Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Tämä on sellainen kirja, joka on vähän vaikea aloittaa, mutta kun olet päässyt tarinaan sisään et malta enään lopettaa.
Kirja on samantapinen kuin Taru Sormusten Herrasta, mutta paljon helppolukuisempi ja omasta mielestäni tavallaan jopa parempi. Muutama juonenkäänne on aika helposti arvattavissa, mutta itseäni se ei häiritse varsinkaan kirjassa, joka on niin jännittävä, ettei oikein ehdi pysähtyä miettimään.
Rakastan tätä kirjaa ja olen lukenut sen jo useampaan kertaan! Morrigan (päähenkilö) ja muut hahmot ovat kaikki aivan ihania ja rakastan tapahtumapaikkoja. Henkilöiden sisäisten tapahtumien kuvaaminen jää vähäksi, mutta se ei mielestäni haittaa, vaan tekee kirjasta lämminhenkisen ja suhteellisen helppolukuisen. Kirjan ahmii päivässä tai parissa ja heti lopetettuaan haluaa alkaa lukea uudestaan.
Sekavuudeltaan vaihtelevia tieteisnovelleja ihmisyydestä, kasvusta ja itsensä etsimisestä. Muutama novelli on kiinnostava ja helposti ymmärrettävä, kun taas muutaman idea jäi ainakin minun kohdallani hiukkasen hämärän peittoon. Pidän siitä, miten erilaisia kokoelman novellit ovat. Erityisesti muistoja taltioivat ja kuljettavat puut olivat ajatuksena mukavia. Kokoelman novelleille tyypilliseen tapaan niistäkin esiteltiin hyödyt ja haitat ihmisille. Monipuolisesti asioiden eri puolia pohdiskelevaa meininkiä.
Yllättävän koskettava kertomus pienen pojan ja pehmopossun etsintäreissusta Hukattujen maassa jouluaattona. Kirjan alku on mielestäni kovin surullinen ja lopussa saattoi tirahtaa pieni kyynel. Osa kohtauksista on myös aika pelottavia! Kertomus on selvästi suunnattu lapsille, mutta koin saavani siitä jotain irti näin aikuisenakin. Ainoastaan jäi mietityttämään tämä Jouluposso-nimi. Miksi se on suomennettu possoksi, kun alkuperäiskielellä JP:tä kutsutaan possuksi?
Salapoliisitarinoita rautakautisesta Suomesta, miten hauska idea! Minua hämmensi lukiessa miten murhia ratkova päähenkilö keksi mysteerin ratkaisun aina siinä vaiheessa, kun itse olin vielä aivan ulalla. Ehkäpä tähän vaikutti osaltaan se, etten ollut kuullutkaan osasta näistä olennoista, jotka rikoksiin liittyivät... Joka tapauksessa novellit olivat helppolikuisia ja kiinnostavia, kokoelma miellytti lukukokemuksena. Ei maailmoja mullistavaa, muttei mitään valittamistakaan (mitä nyt muutamia hieman sekavia ja ehkä väärin kirjoitettuja kohtia lukuunottamatta).
Kiinnostava kertomus tulevaisuuden teknologiayhteiskunnasta ja sen sisällä elävistä ihmisistä. Kirjassa käsitellään hyvin todentuntuisen oloisesti ihmisten kokemuksia teknologiasta ja toisaalta siitä irtautumisesta. Henkilöhahmot ovat uskottavia, eikä loppuratkaisu ole arvattavissa turhan aikaisin. Hakkeroitujen koneiden teot ovat aika karmaisevia ja lopussa tunnelma tiivistyy. Muuten en kokenut kirjaa mitenkään ahdistavaksi.
Kirjan alku oli hieman sekava, mutta ihan hyvä kirja tämäkin
Kaksi ajatusta saivat minut kiinnostumaan Lakipisteestä: ekoterrorismi ja ekoyhteisö. Olen tutkiskellut molempia aiheita ja kirjoittanut niistä itsekin. Kuinka kaukana olemme siitä, että ympäristöaktivistipiireissä aletaan radikalisoitua ja toteuttaa tempausluonteisia tapahtumia vakavampia iskuja esimerkiksi öljy-yhtiöitä tai metsäjättejä vastaan? Olisiko tällainen toiminta vähääkään oikeutetumpaa kuin ääri-islamistien tai -oikeiston harjoittama terrori?
Perhosapokalypsi (mikä ihana sana!) alkaa Kuopiosta. Sujuvasti kirjoitettu tarina veti mukaansa, ja kirja tuli luettua nopeasti. Surullinen ja aika ahdistavakin kertomus sisälsi toivoakin, koska ystävyys kestää pahimmatkin koetukset. Nokkelaa ja nasevaa dialogia oli mukava lukea. Keventävää huumoria pilkahteli myös chatti-foorumilla, jota lukija pääsee seuraamaan. Henkilöt tuntuivat välistä ikäänsä nuoremmilta, mutta laitoin asian sen piikkiin, että perhosepidemia on kaikille niin uusi tilanne. En muista lukeneeni kirjaa, jossa perhoset toimivat kauhuelementtinä ihmiskunnan tuhoa siivittämässä, joten tämä oli virkistävä idea.
Kovin dramaattinen ja jännä osa sarjaan. Juoni etenee sopivaa tahtia ja kuvitus kivelee silmää ajoittain jopa niin paljon, että kuvia jäi katselemaan ilokseen. Koska seuraava osa suomennetaan??
Vähän joka puolella Galaxia tapahtuu tässä vaiheessa sarjaa jo kovin monille mukaan tulleille henkilöhahmolle erilaisia juttuja. Juonessa on kuitenkin vielä mahdollista pysyä mukana. Osalla hahmoista menee vaihteeksi hyvin, osalla ei. Voi Gus!
Päähenkilöillä ei oikein mene lujaa, kaikenlaista tapahtuu muutenkin monessa paikassa. Löysin uuden lempihahmoni, keltahaalarinen kuutti(?) Gus on ihana!
Nyt alkaa olla taas toimintaa ja homma menee mielenkiintoiseksi. Normaali arki ei tunnu sopivan päähenkilöimme, voi harmi. Robotin kohtalo alkoi kiinnostaa minua tässä osassa.
Tässä osassa ei hirveästi tapahtunut, keskityttiin taustoittamaan tulevia seikkailuja. Hyvin tosin taustoitettu, ei siinä. Piirtojälki on edelleen upeaa!
Tarina jatkuu edelleen mieleenpainuvana ja ajoittain roisinakin. Kaikki hahmot on taustoitettu niin hyvin, että heidän kaikkien toivoisi pääsevän tavoitteeseensa. Se vain ei taida olla mahdollista. Voi ei.
En yleensä pidä sarjakuvien lukemisesta, mutta tämä kolahti! Alkuasetelma on mielenkiintoinen ja kutkuttava. Juoni yllättää sopivissa kohdissa ja menee eteenpäin tarpeeksi nopeasti, jotta mielenkiintoni säilyi. Piirrostyylikin on minun makuuni. Ehdottomasti parhaita sarjakuvakirjoja, joita olen lukenut!
Aaveita ja monipuolisia selvittelyoperaatiota Helsingissä. Seela käy "kuolettavan katastrofaalisilla tindertreffeillä", mistä lähtee melkoinen ralli henkien, huumeiden ja omien tunteiden äärellä. Juoni vaikuttaa hämmentävän realistiselta ja mahdolliselta, vaikka päähenkilö näkeekin aaveita ja tekee erilaisia kansanperinteestä tuttuja loitsuja. Kirjassa on mukavasti sivujuonia pääjuonen päällä, joten mielenkiinto pysyy lukiessa. Jostain syystä kirja ei kuitenkaan imaissut minua mukaansa aivan kokonaan. Kirjastolaisena useat kirjastosivistävät kohdat naurattivat minua ajoittain, niistä pidin.
Teinipoikien kohellusta mysteerin ratkomisen lomassa. Kirjassa energiajuoman nautiskelulla on odottamattomat seuraukset ja nolostuminen mahdollistaa supervoiman käytön. Kertomus uppoaa varmastikin ainakin sen kohderyhmään, eli lukemisesta ei niin välittäviin poikiin. Minulle jatkuvat kaksimielisyydet ja päähenkilön hyvin teinimäiset ajatukset olivat hieman liikaa. Kirjoitustyyli ja sivujen määrä tekivät tästä kuitenkin nopean ja aivan jees -tyylisen lukukokemuksen.
Mysteerien ratkomista sekä oman paikkansa löytämistä ja todistelua yhteisössä. Kirjan henkilöt kuuluvat kalifornialaisyhteisöön, johon on kerääntynyt väkeä ympäri Etelä-Amerikkaa ja jonka jäsenillä on kuolemaan liittyvää taikuutta. En ole aiemmin lukenut juurikaan tähän kulttuuripiiriin kuuluvia tarinoita. Tämä kirja jättikin melko kylmäksi, koska ajoittain en ymmärtänyt mistä puhuttiin. Ymmärrysongelmani johtuivat siitä, että kohtuuttoman suuri osa hahmojen sanomisista ja kerronnassa esille tulevista käsitteistä on jätetty suomentamatta. Joskus niitä ei pysty arvaamaan aiheyhteydestäkään. Enkä todellakaan ottanut sanakirjaa auki tuohon kirjan vierelle. Kirjan juoni on aivan jees, vaikka lähteekin rullaamaan vähän hitaasti. Lukeminen alkoi kiinnostaa kirjan puolivälissä ja siinä samalla pystyikin jo arvaamaan loppuratkaisun. Päähenkilö on kuitenkin mukavan moniuloitteinen ja kiinnostava. Mielestäni henkilöhahmojen väliset suhteet ja kanssakäyminen ovat kirjan parasta antia.
Kokoelma ihmissusikertomuksia moderneissa puitteissa. Kuten tällaisissa kokoelmissa on tapana, novellien tyyli ja pituus vaihtelevat paljon. Pidin muutamasta kertomuksesta, mutta suurin osa on sellaista perus massaan hukkuvaa tarinointia mukahienoine korulauseineen. Kirjan ensimmäinen ja viimeinen kertomus innostivat minua, koska niissä kerrotaan lyhyesti ihmissuden historiasta. Muutenkin pidin kirjassa joidenkin novellien historiallisesta näkökulmasta. Se tarjoaa virkistävää vastapainoa kokoelman moderneille ihmissusikertomuksille.
Hmm.... Mielestäni eka kirja oli pikkasen parempi, kuin tämä, mutta ihan hyvä tämäkin oli :)
Kirja sisältää useita Stephen Kingin ja osassa myös kirjailija yhteystyökumppaninsa Peter Straubin haastatteluja 1970–80 luvuilla. Haastattelut on julkaistu alun perin eri lehdissä.
Kirja on jokseenkin toistava, koska eri haastatteluissa käsitellään samoja aiheita mm. Hohto elokuvaan suhtaudutaan jokaisessa haastattelussa nihkeän kielteisesti niin haastattelijan kuin Kingin näkökulmasta. (25.10.2021)
Tarina sijoittuu puoliksi 1200-luvun Ranskaan ristiretkien aikaan. Toinen tarinalinja sijoittuu kirjoitusajankohtaan nähden nykyaikaan eli 2000-luvulle. Arkeologiselta kaivaukselta Ranskassa löytyy esineitä, joilla on yhteys muinaiseen Egyptiin. Esineiden ympärille punoutuu mysteeri, jota tarinassa ratkotaan.
Luin kirjaa varsin hitaasti, tyyli ei ollut erityisen vetävä. En ole ihan tällaisten mysteerien ystävä, missä kaikki juonilinjat jätetään ilmaan vailla minkäänlaista selitystä ja ratkaisut kaikkiin vaiheisiin tulee vasta satojen sivujen päässä lopussa. (9.10.2021)