Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Olen nyt lukenut kaikki tähän asti ilmestyneet osat. Ensimmäiset olivat ihan hyviä, vaikkakin aika kliseisiä. Myöhemmin ilmestyneistä osista en oikein pitänyt, koska mielestäni kirjasarja oli kestänyt jo aivan liian kauan. Hahmot ovat ihan mielenniintoisia mutta juoni on ennalta-arvattavissa. En aio ainakaan ostaa yhdettätoista osaa.
Päätin katkaista pitkän taukoni lukemisesta tällä kirjalla, sillä muistelin sen olevan suhteellisen helppolukuinen ja juonen olevan helposti seurattavissa. Muistin oikein, sillä luin kirjan muutamassa päivässä, vaikka minulla ei juuri aikaa ole lukemiseen. Kirja oli tosiaan juoneltaan hiukan hitaasti etenevä, mutta loppua kohden jää odottamaan jatko-osan kimppuun pääsyä. Tämä oli hyvä kirja pitkän lukutauon jälkeen (noin 3 vuoden pituisen), ja aion huomenissa marssia kirjastoon lainaamaan jatko-osankin hyvillä mielin.
Rakastan tätä kirja-sarjaa! Tää on aina pakko lukee loppuun eikä voi jättää kesken. Itkin sekä ykköses että kakkosen lopus. Ihana kirja <3
Kirja ja sen henkilöt olivat hyvin keksittyjä, varsinkin kreivi Dracula. Pidin kirjasta ja luin sen nopeasti, vaikka se on aika raskasta vanhanaikaista tekstiä. Suosittelen kaikille, tämähän on klassikko!
Pidin kovasti! Tarina on taidokkaasti luotu 700-luvun Englantiin. Ympäristö oli tietämyksellä tehty ja juoni oli koukuttava. Kirja oli aika väkivaltainen, niin kuin sen jatko-osatkin (jotka ovat ihan yhtä hyviä), joten en suosittele sitä herkkänahkaisille.
En ole mikään Sarah Watersin suurin fani, mutta tämä kirja oli ihan hyvin onnistunut. Vaikka kirjassa oli muutamia jännittäviä kohtia, mikään niistä ei ollut pelottava. Odotin takakannen perusteella kirjalta enemmän.
Aivan uskomattoman hyvä kirja! Pidin siitä tosi paljon ja suosittelen kaikille. Henkilöt olivat mielenkiintoisia ja juoni luovalla ja jännittävällä tavalla luotu.
Tarina oli kaunis, varsinkin ne tietyt kohtaukset. Kirjan juoneen ei törmää ihan joka paikassa, joka ilahdutti kovasti. Lisäksi ihan vain sen kaunis kansi houkutteli ostamaan kirjan.
Kirjan juoni oli yksinkertainen. Tarpeettomia yksityiskohtia oli paljon, kun taas tärkeät juonenkäänteet oli selitetty hieman töksähtävästi. Plussaa oli, että kirjan fiktiivinen juoni taidokkaasti luotiin ihmisten mytologian ja historian ympärille.
Ei ollut mielestäni yhtä hyvä kuin sen on sanottu olevan, oli tarkoitus lukea toinenkin osa, mutta rehellisesti sanottuna mielenkiinto lopahti. Elokuva oli kyllä parempi, juonihan oli ihan hyvä.
Kirja oli melko samaa luokkaa, kuin edeltäjänsäkin, eikä minulla ole siitä mitään erityisen huonoa, tai erityisen hyvää sanottavaa. Kirjassa poikkeuksena muihin saman sarjan kirjoihin oli kuitenkin se, että nyt Toklon, Lusan ja Kallikin lisäksi tarinaa seurattiin myös Ujurakin näkökulmasta, eli Ujurakilla oli nyt myös omat lukunsa. Se toi mielestäni kirjaan tietynlaista uutta mielekkyyttä. En kuitenkaan ole vielä päässyt ihan ymmärrykseen siitä ideologiasta, miten ja miksi Ujurak pystyy muuttumaan, pystyykö tämä muuttamaan myös ikänsä ja sukupuolensa miten tahtoo? Koska kirjassa Ujurak esiintyy myös naaraan muodossa ja taitaa olla aina töysikasvuinen muuttuessaan jonkin muun kuin karhun tai ihmisen muotoon.
Olin todella innoissani saadessani selville, että Kerstin Gieriltä tulee uusi trilogia. Luin vähän aikaa sitten uudelleen Rakkaus ei katso aikaa -trilogian ja olin aina vain malttamattomampi odottaessani tätä kirjaa. Kertojana oli 15-vuotias Liv, joka täytti 16 vuotta. Itse täytän pian 15 vuotta, enkä kuitenkaan pysty täysin samaistumaan Liviin. Minun silmissäni hän oli minua nuorempi. Tjaa, ei se mitään. Lupaus muistutti minusta paljonkin Rubiininpunaa. Liv kuulosti Gwendolynilta, heillä molemmilla on hauskoja hetkiä. Liv vihitään osaksi salaisuutta. Eikä mitään oikeastaan tapahdu, lukuunottamatta ihan viimeisten sivujen tapahtumia. Tjaa, siitä ne pisteet oikeastaan sitten tippuivatkin. Siitä ja ennalta-arvattavuudesta. "Kukapa olisi ensimmäisenä Frognalin koulupäivänäni uskonut, että tulisin näihin typeriin syystanssiaisiin?" Minä. Mutta kaiken kaikkiaan hyvä kirja. Aion lukea seuraavatkin osat.
Tämä kirja oli paljon "draamallisempi" ja vähemmän kryptistä scifi-sanastoa sisältävä kuin trilogian aiemmat osat. Tai sitten kyse oli vain siitä, että olin jo ehtinyt tottua Rajaniemen outoon kvanttijargoniin. Niin tai näin, Kausaalienkeli on vauhdikas ja mukaansatempaava tarina, joka solmii aiempien osien langanpätkät yllättävästikin yhteen. Ainoa pieni miinus tulee mielestäni siitä, että vähitellen ihan kaikki tuntuu olevan tässä kvanttiuniversumissa mahdollista, mikä saa aikaan vaikutelman, että henkilöillä on aina jokin ulospääsy mahdottomista tilanteista. Ilmeisesti kvanttifysiikasta pitäisi ymmärtää enemmän tajutakseen tapahtumien logiikan tai epätodennäköisyyden.
Vieläkään ei Rowlingin Harry Potterit vetäneet minua aivan mukaansa. Uskon, että syyt siihen voivat olla päähenkilöiden nuori ikä tai se, että tiedän mitä tulee tapahtumaan elokuvien perusteella. Uskon kuitenkin, että seuraavat osat tulevat vetämään minut paremmin mukaansa. Ja odotan sitä innolla. Tässä osassa (aivan kuten ensimmäisessäkin) kirja paranee loppua kohti. Nyt haluan vain ehdottomasti aloittaa kolmannen osan. Alussa minulla oli sellainen 'luen tämän kirjan yhdeltä istumalta' tunne, mutta se hälveni keskellä kirjaa. Nyt kun olen lukenut tämän kirjan minulla on taas tuo sama tunne seuraavaa kirjaa kohden. Tässä osassa saimme tutustua hahmoihin hiukan tarkemmin ja varsinkin ehkä Harryyn vähän paremmin ja hänen tuntemuksiinsa. Pidin myös todella paljon uudesta hahmosta Ginnystä. Joka tapauksessa kirja oli hyvin kirjoitettu ja kahdehdin vieläkin tätä mahtavaa ideaa. Suosittelen ehdottomasti!
En ole oikeastaan varma, oliko tämä kirja edes fantasiaa, siinä oli vain se mystinen järjestö ja muutamia kauhukohtia..mutta itse kirja oli hyvä, henkilöt olivat mielenkiintoisia, varsinkin Carter (Sylvainia kyllä vihasin).
Ihan hyvin keksitty mielikuvituksellinen juoni, mutta mielestäni liian "hömppää". Päähenkilöön keskityttiin liikaa ja muita henkilöitä ei sitten juuri kuvailtu. Veikkaan että en osta jatko-osaa.
Välillä Paolini taipui liialliseen selittelyyn ja kertaamiseen, mutta muuten en keksi mitään moitittavaa koko kirjasarjasta. Pidin jokaisesta kirjasta todella paljon ja nyt tuntuukin ikävältä jättää mielenkiintoiset henkilöhahmot taakseni.
Tosi hyvä kirja, mut välilläenin ihan sekasin ja oli tosi paljon kirjotusvirheitä. Muuten kirja oli hyvä ja hyvä juoni
Mielestäi kirja oli samaa tasoa kuin edeltäjänsäkin, ja vaikka kirja sarja on suunnattukkin hieman nuoremmille jaksoi sen silti lukea ja oli mielestäny hyvä ja mielenkiintoinen :)
Mielestäni tässä kirjassa oli liikaa samankaltaisuutta kuin edellisessä. Kirjasarja olisi kiinnostava jos se olisi ollut vain trilogia, muuta koska sarja jatkuu edelleen alkaa mielenkiinto tipahtamaan...
No, kirja oli mielestäni ihan hyvä, joskaan ei niitä parhaimpia lukemiani. Sopi kyllä hyvin kesälukemiseksi, kun ei ollut muitakaan kirjoja lähettyvillä. Juoni ei mielestäni ollut kovin kummoinen vaan pikemminkin helposti ennalta-arvattava. Tosin jotkut asiat pääsivät yllättämään siellä täällä. Kaiken kaikkiaan ihan mukavaa luettavaa.
LOISTAVA! Tämä kirja antoi uutta potkua yön talo sarjalle, oli kiva kun tapahtu tuon puolen asioita, zoeyn palyy ja jackin hautajaisista alkoikin sitte tapahtua, oli kiva kun zoeyn äitinin mainitaan vaikkakin hiukan lyhyesti. Ja stevie rae ja rafaim, aah ei voi sanoa muuta ❤ Ehdottomasti Lukekaa!!
Lovecraft on ylistetty kirjailija eikä suotta. Olen kuullut paljon hyvää Lovecraftin teksteistä ja siksi odotukset olivat korkealla... Silti ei tarvinnut pettyä. Aiemmin olen lukenut vain muutamia, satunnaisia novelleja. Nyt luin ensimmäistä kertaa kunnon kokoisen kokoelman Lovecraftin töitä; vieläpä sieltä paremmasta päästä eli Cthulhu-mytologiaan liittyviä kauhunovelleja. Ne Cthulhu-tarinat ovatkin niitä parhaimpia. Ne ovat kestäneet hyvin aikaa ja tuntuvat vielä nykypäivänäkin aidosti pelottavilta, häiriinnyttäviltä... siis aidosti kauhulta. Aina kun tuntuu jo siltä, että arvaa mitä on tulossa, sitä joutuu yllättymään. Lovecraftin tarinoissa hirviöt todellakin ovat hirviöitä; siis uskomattoman hirveitä, mahdottomia keksiä. Aina yhtä yllättäviä groteskiudessaan. Tarinoissa on usein toistuvia teemoja. Jotain kauheaa on jossain olemassa; vaanimassa, piinaamassa ihmiskuntaa. Yleensä juuri tarinan päähenkilö saa tästä kauhistuttavasta jotain tietoa ja alkaa tutkia, kunnes itse tuhoutuu joko hirviön lonkeroihin tai menettämällä järkensä. Toistuvuudesta huolimatta lukeminen ei käy tylsäksi. Se imee mukaansa. Puolikas tähti lähti paikka paikoin ontuvan suomennoksen takia. Siellä täällä Yuggoth on Yoggoth ja niin edelleen. Aivan pieniä kirjoitusvirheitä ja muita silmään osuvia ärsyttäviä mokia. Jos suomennos olisi täydellinen tämä olisi ehdottomasti viiden tähden kirja. Suosittelen kaikille kauhun ystäville.
Kirja oli ihan hyvä. Omasta mielestäni kirjasta kuitenkin puuttui koko tarinan yhteen sitova punainen lanka.
Loistava aloitus sarjalle! Lopun jälkeen teki mieli aloittaa heti toinen osa, taukoja pitämättä. Se koukutti lukijansa aivan täysin. Kerronta oli sulavaa ja helppo lukuista. Idea on aivan mahtava! Hämmästelen vieläkin Rowlingin kekselijäisyyttä, yksityiskohtia tekstissä, ainutlaatuisia hahmoja ja ylipäätään halua luoda Harry Potter ja hänen ystävänsä. Myönnän, että kirja ei vetänyt minua mukaansa niin kuin olin toivonut, mutta uskon ja toivon syvästi, että pääsen mukaan seuraavissa osissa. Tässä sarjassa on selvästi aivan oma maailmansa minne täytyy sukeltaa. Täytyy sukeltaa niin syvälle, että on valmis ottamaan taikasauvan käteen ja lähtemään junan laiturilta yhdeksän ja kolme neljäsosaa kohti tylypahkaa. Suosittelen ehdottomasti! Jos et tahdo lukea tätä itsellesi, lue se vaikka jollekin joka ei osaa vielä lukea, mutta jaksaa kuunnella!






















