan vikat osat vaikka sitten englanninkielisenä!
Ehdottomasti hyvä kirja. Kirja oli koukuttava ja parempi kuin kaksi edellistä osaa. Tapahtumia oli paljon, mutta juoni pysyi kuitenkin selkeänä. Kannattaa lukea jos on lukenut aiemmatkin osat.
Kesti reippaasti yli puolenvälin kirjaa ennenkuin hiffasin mitä kirjan nimi meinaa :D Muuten hauska nuorten kirja, nopea lukuinen, ehkä hiukka tönkkö välillä, mutta se varmaan vaan johtuu siitä että se on kohderyhmältään varmaan kymmenisen vuotta minusta alaspäin :)
Mukava dinosaurus aiheinen kirja! Kohdat missä oli nopeatempoista tapahtumaa olivat erittäin mukavia lukea, mutta toisinaan ärsytti, kuinka kohtausta vaihdettiin seuraamaan muiden toimintaa, ja sitten taas palattiin edelliseen kohtaukseen... Mutta kai silläkin on tarkoitettu pidettäväksi jännitystä yllä :D
Mukavaa nuorten kirjallisuutta! :) Saatan olla ehkä pikkuhiukkasen yli kohdelukijan iän, mutta väliäkös tuolla :D
Juoni tuntui välillä junnaavan vähän paikoillaan, mutta lähti kuitenkin aina taas eteenpäin. Kirjassa oli paljon eri tapahtumia, mutta jotenkin jäin kaipaamaan enemmän mukaansa tempaavaa jännitystä ja kutkuttavia hetkiä, joita ei mielestäni kirjassa ollut loppujen lopuksi paljoa. Juoni ja idea oli kuitenkin hyvä ja viihdyttävä, mutta välillä tuntui erttä jotakin jäi puuttumaan, en vain osaa pukea sanoiksi mikä se jokin on.
Tunnelmallinen ja mielenkiintoinen kertomus 1910-luvun New Yorkista. Jos haluat lukea kirjoja vahvan juonen takia, tämä ei ole sinun kirjasi. Kyllä tarinassa juoni on, mutta se ei ole ihan ykkössijalla. Enemmän kyllä ihmettelen, miksi kirja löytyy Risingshadowin tietokannasta, sillä ainakaan minä en havainnut kirjassa mitään yliluonnollista.
Tämä on siis Kymmenen pientä neekeripoikaa, jonka suomenkielinen nimi ymmärrettiin jossain vaiheessa epäasialliseksi ja vaihdettiin. Jos joku ei tiennyt. Nimestään huolimatta mestarillinen suljettu huone -mysteeri ja Dame Agathan kirkkain helmi.
Wau. Siis oikeesti wau. Tä oli hyvä kirja, sellanen jonka jälkeen jäi tyhjä olo, mitä lukis seuraavaks? Ihan älyttömän hienosti kirjotettu, ja suomennettukin, tykkäsin todella paljon tästä kirjasta, erilainen kun mitä oon ennen lukenut. Suosittelen lämpimästi kaikille :))
Finlandia-voittaja He eivät tiedä mitä tekevät pureutuu huimaavan moneen päivänpolttavaan asiaan paljastaen sen dystopian, jossa jo elämme ja toisaalta leikitellen tieteen ja markkinatalouden mahdollisuuksilla. Erityisesti tiedeyhteisön toiminnan kuvaus on asiantuntevaa ja kylmäävää. Teksti ei silti huitele yleisellä tasolla, vaan tuo hahmot sydäntäsärkevän lähelle ja jokaisessa voi nähdä hieman itseään.Huumaavan ajankohtaisuuden vuoksi jää tosin nähtäväksi, kestääkö teos lopulta aikaa. Yli viisisataasivuinen teos on nopealukuinen sujuvan kielen ansiosta, mutta jää kummittelemaan mieleen pitkäksi aikaa. Sopii maailmantuskan kokijoille vertaistukiteokseksi tai laukaisemaan maailmantuskan.
Suurella uteliaisuudella lähdin lukemaan tätä niin rakastettua kirjaa. Kirja koukutti heti ja teksti oli taitavaa. Oli kylläkin monia hyvin raivostuttavia henkilöitä, mutta eikös niitä aina olekkin. Oli viihdyttävä lukukokemus, mutta en sano tätä kuitenkaan parhaaksi koskaan lukemakseni fantasiaksi. Nyt toista osaa lukiessani olen jo hieman kyllästynyt, on aivan liian monta kuningasta ja liikaa kaikkea. Tiedän, että se varmaankin jossain kohtia helpottaa, mutta juuri nyt en aio kolmatta osaa enää lukea, ehkä myöhemmin. Kirja kyllä oli todella hyvä, se vain ei ollut NIIN hyvä mitä kaikki sanovat.
Voi hyvänen aika! Kirja jätti aika sanattomaan fiiliksen... Loppukappaleessa käännetään kaikki päälaelleen ja ei voi olla muuta kuin hämmästynyt. Teos pursusi filosofiaa, enkä meinannut pysyä keskusteluiden perässä, mutta joitakin mielenkiintoisia ajatuksia heräsi itsellekin.
Näihin kirjoihin ei koskaan tunnu kyllästyvän. Kyllä sitä taas odotettiin tätäkin kirjaa tulevaksi ja loppua ei näiden kirjojen kanssa ainakaan vielä ole näkymässä... onneksi. Trez ja iAm ovat olleet aina minulle vähän vieraita hahmoja, mutta tässä osassa päästiinkin sitten hyvin kattavasti sisään heidän elämäänsä. Päähenkilöiden lisäksi oli muutama sivujuoni joista ainakin yksi tuntui antavan hiukan pohjustusta seuraavalle kirjalle. Kuten aiemmissakin, myös tässä lempi leiskui ja kuumia kohtauksia riitti. Lisäksi kuvioihin astui Abalonen tytär Paradise, josta mieluusti kyllä lukisin jatkossa lisääkin. Kirja oli oikeastaan alusta saakka melko surumielinen. Tarinaa varjosti Trezin tähtiin kirjoitettu tulevaisuus ja Selenan sairaus. Tämä kirja tavallaan loppui sekä onnellisesti, että surullisesti. Kaiken kaikkiaan taattua Wardin laatua edelleen ja tarjosi BDB-fanille paljon taas mahtavaa luettavaa ja juonenkäänteitä. Seuraavaa siis odotellessa!
Edelleen hyvä kirja, jossa tapahtui paljon. Välillä liikutuin kyynelien partaalle ja välillä pelkäsin Tulisydämen kanssa Tiikerikynnen uhkaa. Loppu jättää janoamaan jatko-osaa.
Tää oli todellakin yks mun lapsuuteni suosikeista. Rakastin koko tarinaa ja taisimpa tehä siitä joskus jonku krijavinkkauksenki. Nyt lähiaikoina luin sen uudestaan, ja vaikka teksi on selvästi suunnattu vähän nuoremmille lukijoille, löysin siitä hirveesti uusia puolia. KAikkia sellasia merkityksia, mitä ei ollu aikasemmin ollenkaan huomannu tai tullu ajatelleeks.
Noniin, noniin. Hands down, ehkä paras vampyyrikirja minkä oon lukenu. Rakastan ehdottomasti sitä, että tässä kirjassa vampyyrit ei oo mitään kimaltelevia nättipoikia, jotka juo verta eläimistä, vaan ihan aitoja, raakoja, barbaarisia vampyyreja. Se oli hirveen mukavaa vaihtelua ja tykkäsi myös päähenkilöstä. Violetissa oli jotain, mikä sai heti sen puolelle näissä kaikissa jutuissa. Se ei oll sellanen itseensä käpertyvä poraaja vaan oikeesti tiesi mitä teki tai halus tehä ja sai oikeesti jotain muutaki aikaan ku vanan kyyneliä. Tyyli on hirveen kiva ja vapauttavaa vaihteeks lukea jonkun niin nuoren kirjottama kirja, jossa on niin tuore näkökulma kaikkeen :D
Kaikissa kirjoissa on vähän erilainen ominaismaku. Tää kirja maistu mun mielestäni sellaselta pehmeältä, täytelakulta. Just sellanen täydellisen täyteläinen maku tosi pitkän salmiakkipuutoksen jälkeen. Rakastan Karouta! Miettikää nyt: Karou on super cool. Sillä on siniset hiukset, se osaa piirtää, lentää ja taistella ku joku palkkasoturi. Kuka ei haluais olla Karou? Lisäks rakastan koko juonen kulkua ja kaikkia niitä tosi yllättäviä käänteitä, mitä ilman tää kirja ois maistunu vähän puulta. Kaikki yksityiskohat oli justiinsa kohallaan. Ei mitään sellasi lipsahduksia kirjailijalta tai kauheen pahoja kliseitä (jätetään nyt huomiotta se että kielletty, eri rotujen välinen rakkaus on aika kliseinen). KErronta on tosi tempasevaa ja miellyttävää. EI turhia jaaritteluita tai liian typistettyä. Tällasia kirjoja pitäs olla enemmän!
Kirja on jälleen onnistunut luomus Erin Hunterin nimen takana piileviltä kirjailijoilta. Juoni onnistui pitämään hyvin otteessaan ja sisälsikin huomattavasti enemmän menoa ja meininkiä kuin ensimmäinen osa. Mukaan mahtui paljon ihastuttavia ja vihastuttavia kohtauksia, unohtamatta tietenkään surullista osuutta, kun yksi kuudesta klaanikissasta kuolee.
Vau. Ei tästä osaa muuta sanoa. Tai osaahan sitä, muttei niin, että kirja saisi ansaitsemansa kunnian. Mutta yritetään. Kerronta oli upeaa ja mukaansatempaavaa. Erityisen kiinnostavaksi kirjan teki se, että se poikkesi niin paljon vanhasta ja totutusta! Ei vampyyreja, ihmissusia, haltioita tai muita fantasiahahmoja ja -örkkejä, vaan yrminväkeä! Ja näin suomalaiselle karu pohjola tuntuu hienolta maailmalta, luontevalta kuvitella. Myönnän lukeneeni ehkä liikaa USAhan sijoittuvia kirjoja ja siksipä tämä olikin ihana piristys! Kiehtova juoni, ei tylsän ennalta-arvattava. Ihania hahmoja joihin samastuu ja rakastuu ja jotka saavat sinut kyseenalaistamaan maailmaa niinkuin sinä sen näät! Hahmoista ja heidän suhteista ja VARSINKIN kirjan lopusta voisin paasata vaikka kuinka kauan, mutta jätetäänpä se jokaiselle itse koettavaksi. Suosittelen ehdottomasti jokaiselle! Ei muuta kuin odottamaan seuraavaa osaa!
Kirja oli todellinen seikkailuelämys. Ruoska-Cluny on kauhistuttavimpia pahiksia, joita on koskaan tullut vastaan. KIrjassa oli paljon tapahtumia ja näkökulmat vaihtuivat, mutta silti juonesta pysyi hyvin kärryillä.
Hieno jatko Aigin saagalle jossa selkeästi tiukempi ote. Alun taistelu eläin-muodossa ja muodonmuutokseen liittyvät eläimellisesti tunteet viihdyttivät suuresti ja veivät heti mukanaan. Suosittelen, kirja vie mukanaan ja pitää otteessaan. Upea maailma johon on mukava palata. Lisää!