Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Eräs ystäväni (joka sattuu olemaan sataprosenttinen Tolkien- fani) suositteli minulle tätä kirjaa, ja vaikka se takakannen perusteella vaikuttikin melko tylsältä minun makuuni, päätin lopulta lukea sen. En tiedä mistä se johtui, mutta jäin koukkuun kirjaan, jota en päivää aijemmin edes kuvitellut lukevani. Tarina lelukoiraksi muuttuvasta Roverista matkustamassa kuuuhun ja ratsastamalla lokin selässä tempaisi minut mukaansa selittämättömällä tavalla. Tolkienin uskomattoman kaunis tapa kirjoittaa ei lakkaa ikinä hämmästyttämästä minua. Tarinaa oli ihana lukea ja juoni oli selkeä alusta loppuun saakka. Kirjan luettuani tiesin heti jääväni kaipaamaan Roveria ja kirjan muita ainutlaatuisia ja mielenkiintoisia hahmoja. Myös kirjan kuvat olivat kauniisti työstetyt ja niiden pieniä yksityiskohtia oli mukava jäädä tarkastelemaan. Olen hyvin kiitollinen ystävälleni, joka suositteli minulle Roverandomin lukemista, sillä sen jälkeen minusta tuli yhä suurempi Tolkien- fani ja sain ihastua kirjaan, jota en ilman häntä olisi edes lukenut. Suosittelen kirjaa ihan jokaiselle, sillä toivoisin jokaisen saavan kokea Roverandomin tuoman lukuelämyksen.<3
Metro 2034 kertoo ydinsodan jälkeisestä maailmasta, jossa ihmiset asustavat metro tunneleissa. Kerronta painottuu edellisestä osasta poiketen useamman ihmisen ympärille. Nyt ei enää pyöritä Artjomin ympärillä, vaan edellisestä osasta pikaisesti tutuksi tulleen Hunterin, erään vanhan ukon ja nuoren tytön ympärillä. Varsinkin naispuolisen henkilön mukaan tulo tarinaan miellytti ja muutenkin naisetkin ovat saaneet merkittävämmän osan tarinassa edelliseen verrattuna. Pidin myös kirjaa helppo lukuisempana edeltäjäänsä verrattuna. Vaikka monia asioita kirjassa onkin paranneltu, niin kauhu ja jännitys on vähentynyt siinnä samalla, mitä pidän huonona asiana. Tarina myös pyörii turhan paljon melko suppealla alueella ja maailma hirviöineen ei ole kovin uskottava. Loppujen lopuksi kirja osaa luoda sen oman tunnelmansa ja poikkeaa muista lukemistani kirjoista selvästi. Vaikka kirjailija on huonontanut otettaan tietyssä kerrontaan liittyvissä asioissa, niin melkein kaikessa muussa sitä parantanut. Suosittelen lukemaan kirjan, jos edeltäjä kolahti.
Tätä kirjaa on kyllä odotettu. Ehkä vähän liiankin kauan, mutta odotus ei ollut turha. Sanalla sanoen kirja oli loistava. Molempien päähenkilöiden tunteet oli jälleen kirjoitettu hyvin ja molemmat olivat edelleen ihania. Roar oli myös ihana ja mua säälitti se kun Liv kuoli. Kirjassa oli myös yllättäviä kohtia ja varsinkin lopun ratkaisu yllätti mut. Kirjasarja on tähän asti ollut loistava. Odotan innolla sarjan kolmatta osaa.
Ei lainkaan hassumpi kirja. Paikoin hieman sekava, mutta lopulta pidin kirjasta. Se oli vain aivan liian lyhyt...
Kirja oli positiivinen yllätys. Kirja muistutti Twilightia ja kirjaa oli mukava lukea odotan innolla jatko-osaa :D
Vähän uutta Moersia. Hiukan erilaista. Mielenkiintoinen. Ehkä outo. Ei niin hurja. Matka halki yön. Mielenkiintoinen...
Pidin kirjan teemasta ja Lucianista. Lucian ja hänen kaltaisensa olivat kiinnostavia, niistä voisi tehdä oman kirjan!:) Ehkä liian siirappinen, no välillä kyllä haluaa lukea jotain tällaista... Riippuu vähän. No kumminkin, minusta Rebeccan äitipuoli oli tietenkin ilkeä. Kirjassa ei käynyt mitään kovinkaan ihmeellistä. Rebeccakin tiesi omasta "kuolemastaan" jo aikaisemmin. Ei mitään kovin yllätyksellistä. Mutta sopii niille jotka tykkäävät romantiikasta, itse olisin kaivannut jtn yliluonnollista lisää.
Seikkailu jatkuu. Onnistunut jatko-osa, kolmatta en ole ehtinyt vielä lukea. Kirja on tapahtumarikas ja seikkailun täyteinen. Parani edellisestä. Tämä oli romaani, jonka lukemista oli pakko jatkaa ja jatkaa ja.... Kunnes tajusi, että se loppui. Toivottavasti saan jostain käsiini kolmannen osan!
Loistavaa jatkoa, kun on saanut luettua Percy Jacksonit! Rick Riordan on yksi lempikirjailioistani. Kirjassa oli hyvin mielenkiintoinen juoni, hyvät hahmot ja tapahtumat. Kunnon historiallista fantasiaa. Egyptin myytit ovat jo itsessään kiinnostavia, mutta sekoitettuna fantasiaan... Vielä koukuttavampi! Vaikkakin on pakko sanoa, että Jacksonit ovat parempia ja juoni on joissain kohdissa samanlainen, kuin niissä.
Pidän tästä kirjasarjasta todella paljon ja mutta jotenkin tämä kirja ärsytti valtavasti. Tohrin kärsimys oli niin typerää jankuttamista menetetystä rakkaudesta ja luopumisen vaikeudesta kun hän ei edes tajunnut että surusta pitäisi luopua. Odotin koko ajan vain että jotain edes tapahtuisi ja että Tohrmentin ja Autumin suhde muuttuisi molemminpuoleiseksi rakkaudeksi. Muut kirjasarjan tarinathan eivät edenneet senkään vertaa mitä Tohrmentin tarina. Ja se Autumin nimen suomennos oli ihan turhaa, kun muitakaan nimiä ei ole suomennettu.
Verenjanoa Dallasissa on Sookie Stackhouse -kirjasarjan toinen osa. Tässä kirjassa päästään tutustumaan paremmin myös muihin vampyyreihin Sookien poikaystävän Billin lisäksi. Edellisestäkin kirjasta tuttu vampyyribaarin pitäjä Eric on jo hieman isommassa roolissa, ja sen lisäksi päästään tutustumaan aivan uusiin vampyyreihin jotka pitävät pesäänsä Dallasissa. Vampyyreillä on olemassa omat sääntönsä ja nokkimisjärjestys, jota tulee noudattaa. Eric on Billiä ylemmässä asemassa, minkä vuoksi Billin tulee ottaa käskyjä vastaan Ericiltä, vaikka Sookie ei tästä pidäkään. Eräänä iltana Sookie ja Bill ajelevat Shreveportiin tapaamaan Ericiä, mutta matkalla tapahtuu odottamattomia. Billin ja Sookien riidellessä ajomatkalla Sookie saa tarpeekseen ja lähtee säntäämään tienviereiseen metsään. Metsässä vastaan tulee yliluonnollinen olento, Mainadi, joka viiltää Sookielta selän auki pahemman kerran. Bill löytää haavoittuneen tyttöystävänsä ja kuskaa tämän Ericin baariin, joka on jo lähempänä kuin koti. Sookie hoidetaan kuntoon, mutta kiitollisuuden velassa hän joutuu lähtemään Dallasiin työskentelemään. Telepatiakykynsä avulla hänen tulee selvittää kadonneen vampyyrin kohtalo. Dallasissa tavataan vampyyreiden lisäksi myös Auringon Seurakunta, joka vihaa vampyyreitä sydämiensä pohjasta. Herran nimessä he tuhoavat vampyyreitä keinoja kaihtamatta, ja myös vampyyreiden ihmisystävät ovat vaarassa heidän käsissään. Vampyyreiden hotellilla työskentelee myös toinen telepaatti, Barry, jonka avulla Sookie saa viestin kulkemaan Billille hänen ollessa suuressa hädässä. Myös Dallasin muodonmuuttajat liittyvät osaksi tarinaa ja sekoittavat lusikkansa soppaan Sookien pelastamiseksi. Ihan suunnitelmien mukaan asiat eivät Dallasissa sujuneet, mutta hengissä selvittiin. Sookie palaa väsyneenä kotiin, mutta kotona odottaa uudet murheet. Merlotte'sin kokki, Lafayette, koki ennen aikaisen kuoleman jo ennen Sookien Dallasin reissua mutta vastuullisia ei vieläkään ole saatu kiinni. Sookie päättää alkaa selvitellä asiaa, ja päätyy lopulta villeihin origioihin.... Tämä sarjan toinen osa sisältää jälleen paljon seksiä, huomattavasti enemmän mitä kirjasarjan toinen osa, ja välillä tuntuu että itse tarina jää kaiken sen seksin varjoon. Jos vertaan kirjaa True Blood- sarjan toiseen tuotantokauteen, on se edelleen monimuotoisempi ja rikkaampi tarinaltaan, tapahtumia ja juonenkäänteitä on huomattavasti enemmän. Olen taas sitä mieltä, että tv- sarja on jälleen onnistunut olemaan itse kirjaa parempi. Ensimmäisen osan luettuani pohdiskelin hieman henkilöhahmoja: mietin sitä, kuinka joku kertoi ettei Lafayette esiinny kirjasarjassa, vaikka hänet ensimmäisessä osassa mainittiinkin. No, aika pian tämän toisen osan alussa hän jo saikin surmansa. Tara puolestaan, joka ei ensimmäisessä kirjassa vielä esiinny, pilkahti kyllä tässä sarjan toisessa osassa, vaikkakin melko pienessä roolissa. Ehkä kuulemme hänestä vielä lisää.. Jännityksellä odottaen. Tv- sarjasta tuttu Billin vampyyrilapsi Jessica ei ole tähän mennessä esiintynyt sarjassa, saapa nähdä nähdäänkö häntä... Kaikenkaikkiaan kirja jatkaa melko samalla linjalla mitä ensimmäinenkin osa. Se on nuortenkirjan tyyliin kirjoitettu, vaikka onkin kovin seksistinen, mutta ihan mielenkiintoinen. En kuitenkaan välttämättä suosittele niille jotka ovat tv- sarjasta kovin innoissaan, sillä tv- sarja on minusta niin paljon parempi. Jos ei tv- sarjaan ole tutustunut, voisin siinä tapauksessa suositella lukemaan kirjat ensin ja katsomaan sitten tv- sarjaa. Mutta josko tämä tästä, vielä ei ole tullut kuin viisi kautta tv- sarjasta ja kirjoja on kuitenkin jo 9 suomennettuna. Äkkiäkös nämä lukee sinne saakka.
Jos oikein muistan, nii tää oli jotenki tosi aww. En kuitenkaan voi arvostella kunnolla, koska opettaja luki tän luokalle ku olin kolmannella, sillon ainakin tykkäsin.
Oli pakko lukea ties kuinka monta kertaa, ja hankkia omaksi, vaikka eka kerta veikin yöunet. Pidin tosi paljon tyylistä ja juonesta. Darlah kannattaa lukea, jos vaan hermo kestää
Jotenki loistava. Rakstin kirjaa koko lukemiseni ajan, ja niin päin pois. Joissakin kohtia toki huomasi kirjailijan kohtuu nuoren iän, mutta eihän se haitannut.
Kirja oli todella loistava. Juoni oli mahtava ja varsinkin Jack oli hyvä tyyppi. Sabakin oli hyvä hahmo, mutta mua ärsytti sen käytös Emmiä kohtaan. Pidin siitä, että kirjassa ei ollut lainkaan repliikkiviivoja tai -pisteitä. Se oli erilaista, mutta loppujen lopuksi toimivaa. Ja on pakko sanoa se, että kirjan takakannessa oleva lupaus piti paikkansa. Tämä OLI paljon parempi kuin Nälkäpeli (paitsi siihen ei oikeastaan paljon tarvita)
Rakastan tätä kirjaa! Otin sen joskus kirjastosta mukaani monen muun kirjan kanssa, kun ajattelin että vaikuttaa ihan ok kirjalle. Kirjapino väheni ja lopulta viimeisenä kasassa oli tämä kirja. Ajattelin että palautanko, etten jaksa lukea sitä, mutta päätin kuitenkin aloittaa lukemisen. Kirja tempaisi mukaansa vaikka hieman alku kangertelikin. Henkilöhahmot ovat mahtavia ja toivon että toisiakin osia ilmestyy suomeksi.
Valitsin tämän kirjan kirjastosta ihan vain kannen perusteella, enkä odottanut kovin suuria. Sain kuitenkin yllättyä suuresti ensimmäiset kymmenen sivua luettuani! Arian ja Perryn suhde oli jännittävä ja ihana, ja eteni tarpeeksi rauhallisesti. Romanssin lisäksi kirjassa oli mukavasti muutakin toimintaa ja jopa jännitystä. Kirja oli kirjoitettu hyvin ja juoneen oli helppo päästä mukaan. Kahtena iltana yöunet jäivät viiteen tuntiin, mutta mitäpä yhdet yöunet merkkaisivat näin mahtavan kirjan rinnalla? Innolla jään odottamaan seuraavaa osaa!
Kirjan teema vähän kuin katosi, kun suunnileen koko kirjassa Zoey mietti seurustelua ja poikia. Ehdottomasti sarjan huonoin. Hyvin tärkeä käänne(Stevie Raen muuttuminen) jäi taka-alalle. Olisin halunnut lukea siitä enemmän. En usko, että jokainen Zoeyn ikäinen nuori pelaa noin monen kanssa, joten se ei tuntunut realistiselta. Hiukan yliampuvaa...
Kirja oli tavallaan aika lyhyt koska jokainen osa on about 100 (?) sivua pitkä. Helppoa luettavaa, ei vaadi juurikaan ymmärrystä, sopii vähän lukeville. Omalaatuinen tarina ja kirjailijalla on löytynyt mielikuvitusta.
Sarah Rees Brennanin romaani oli maaginen. Pakomatkat ja salaisuudet kiehtovat melkein jokaista, joka tähän kirjaan tarttuu. Lukeminen oli vaivatonta ja mukana pysyi hyvin. Ansaitsee hyvät arvosanat!
Kaikkin puolin ihana kirja. Jännitys pysyy alusta loppuun eikä kyllästy koskaan. Koukuttava rakkaustarina, jossa on niin hauskoja kohtia, et melkein itkettää, uuu mun lempparia! Suosittelen suuresti, LUE KIRJA!
Todella hyvä kirja. Itse jätin kuitenkin kesken koska alkoi pelottaa liikaa. Hieno kuvailu, juoni eteni sopivaan tahtiin. Joissakin kohti hieman liikaa tieteellisiä selityksiä. Kannattaa miettiä sitä "Ei heikkohermoisille" tekstiä mikä kannessa lukee. Kirja alkaa muuttua aina vain ahdistavammaksi ja aloin itse pelätä vaikken edes tiennyt mitä, mutta kai mä sitten olen heikkohermonen.
Nyt ensinnäkin sanon että kirja oli ihan erilainen kuin ajattelin. Mulla oli aika vahvat ennakkoluulot tästä kirjasta koska olin katsonut muutaman videon sitä lastenohjelmaa käsitellen. Kuvailu oli hyvä ja henkilöt oli mielenkiintoisia. Juoni on mahtava ja on kivaa että tarinassa on selvästi enemmän kuin yksi päähenkilö. Tarina on lopetettu tosi hyvin ja jää sellaiseen kohtaan josta voi päätellä helposti että jatko osa tulee. Jos luet ton ensimmäisen niin se toinenkin osa on pakko lukea. Ei kannata hämääntyä niistä lastenohjelmista ja barbeista. Mulla oli omat ennakkoluulot, mutta tää olikin sitten yks parhaista lukemistani kirjoista. Suosittelen! Oon sitte vähän pihal miten näitä arvosteluja tehdään, oon uus täällä.
Tämän uhattiin olevan jopa parempi kuin Nälkäpelin, mutta sen trilogian ohittamiseen ei kyllä tämä kirja ollenkaan yltänyt. Ei lähellekään. Eniten häiritsi kirjan kirjoitustyyli ja se, että vuorosanoista oli tyystin jätetty pois kaikenlaiset lainausmerkit, joka vaikeutti jonkun verran luetun ymmärtämistä. Lisäksi mä ja sä-tyylinen murre jotenkin ärsytti todella paljon. Saba oli aika erikoinen persoona enkä oikein osaa sanoa vieläkään onko hän nokkela kovapää vai täysin idiootti ja ärsyttävä. En päässyt muihinkaan hahmoihin oikein kunnolla sisälle enkä luonut heihin mitään sidettä kirjan aikana niin kuin yleensä lukiessani teen. Pisteet annetaan ehkä enemmänkin nokkelalle juonelle, kirjan maailmalle ja kirjailijan mielikuvitukselle. Kirja kyllä loppui siihen malliin, että jäin miettimään miksi tämä on ylipäätään trilogia. Tämä kirja jätti vähän kylmäksi.






















