Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Tykkäsin. Pidin kirjan ulko-asusta ja muutenkin pidin kokonaisuudesta. Ei oikein moitittavaa. Kaikille potter faneille.
Suosittelen.
Rakastin. Mielestäni parempi kuin huispaus kautta aikojen. Pidin edelleenkin siintä todella paljon että kirjan käyttäjät olivat ''kirjoittaneet'' kirjan sivuille.
Hyvä.
Ei todellakaan! Ei missään tapauksessa minun lempi kirjani vihasin kirjaa ekasta kirjaimesta viimmeiseen pisteeseen. Tämä johtuu varmaan siintä että olen lukenut paljon täysin erilaisia kirjoja. Surkea.
Ps. Joku voi tykätä <3
Pettymys. Toisen kirjan jälkeen odotin jotain parempaa mutta tässä kirjassa juoni oli huono se läsähti kasaan moneen kertaan jos olisi jatkoa ei tämän jälkeen enää kiinnostais. Huono
Hyvä. Jatkoi hienosti siintä mihin ensimmäinen osa jätti. Minusta kirja on parempi kuin eka osa. Toisin kuin ensimmäisessä osasa kirja tuntui etenevän nopeammin ja sujuvammin juoni oli hyvä.
Suosittelen
Ihan hyvä. Juoni on hyvä ja koskettava kirja voisi edetä nopeampaa tuntui polkevan välillä paikallAan
Kauhujutut ovat aina kiinnostaneet minua, juonenkaan ei tarvitse olla täydellinen kunhan kirja aiheuttaa kunnon vilun väreet ja pelottelee kunnolla.
Tämä ei kuitenkaan ollut tuota. Tässä juoni on vähän tönkköinen ja vilun väreet jäävät saamatta. Minusta tämä kirja oli todella surkea.
Tämä kirja sai minut vuoroin hihittelemään kaksin kerroin Colferin piilottamille vitseille, vuoroin rypistämään kulmiani, kun kuollut ei ole kuollut ja se toinenkin kuollut herää henkiin. Myös kvanttifysiikka on huvittavan monimutkaista, mutta kaikki henkilöt vaikuttavat kuitenkin tarkkaan harkituilta ja hauskoila, joten niistä tulee lisäpisteitä. Juoni oli mahtava, koskaan ei tiennyt mitä tapahtuu seuraavaksi. Loppuratkaisu oli ihana, ja vaikka sellaista toivoinkin, siihen päädyttiin aivan eri tavalla kuin olisin ikinä voinut kuvitella. Ehdoton lempparini sarjasta!
Hyvin kirjoitettu kirja, jonka idea oli kuitenkin parempi kuin toteutus.
Tarina lähti käyntiin samantien eikä jäänyt missään vaiheessa junnaamaan. Nopeatempoinen ja hyvin etenevä juoni piti otteessaan enkä oikeastaan edes kaivannut suvantovaihetta. Tämä oli niin lyhyt kirja, että rauhoitteluvaihe olisi vain ärsyttänyt.
Huhhuh, tästä kirjasta tykkäsin kovasti! Vaikka kirja olikin hyytävän jännittävä, ei se ollut niin pelottava, kuin olin arvostelujen perusteella odottanut (vaikka itseni miellänkin heikkohermoiseksi :D). Sopii myös hieman vanhemmalle lukijalle, olen kuullut muutaman teinin vanhemmankin pitäneen tästä kirjasta.
Tämän kirjan maailma oli todella kiehtova. Itsekin rupesin kirjaa lukiessa haaveilemaan 3D-meikeistä, dimensiotatuoinneista sun muista jutuista, joita tulevaisuus ehkä meille joskus tarjoaa. Kirja kuitenkin näyttää lukijalle maailman, jossa tämä tulevaisuus on mennyt pahasti pieleen. Vaikka ihmisillä onkin vapaus ilmaista itseään erilaisilla ehostuksilla niin luomuilla ei ole samanlaista vapautta. Luomut eivät kuitenkaan lähde kovin rauhanomaisesti tätä vapautta itselleen vaatimaan. Kirjalla on mielestäni monia tärkeitä sanomia, jotka voi tiivistää suurinpiirtein näin: "Älä oleta muiden mahtuvan samaan muottiin itsesi kanssa, ne Toiset ovat yhtä arvokkaita, kuin sinäkin". Toinenkin kommentoija suositteli täälä jo Holopaisen toista kirjaa "Molemmin jaloin" ja voin itse suositella sitä kans tästä kirjasta tykänneille.
Minulla oli paljon ennakko-oletuksia tätä kirjaa kohtaan: ajattelin, että tämä on turhaan hypetetty tavallinen teinisarja, jota olen luultavasti liian vanha lukemaan yli 20-vuotiaana. Onneksi kuitenkin päätin katsastaa millainen sarja tämä on, sillä kaikki ennakkoluuloni osoittautuivat vääriksi. Kirja kaappasi mukaansa ja luin koko sarjan hetkessä läpi!
Lumottu lumosi minut yhä syvemmin Yön talon maailmaan. Kirjat lukee nopeasti, sillä kirjailijat osaavat lopettaa luvut jännittäviin kohtiin, vaikka alkupäässä ei sinänsä kovin ihmeellisiä juttuja tapahtunut. Loppu taas oli järkyttävin tähän mennessä, enkä varmaan koskaan pääse yli siitä! :(
Mielestäni kirja oli hyvä. Jotenkin kuitenkin tykkäsin ensimmäisestä osasta enemmän. Toinessa osassa tapahtumat painottuivat enemmän unimaailmaan kuin oikeaan. Odotan kuitenkin innolla kolmatta osaa. :)
Ensimmäinen fiilis kirjasta oli, että olipa helppo- ja nopealukuinen, koska ahmaisin sen kerrasta illan aikana. Tätä ei tapahtu kovin usein enää, joten sinänsäkin arvokas ominaisuus kirjalle. Teoshan nyt ei ollut mitenkään mainittavan pitkä ja juoni eteni koko ajan, joten missään vaiheessa ei tullut tylsää tai edes suvantovaihefiilistä. Kirjan idea oli mielenkiintoinen ja jossain määrin pyrki olemaan opettavainen, joka ei nyt haitannut. Joidenkin asioiden suhteen oli otettu melkoisia vapauksia, ja asioita oli yksinkertaistettu sekä kärjistetty. Stereotypioidenkaan käyttöä ei oltu vältetty. Useampi edellä mainittu asia on yleensä huono juttu, mutta tähän kirjaan ne sopivat paremmin kuin hyvin. Plussaa vielä siitä, että asiat tapahtuivat Saksassa, vaikka tapahtumamiljöönä olisikin voinut olla ihan mikä tahansa paikka. En kyllä kirjankannen hehkutuksesta huolimatta tikahtunut nauruun, mutta huvittunut olin useasti. Hyvä kirja, josta jäi hyvä mieli.
Erinomainen videopeli iski aikanaan sen verran kovaa, että lähdemateriaalikin alkoi kiinnostaa. Ei tosin niin paljon, että olisin tarttunut kirjaan välittömästi pelin lopputekstien jälkeen, vaan aikailussa meni hulppeat pari vuotta ja kauemminkin. Ehkä niin oli hyväkin, jotta pelin tapahtumat ehtivät vaipua unohduksiin ja tehdä tilaa alkuteokselle. Vertailut kahden varsin erilaisen tuotteen välillä jäivätkin melko vähäisiksi, enkä lukemisen aikana muistellut peliä oikeastaan ollenkaan. Vain joidenkin yksittäisten tapahtumien ja paikkojen kohdalla tuli tunne, että olen kokenut tämän ennenkin, mutta pääosin kirja pääsi vaikuttamaan käytännössä neitseelliseen maaperään.
Haluan sanoa heti aluksi, että Metro oli minulle erittäin mielenkiintoinen ja koukuttava lukukokemus. Jotain tällaista olen aina tietämättäni etsinytkin, sillä tässä oli kaikkea, mikä tekee mielestäni tarinasta hyvän tarinan. Löytyy vahvaa tunnelmaa, jännitystä, toimintaa, filosofista pohdiskelua elämästä ja kuolemasta sekä kevyttä huumoriakin silloin tällöin. Päähenkilö Artjom on samaistuttava ja moniulotteinen hahmo, jonka tekemisistä ja kohtalosta välittää oikeasti. Moskovan metrotunnelit muodostavat kiehtovan miljöön, joka on luotu tarkasti ja uskottavasti. Juoni itsessään on varsin suoraviivainen ja yksinkertainen, mutta sen tarkoitus onkin lähinnä esitellä ydinsodan jälkeistä elämää, joka on siirtynyt maanpinnalta metron tunneliverkostoon. Oikeastaan voisi sanoa, että Artjomin matka tämän synkän ja vaarallisen maailman halki on kuin pitkä ja perusteellinen turistikierros. Kaikki tuskin ovat tästä pitäneet, mutta minulle tällainen kerrontatyyli toimi erittäin hyvin. Postapokalyptisessa maailmassa parasta on mielestäni juuri itse maailma, sen ihmiset ja heidän tapansa elää ja selviytyä.
Kirja oli enimmäkseen melko helppoa ja sujuvaa luettavaa, kiitos hyvän suomennoksen, mutta välillä eteneminen oli myös melko raskasta ja vaivalloista. Päähenkilö kohtaa vaelluksellaan suuren joukon ihmisiä, joiden kanssa pysähdytään usein keskustelemaan syvällisiä. Monet keskusteluista ovat mielenkiintoisia, mutta tylsänpuoleistakin jaarittelua on mukaan mahtunut. Maailman ja tapahtumien loputon synkkyys ja masentavuus kävi välillä turhankin suureksi, vaikka ahdistava tunnelma onkin kirjan suurimpia vahvuuksia. Pimeät tunnelit sulkivat sisäänsä ajoittain todella tiukasti ja jonkinlainen pakokauhu meinasi joskus iskeä päälle minullakin. Tunneleiden ja asemien lisäksi poiketaan myös maanpinnalla ja nämä vierailut ulkomaailmassa toivat hyvää vaihtelua metron klaustrofobiaan.
Pienine puutteineenkin Metro 2033 on erinomainen selviytymistarina, joka pitää otteessaan viimeiselle sivulle asti. Joissakin kohdissa olisi varmasti ollut tiivistämisen varaa, mutta toisaalta olisin lukenut metron elämästä ja kulttuurista mielelläni enemmänkin. Tämä oli minulle selkeästi parhaimpia lukukokemuksia viime vuosilta.
Pidin tästä teoksesta huomattavasti enemmän kuin aikaisemmasta osasta. Yön maku -kirja ei jättänyt aivan kylmäksi vaan sisälsi monia yllättäviäkin juonenkäänteitä, sekä yllättävän paljon aavistuksen jännittäviäkin tapahtumia.
Hyvä. Kirjan kirjoittajat ovat pitäneet kirjat hyvinä vaikka olen alkanut ajatella pikkuhiljaa että eiköhän ideat ala pian loppua. Miinusta oli minusta se että kun on lukenut kaikki aikaisemmat kirjat alkaa pikkuhiljaa tuntua että joka kirjassa toistetaan samaa yhä uudelleen ja uudelleen. Lisäksi jotkut kohdat olivat liian ennalta arvattavia.
En tiedä johtuiko yleisestä väsymyksestä, mutta alkuun en meinannut päästä kirjaan yhtään mukaan ja lukeminen oli vähän takkuilevaa. Toinen osa ei ehkä ollut niin lennokas kuin mitä ensimmäinen osa, oikeastaan mitään kovin maata järisyttävää ei tapahtunut, mutta toki loppumetreillä Liv joutuu jälleen kerran kohtamaan ihmisen, joka hautoo hänelle kostoa. Itse unien maailmaan ei ehkä päässyt enempää sisälle kuin aiemminkaan, itse ainakin henkilökohtaisesti odotin jonkin "suuren pahan" ilmaantumista, mutta ei. Tarina pitää kyllä otteessaan loppumetreille saakka ja yllättääkin parissa kohtaa joten täysin ennalta arvattava ei juonen kulku ole. Huumoria ei puutu onneksi tästäkään osasta ja huomasin hörähteleväni ääneen parissa kohtaa. Hahmot ovat edelleen värikkäitä ja omanlaisiaan persoonia, ja miljöö on minusta mielenkiintoinen. Kaiken lisäksi pieneltä rakkausdraamalta ei vältytty. Mielenkiinnolla jään odottamaan mitä seuraavalla kirjalla on annettavanaan, uskoisi sen olevan täynnä toimintaa tämänkin edestä.
Jumalan moukari on ensimmäinen kirja, jonka luin Clarkelta. Se on melko hyvä tarina, joten Clarken lukeminen ei jää tähän. Nyt ymmärrän, miksi Clarkesta on puhuttu ylistävästi. Jänniä ajatuksia, jotka eivät kuitenkaan tunnu liian mahdottomilta.
Ehdottomasti Jäätuulen laakson paras osa. Salamurhaaja käy välillä raivostuttavankin nokkelaksi ja takaa-ajo Regiksen pelastamikseksi on viihdyttävä. Ainakin minut tempasi mukaan ja piti otteesaan. Tästä trilogiasta ensimmäinen osa toimii itsenäisenäkin kirjana kun taas 2&3 on selkeää jatkumoa toisilleen ja kuluu lukea järjestyksessä mutta ei välttämättä kaipaa ykköstä alle. Muille 3/5 tässä sarjassa mutta päätösosalle 3,5/5.