Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Jordanin ja Maian suhde antaa vähän lisäväriä kirjaan.
Ihanaa, että sarjaa ei lopetettu lasikaupunkiin.
Lasikaupunki on mielestäni paras koko sarjassa. Alicante on mielenkiintoinen paikka.
Todella hyvä kirja. Jacen, Claryn ja Simonin kolmiodraama antaa tarinaan lisäväriä.
Luukaupunki on todella hyvä kirja. Luin sen saman päivän aikana.
Tosi kätevää kun on kaikki kirjat samoissa kansissa.
Minusta tarina on hyvä, koska siitä löytyy perus elementtejä, mutta kirjailija on myös lisännyt mukaan omia persoonallisia juttujaan.
Todella hyvä! Kirjan kerronta on sujuvaa. Drakit ovat fiksu keksintö, ja Jacindan luonne tuo tarinaan väriä.
Itse pidin enemmän ensimmäisestä osasta, mutta tämäkin menetteli. Loppu oli jotain ihan muuta, mitä itse odotin. Minusta alkoi tuntua, että Anaid muuttui pahikseksi, minkä takia kirja sai vielä lisää miinusta.
Odotin tältä kirjalta vähän enemmän, mutta kyllä tämäkin menetteli.
Itse en meinannut jaksaa lukea kirjaa loppuun, enkä päässyt missään vaiheessa juoneen sisälle.
Pidin enemmän ensimmäisetä osasta, mutta ei tämäkään huono ollut.
Todella hyvä, mutta itse luen mieluiten fantasiaa.
Kirja oli todella hyvä, mutta itse en niin tuosta keiju aiheesta perusta.
Odotin vähän parempaa, mutta kyllä tämän silti jaksoi loppuun asti lukea.
Edeltävät osat olivat minusta vähän parempia, mutta oli tämäkin ihan ok.
Ihan ok, mutta itselläni ei oikein tärpännyt.
Kirja ei ole parhaimmasta päästä, mutta ihan ok luettavaa.
Vaikka kirja onkin vanhemman puoleinen, se vetää vertoja uusimmille hitti kirjoille.
Aluksi en uskonut kirjan olevan kovinkaan hyvä, mutta loppujen lopuksi luin sen pitämättä yhtäkään taukoa.
Johanna Sinisalon "Auringon ydin" (Teos, 2014) tuli luettua työpaikan lukupiiriä varten, ja se osoittautuikin varsin hyväksi kirjaksi. Oli mukava lukea vaihteeksi sellaista dystopiaa, joka oikeasti haastaa ajattelemaan ja miettimään nykyistä yhteiskuntaa ja sitä millaiseksi se voisi pahimmassa tapauksessa muodostua. Ehkä tässä on se pieni ero aikuisille ja nuorille aikuisille suunnatun dystopian välillä? Sinisalo käsittelee romaanissaan muun muassa naisen asemaa yhteiskunnassa, kieltämisele perustuvaa päihdepolitiikkaa (tosin chilin varjolla) ja rodunjalostusta. Painaavaa asiaa on siis paljon. Suomen eusistokraattinen tasavalta tarjoaa tarinalle kiehtovan miljöön, jota taustoitetaan tekstiin sijoitelluilla katkelmilla sanomalehdistä, kirjoista ja muista vastaavista fiktiivisistä - tai joissakin tapauksissa ei niin fiktiivisistä, kuten Kotilieden esimerkki osittaa - lähteistä. Loppuratkaisun aiheuttamasta pienestä pettymyksestä huolimatta "Auringon ydin" on yksi parhaista lukemistani kotimaisista dystopioista, ellei ihan se paras.
Frey yllättää. Jo pian kirjan alettua alkaa lukija huomata, ettei tässä ole kyse tavanomaisesta ja ennalta-arvattavasta Nälkäpeli kopioinnista, vaan jostain paljon paremmasta. Loppupeli on ehdottomasti kiehtovin kirjallisin dystopiaversiointi aikoihin. Tapahtumat ovat välillä niin massiivisia ja lennokkaita, että unohtaa tyystin, etteivät pelaajat ole aikuisia. Vaikuttavaa, odotan innolla jatkoa!