Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Parempi ja synkempi kuin ajattelin. Mietin hetken, antaisinko jopa 3,5 tähteä, mutta en sentään. Kirjan luki helposti alle tunnissa, taidan ylittää kohderyhmän keski-iän. Mutta kyllä minä silti huomasin, että kirja oli selvästi poikkeuksellisen laadukas varhaisnuorten kirjaksi. Koska yliluonnollista ei ollut tukahduttavan paljon, jatkoa jää odottamaan. Raikasta ja miellyttävää luettavaa kaikin puolin.
Ensimmäinen puolisko läpikäyty. Ei hassumpaa, ei ollenkaan. En huomannut suuria laatueroja kirjojen välillä joten odotukset pysyvät korkealla jatkoa ajatellen. En osaa nimetä tähänastisista kirjoista parasta tai huonointa, mikä on hyvä asia, sillä se viestii myös tasaisesta, hyvästä laadusta.
Vahva kolmonen. Toimintaa riitämiin ja yllättävän paljon verta roiskuu. Melko hulppeita paljastuksiakin luvassa, mikäli on hahmoihin mieltynyt. Varjojen kaupungit on mainio välipala, mikäli tällaine yliluonnollinen teinihömppä on mieleen. Minulle on aina tiettyinä kausina. Lukekaa poies, ei ole pettymys.
Viimeiselle kirjalle viisi tähteä. Ikävästä Kiekkomaailmaa kohtaan.
Rakastan tätä kirjaa!
Musta torni saa hyvän jatkon. Poikkeaa paljon kahdesta aikaisemmasta osasta, vaikkakin hyvällä tavalla.
Reginan laulu on todella hyvä kirja. Sen tapahtumat tempaisivat minut heti mukaansa, eikä kirjaa meinannut haluta laskea käsistään edes töihin mennäkseen. Juoni on todella upea, mutta toteutus on välillä aika heppoista. Kirjoitustyyli oli paikoitellen ärsyttävää, ja kirjassa oli ehkä liikaa huumoria näin synkkäjuoniseen kirjaan. Tai ei se ainakaan minuun uponnut.
Ei ihan parhaita muumeja, mutta pakko myöntää, että kirjassa on synkänkaunis ja sadunomainen tunnelma, mikä on ihan mahtavaa. Voisi olla vähän paksumpikin opus. Täysin erilainen kuin piirretyt!
Yllättävän hyvän teoksen saa tehtyä vaikka pääosin kaikki tapahtui varsin yksitoikkoisella rannalla. Epätoivon kaupunki ja Piina osoittavat Kolmekorttia pakasta-teoksen lisäksi että King hallitsee tarinankerronnan varsin rajatussakin miljöössä. Toistaiseksi Ronald ei ole taas yksin
Kirjasta on vaikea sanoa millä asteikolla siitä pidin. Lukukokemuksena kirja ei ollut kokoajan parasta mahdollista, välillä sisällössä oli melko puuduttavaakin sanailua. Mutta kun kirjan saa päätökseen, lukeminen palkitaan. Lopetus on varsin onnistunut ja se saa viimeistään miettimään tarinan merkitystä. Tulkintoja voi olla useita, mutta itselleni se kuvasti vanhenemista, elinikäistä kumppanuutta ylä- ja alamäkineen, luopumista ja myös anteeksiantoa. Tarina on pohjimmiltaan haikea.
Lukemisen arvoinen teos. Kirja oli mielestäni hieman sekava yrittäessään yhdistää mersumiehen tarinaa ja hullun kirjailijafanin.
Aion lukea trilogian viimeisenkin osan
Juoneltaan kirja oli hyvä ja mukaansatempaava, siihen oli myös liitetty paljon yllättäviä käänteitä. Hahmot ovat kasvaneet huomattavasti matkansa aikana, eikä Jadekaan ollut enää niin ärsyttävä kuin ensimmäisessä kirjassa.
TAPPAVAN TYLSÄ. Ei taisteluita. Ei paljastuksia. Ei ihmissuhdedraamaa. Ei menetyksiä. Ei onnenpotkuja. Ei taikuutta. Ei kerta kaikkiaan mitään. Tyhjää jaarittelua monen sadan sivu edestä, juonen etenemättä metriäkään mahtavasta ykkösosasta. Ihan valtava pettymys. Lue, jos haluat kehittää hermoja. Älä lue, jos odotat yhtä korkeaa tasoa kuin Eragonissa.
Luin kirjan ensimmäistä kertaa silloin kun se oli uusi. Tykkäsin siitä silloin, vaikken periaatteessa ollutkaan enää kohderyhmää iältäni. Myös aikuisena luettuna tarina tuntuu edelleen toimivan, vaikken olekaan muutamaan vuoteen kirjaa lukenut. Reaalimaailman ja fantasiamaailman yhdistäminen toimii kirjassa hyvin. Itse en tässä huomannut mitään ongelmia, joista haluaisin syyttää kirjoittajan nuorta ikää, vaan kirja tuntui hyvältä tällaisenakin. Hyvään lukukokemukseen ja siten myös arvioon vaikuttaa se, että tykkään muutenkin vastaavasta "tyttömäisemmästä" fantasiasta enemmän kuin "perinteisestä" fantasiasta.
Kirja oli lojunut vuosia omassa hyllyssä lukemattomana ja nyt harmittaa, etten ollut lukenut sitä aiemmin. Vanhana tuhannen ja yhden yön satujen fanina tämä sarja on kyllä todella hyvä löytö, koska kirjoissa on jotain samaa henkeä. Dzinnien ja vanhan taikuuden maailma ei ole fantasiakirjallisuudessa viellä läheskään loppuunkulutettu, niin sarja tuntuu tosi tuoreelta. Sarjan lukeminen on vielä kesken, mutta tässä vaiheessa tämä ensimmäinen osa on ollut paras.
Kaikista vähiten tykkään näistä Marya ja Rhagea koskevista kirjoista!Ärsyttää,kun se "hollywood" soittaa sitä suutaan koko ajan!Mutta se ns.sivujuoni missä käsiteltiin Xorin ja Laylaa oli paras!Odotin todella paljon sitä uutta kirjaa,mutta saa nyt nähä tuleeko sitä suomeksi?Ihope so!!
Tässäpä on aika pirteä kokoonpano kyseessä. Mukava ajatus yhdistää Antonin vampyyri- ja ihmisystävät. Kaikkihan nyt tykkäävät juhlista!
Olen lukenut Pikku Vampyyrejä joskus satunnaisessa järjestyksessä, ne toimivat usein melko hyvin itsenäisinä kirjoina (nyt alan kiinnostua taas pikkuhiljaa). Tämäkin toimii siinä suhteessa, mutta loppu jää todella vajaaksi tässä osassa. Koko ajan lupaillan, että lopussa on luvassa jokin suuri ja jännittävä paljastus, mitä ei kuitenkaan koskaan tule, eikä minkäänlaiseen vaaratilanteeseen jouduta. Ihan kin tarina keskeytettäisiin juuri ennen huippukohtaa.
Alku tuntui todella takkuavan, eikä juoni tuntunut etenevän juuri mihinkään, mutta sitten alkoi tapahtua rytinällä ja jännitys jatkui aivan viimeiselle sivulle asti. Kirjan lopetus oli taas todella onnistunut, onneksi hyllyssä odottaa jo kaksi seuraavaakin osaa luetuksi tulemista.
Mukavan sekava ja arvoituksellinen jännäri. Osittain jopa scifiä. Yksinäisen miehen pitkä matka on alkanut. Innolla odottaen jatko-osien lukemista
Kirja kuuluu Kingin hyviin suorituksiin. Lukemisen arvoinen teos. Sinulle on puhelu...
