Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Kirjan juoni oli aluksi hieman yksitoikkoista, mutta se kävi mielenkiintoisemmaksi loppua myöten. Hahmot olivat aika selviä jo heti alussa (vaikka Patch oli salaperäinen, niin hän ei ollut mitään muuta). Aion lukea seuraavan osan, sen verran jännittävään paikkaan tämä loppui. Suosittelen romantiikkaa janoaville.
Hyvä kirja suosittelen kaikille eläinfantasiasta pitäville
Pidin kirjasta paljon. Juoni oli erittäin kekseliäs. Kirja oli jotenkin myös hieman surullinen esim. Kun eläimet kuolevat yksi toisensa jälkeen. Olin iloinen ja helpottunut kun PI ja Richard Parker selviytyivät, mutta minusta oli ikävää, ettei Piin tarinaa ei uskottu.
Kun tämän kirjan kirjastosta lainasin en odottanot sen olevan näin jännittävä, vaikka takakannessa lukikin "Ei heikkohermoisille". Siispä kirja oli mukava yllätys. Kirjan kerronta oli sujuvaa ja sitä oli mukava lukea. Hahmot olivat mielenkiintoisia ja juoni loistava. Jonkun toisen mielestä kirjan alku voisi olla liian pitkä, mutta minun mielestäni se sopi tähän kirjaan. Kirjan loppu oli yllättävä ja olen aika varma ettei toista saman kaltaista kirjaa ole olemassa. Tämä kirja kannattaa lukea ehdottomasti!
Kirja oli mahtava ja alusta asti mukaansa tempaava. Yhtyen edellisiin raadollisuus oli mahtava juttu mikä teki kirjasta erilaisen, kuin muut vampyyri -kirjat. Jatko- osaa odotellessa :)
Luin Jonathan Strange & herra Norrellin ensimmäisen kerran neljätoistavuotiaana, ja rehellisesti sanottuna se monilta osin kyllästytti minua. Siitä huolimatta kirjoitin teoksen innoittamana ensimmäiset ja viimeiset runoni, ja mieleeni jäi tuleviksi vuosiksi kummittelemaan vahva tunne siitä, että olin lukenut jotakin todella vaikuttavaa. Myöhemmin kirja löysi tiensä hyllyyni, ja lopulta koitti aika tarttua siihen uudelleen. Tällä kertaa lukukokemukseni oli henkeäsalpaava. Clarke on luonut maailman, joka on uskottava niin fantasiana, vaihtoehtohistoriana kuin psykologisena tutkielmanakin. Se kutoo 1800-luvulle tyypillisiä kerronnan keinoja luontevasti sujuvasanaiseen kerrontaansa. Juoni rakentuu monimutkaisin, koristeellisin kuvioin ja sivuaskelin, kunnes kokonaiskuva paljastuu. Loppuvaikutelma tapahtumista on hitaasti nouseva majesteettinen myrsky. Strangen ja Norrellin maailman iätön, kylmä magia on fantasiakentän värisyttävimpiä. Jonathan Strange & herra Norrell ei suotta ole parhaiden koskaan lukemieni fantasiakirjojen joukossa. Suosittelen kirjaa kärsivälliselle lukijalle, joka ei vaadi jatkuvaa action-myllytystä viihtyäkseen; teos on pikemminkin hitaasti piirtyvä, valtava ja monumentaalinen kudelma. (Kirjallisuus)historian tuntemus lisää lukunautintoa merkittävästi.
Mielikuvituksellinen juoni, joka oli kaukana kliseisestä. Henkilöhahmot olivat kiehtovia ja salaperäisiä. Pidin myös kirjan joillakin sivuilla olevista kuvituksista. Pidin kirjasta, suosittelen kaikille.
Hyvä ja koukuttava kirja, kuten edeltäjänsäkin. Pakko lukea tarina mahdollisimman nopeasti loppuun!
Ehdottomasti hyvä kirja. Tarinaan jäi kyllä nopeasti koukkuun!
Faunoidi-jengissä on vain jotain niin rakastettavaa. Alkuun ihmettelin kun näissä kahdessa ekassa kirjassa ollaan keskitytty ihan kaikkeen muuhun paitsi faunoideihin - tavalliseen arkeen ja rakkauskuherteluun - kunnes tätä kirjaa lukiessa tajusin, että niin on tarkoituskin. Asettelu on erilainen verrattuna muihin fantasiakirjoihin ja toimii hyvin. Faunoidit on loistava uuden fantasiakirjallisuuden uudistaja!
Näistä kolmesta paras ja jännittävä, kannattaa lukea, vaikka sitten ihan vain juonen taidokkuuden takia.
Aivan yhtä hyvä kuin edeltäjänsä! Oli myös jännittävämpi ja jos mahdollista, niin parempi. Gabriel oli kirjassa aivan ihana! Sitten vaan kolmatta osaa odottelemaan.
Mielestäni ehdottomasti hyvä kirja. Kuvastaa hyvin millaiseksi maailma saattaisi äärimmäisyyksissään mennä kauneuskirurgian yleistyessä. Kannattaa lukea!
Olen nyt lukenut kaikki tähän asti ilmestyneet osat. Ensimmäiset olivat ihan hyviä, vaikkakin aika kliseisiä. Myöhemmin ilmestyneistä osista en oikein pitänyt, koska mielestäni kirjasarja oli kestänyt jo aivan liian kauan. Hahmot ovat ihan mielenniintoisia mutta juoni on ennalta-arvattavissa. En aio ainakaan ostaa yhdettätoista osaa.
Päätin katkaista pitkän taukoni lukemisesta tällä kirjalla, sillä muistelin sen olevan suhteellisen helppolukuinen ja juonen olevan helposti seurattavissa. Muistin oikein, sillä luin kirjan muutamassa päivässä, vaikka minulla ei juuri aikaa ole lukemiseen. Kirja oli tosiaan juoneltaan hiukan hitaasti etenevä, mutta loppua kohden jää odottamaan jatko-osan kimppuun pääsyä. Tämä oli hyvä kirja pitkän lukutauon jälkeen (noin 3 vuoden pituisen), ja aion huomenissa marssia kirjastoon lainaamaan jatko-osankin hyvillä mielin.
Rakastan tätä kirja-sarjaa! Tää on aina pakko lukee loppuun eikä voi jättää kesken. Itkin sekä ykköses että kakkosen lopus. Ihana kirja <3
Kirja ja sen henkilöt olivat hyvin keksittyjä, varsinkin kreivi Dracula. Pidin kirjasta ja luin sen nopeasti, vaikka se on aika raskasta vanhanaikaista tekstiä. Suosittelen kaikille, tämähän on klassikko!
Pidin kovasti! Tarina on taidokkaasti luotu 700-luvun Englantiin. Ympäristö oli tietämyksellä tehty ja juoni oli koukuttava. Kirja oli aika väkivaltainen, niin kuin sen jatko-osatkin (jotka ovat ihan yhtä hyviä), joten en suosittele sitä herkkänahkaisille.
En ole mikään Sarah Watersin suurin fani, mutta tämä kirja oli ihan hyvin onnistunut. Vaikka kirjassa oli muutamia jännittäviä kohtia, mikään niistä ei ollut pelottava. Odotin takakannen perusteella kirjalta enemmän.
Aivan uskomattoman hyvä kirja! Pidin siitä tosi paljon ja suosittelen kaikille. Henkilöt olivat mielenkiintoisia ja juoni luovalla ja jännittävällä tavalla luotu.
Tarina oli kaunis, varsinkin ne tietyt kohtaukset. Kirjan juoneen ei törmää ihan joka paikassa, joka ilahdutti kovasti. Lisäksi ihan vain sen kaunis kansi houkutteli ostamaan kirjan.
Kirjan juoni oli yksinkertainen. Tarpeettomia yksityiskohtia oli paljon, kun taas tärkeät juonenkäänteet oli selitetty hieman töksähtävästi. Plussaa oli, että kirjan fiktiivinen juoni taidokkaasti luotiin ihmisten mytologian ja historian ympärille.
Ei ollut mielestäni yhtä hyvä kuin sen on sanottu olevan, oli tarkoitus lukea toinenkin osa, mutta rehellisesti sanottuna mielenkiinto lopahti. Elokuva oli kyllä parempi, juonihan oli ihan hyvä.
Kirja oli melko samaa luokkaa, kuin edeltäjänsäkin, eikä minulla ole siitä mitään erityisen huonoa, tai erityisen hyvää sanottavaa. Kirjassa poikkeuksena muihin saman sarjan kirjoihin oli kuitenkin se, että nyt Toklon, Lusan ja Kallikin lisäksi tarinaa seurattiin myös Ujurakin näkökulmasta, eli Ujurakilla oli nyt myös omat lukunsa. Se toi mielestäni kirjaan tietynlaista uutta mielekkyyttä. En kuitenkaan ole vielä päässyt ihan ymmärrykseen siitä ideologiasta, miten ja miksi Ujurak pystyy muuttumaan, pystyykö tämä muuttamaan myös ikänsä ja sukupuolensa miten tahtoo? Koska kirjassa Ujurak esiintyy myös naaraan muodossa ja taitaa olla aina töysikasvuinen muuttuessaan jonkin muun kuin karhun tai ihmisen muotoon.
Olin todella innoissani saadessani selville, että Kerstin Gieriltä tulee uusi trilogia. Luin vähän aikaa sitten uudelleen Rakkaus ei katso aikaa -trilogian ja olin aina vain malttamattomampi odottaessani tätä kirjaa. Kertojana oli 15-vuotias Liv, joka täytti 16 vuotta. Itse täytän pian 15 vuotta, enkä kuitenkaan pysty täysin samaistumaan Liviin. Minun silmissäni hän oli minua nuorempi. Tjaa, ei se mitään. Lupaus muistutti minusta paljonkin Rubiininpunaa. Liv kuulosti Gwendolynilta, heillä molemmilla on hauskoja hetkiä. Liv vihitään osaksi salaisuutta. Eikä mitään oikeastaan tapahdu, lukuunottamatta ihan viimeisten sivujen tapahtumia. Tjaa, siitä ne pisteet oikeastaan sitten tippuivatkin. Siitä ja ennalta-arvattavuudesta. "Kukapa olisi ensimmäisenä Frognalin koulupäivänäni uskonut, että tulisin näihin typeriin syystanssiaisiin?" Minä. Mutta kaiken kaikkiaan hyvä kirja. Aion lukea seuraavatkin osat.
























