Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Ensimmäinen Robertsi minkä luin, ja täytyy tunnustaa että odotin vähän enemmän. Ihan jees lukemista kyllä. Lainasin kirjastosta kerralla koko trilogian ja jokainen kirja oli edellistä parempi.. :)
Kiinnostus Lovecraft henkistä tarinaa kohtaan lähti käyntiin heti alusta lähtien. Normaali elämänmeno muuttui pian ihan muuksi kuin normaaliksi. Ilmassa on mystisyyttä, selittämättömiä tapahtumia ja hahmoja, joihin haluaa lukiessa malttamattomasti saada selvyyttä. Tarinassa esiintyy eri tyylejä saumattomasti sopusoinnussa. Mm. kauhun saralla on Cthulhu-myyttiä, yliluonnollista kauhua, splatterpunkia, humoristista kauhua jne. Hahmoista Lukija on ihan huippu ja siitä johdannaisena mainittakoon, että kirja on omistettu kirjabloggaajille. Kirjan selkämys kansipaperin alla on myös hieno.
Alussa on lyhyt katsaus Ensimmäisen siirtokunnan vaiheista. Varsinaisesti tarina alkaa vuosi Nollasta eli ajasta kun viraalit pääsivät valloilleen. Tätä jaksoa kesti noin kolmanneksen kirjasta ja ensimmäisen osan tapahtumien ei tarvitse olla mitenkään muistissa. Seuraavana on lyhyt jakso Texasissa sijaitsevan maanviljely yhdyskunnan tapahtumista 79 vuotta myöhemmin. Sitten päästään jatkamaan Ensimmäisen siirtokunnan jälkeisiä tapahtumia vuoteen 97, eli noin 5 vuotta myöhempään ajanjaksoon mihin Ensimmäinen siirtokunta loppui. Viimeinen osuus on rakennettu Ensimmäisen siirtokunnan ja kirjan kahden ensimmäisen jakson perusteella. Kirjan rakenne on hyvin mietitty ja lukiessa ei häirinnyt se, ettei tarkasti muistanut kaikkia Ensimmäisen siirtokunnan tapahtumia. Osaltaan asiat olivat muutenkin pimennossa 5 vuoden kertomatta jääneen jakson vuoksi, mutta asiat selvisivät tarinan lomassa kyllä. Ainoastaan olisin toivonut, että olisin muistanut paremmin Wolgastin ja Anthony Carterin vaiheista. Kuten edellinenkin osa Linnake on jännittävä, kerronta on erinomaisen sujuvaa ja hyvin kirjoitettua. Tarina on kuitenkin ”vain” viihdettä ja henkilöitä ei kovin omaperäisiksi voi luonnehtia (viittaan tässä lähinnä kirjan ensimmäiseen jaksoon). Tarina ei ole myöskään uskottava – liian kätevästi kaikki loksahtaa kohdalleen, sattumia on liikaa. Samoihin ongelmiin törmäsi jo Ensimmäisessä siirtokunnassa, mutta en antanut niiden häiritä lukukokemusta kummassakaan kirjassa. Lopputuloksena on oikein viihdyttävä lukupaketti ja ehdottomasti viimeinen osa on luettava.
Muuten hyvä kirja, mutta moniin kysymyksiin jäi vastaukset saamatta. Siis totta kai monissa hyvissä kirjoissa jää jotkut asiat selvittämättä, mutta tässä jäi niin moni asia. Nyt luvut oli jaettu "Lena" ja "Hana" osioihin, aluksi halusin hypätä Hana-luvut, koska niissä ei tapahtunut oikeen mitään, ja Lenan elämä oli niin paljon mielenkiintoisempaa, mutta keskivaiheilla Hana-luvuissakin alkoi tapahtua. Olisin halunnut, ettei tässä kirjassa olisi tätä kolmiodraama hommaa, kuten niin monissa muissakin kirjoissa. Kuitenkin tässä oli sellainen ja molemmat pojat olivat omilla tavoillaan ihania, mutta loppujen lopulta toivon, että Lena valitsee Alexin. Tykkään Lauren Oliverin kirjoista ja hänen kirjoitustavastaan. Toivon, että häneltä tulee vielä lisääkin yhtä hyviä kirjoja!
Syyskuu-nimisen tytön ikkunasta pölähtää eräänä päivänä sisään vihreään tupakkatakkiin pukeutunut, leopardilla ratsastava Vihreä tuuli, joka pyytää tyttöä matkustamaan kanssaan Satumaahan. Siitä alkaa merkillinen seikkailu, jonka aikana Syyskuu kohtaa muun muassa louhikäärme A-L:n, pikkuruisen Kuoleman, maridipojan nimeltä Lauantai, saippuasta tehdyn golemin ja julmiin otteisiin tarvittaessa turvautuvan Satumaan hallitsijan, Markiisittaren. Catherynne M. Valenten "Tyttö joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla" (Gummerus, 2013) on merkillinen ja takuulla käännetyn fantasian valtavirrasta poikkeava romaani, jota itse Neil Gaiman on kehunut verraten sitä "modernismin ja viktoriaanisen sadun" välimaastoon sijoittuvaksi "loistoteokseksi". En oikein tiedä, mitä romaanista pitäisi viime kädessä ajatella. Kesti aikansa ennen kuin pääsin tarinaan sisälle. Lewis Carrollista muistuttavien kummallisten hahmojen marssi ei oikein vetänyt puoleensa, mutta loppua kohti kirja parani kun tarina alkoi saada synkempiä piirteitä. Lisäksi osa henkilöistä, kuten kirjastoa isänään pitävä louhikäärme A-L ja Kuolema, olivat varsin kiehtovia. "Kuka sinä olet" "Olen Kuolema", sanoi olento. "Eikö se ole ilmiselvää?" "Mutta olet niin pieni!" "Vain siksi, että sinäkin olet pieni. Olet nuori ja kaukana kuolemastasi, ja niinpä minäkin näytän joltakin, jonka näet pitkän matkan päästä - pieneltä ja harmittomalta. Olen kuitenkin aina lähempänä kuin miltä näyttää. Kun kasvat isoksi, minä kasvan kanssasi, kunnes lopussa seison valtavana ja synkkänä vuoteesi äärellä, ja sinä suljet silmäsi, jotta et näkisi minua. (s. 209) Valenten romaania on verrattu ainakin edellä mainittuun "Liisaan ihmemaassa", eikä aivan syyttä. Kuvituksestakin kyseinen klassikkoteos tuli mieleen. Lukiessani tulin ajatelleeksi myös Michael Enden "Tarinaa vailla loppua", joskin sen lukemisesta on niin paljon aikaa, etten voi olla ihan varma pitävätkö mielikuvani lainkaan paikkaansa. Romaanin ensisijaisen kohderyhmän määrittely on vähän vaikeaa, ja erityisen mielelläni kuulisin lapsilukijoiden kommentteja kirjasta. Luulisin itse, että tästä innostuisivat eniten vähän varttuneemmat lukijat.
Minulle kirja oli myös todella läheinen kun olin 10 -11 vuotias. Muistan miten nauroin rehtorille matildan liitu taululle kirjoituksen jälkeen.
Huomattavasti kevyempi ja valoisampi kirja kuin sormusten herrat. Hahmot ovat hauskoja ja tarina kulkee soljuen eteenpäin. Pidin kyllä sormusten herrasta myös todella paljon, mutta kuitenkin hobitti taitaa sittenkin viedä voiton. Mutta miten yhden miehen mieli voi tuottaa tuollaisen maailman. Kielet ja historiat eri kansoille, tarustot ja mitä vielä... No meni siihen monta vuosi kymmentä. Mutta eikös se niin mene että hiljaa hyvä tulee!
Kirjassa on mahtavasti raoitettu Pottereiden tekoa elokuviksi. Suosittelen lukemaan, vaikka kauhea järkäle onkin. Sisältää paljon uutta ja vanhaa tietoa ja paljon kuvia. :-)
Aivan mahtava kirja!!! Kun aloitin lukemisen en voinut lopettaa ennen kuin kirja oli kokonaan luettu.(lauantaina saunan jälkeen aloitin ja silloin illalla ja yöllä sen luin). Todellakin suosittelen!! Vaikka hieman raaka Se kylläkin on!
Luin kirjan joskus pari vuotta sitten. Olisin kyllä noin suositun tv sarjan pohjana olevan tarinan olevan parempi. Ja muutenkin sarjassa tuntuu samat asiat pyörivän koko ajan. Aika laimea.
Luin kirjan joskus monta vuotta sitten... Hyvä kirja Se muistaakseni oli ja ku sain tietää et kakkos osa on kaks ilmestynyt nii pakko se oli etsiä käsiinsä.
Luin kirjan pari sitten ja silloin Se tuntui aivan mahtavalta kirjalta, nyt kun on lukenut enemmän, niin en ehkä enää sanoisi kuuluvan parhaitten lukemieni kirjojen joukkoon.. Mut ei tämä ihan liipu laapu roskaakaan ole. Ihan perus hyvä fantasia kirja.
Pakko sanoa että petyin. Olisin luullut taistelun olevan vähän enemmän velhon ja leijonan taistelun kaltainen. Petyin. :-(
Ehkä paras sarjan kirjoista. Koukutti alusta alkaen ja piti otteessaan koko kirjan läpi(kuten muutkin sarjan kirjat). Kirjassa on uusia hahmoja, vanhoista selviää uusia puolia ja todella odottamattomia juonen käänteitä. :-)
Alkuun tuntui, että kirja lähti hieman hitaasti liikkeelle, mutta tämä oli todella vain alun kankeutta: päähenkilöitä on kuusi, ja kun niihin kaikkiin tulee aluksi saada jonkinlainen ote, lukija saattaa tuntea itsensä hieman hämmentyneeksi. Ihan ymmärrettävää siis. Juonen kulun seuraamisen kannalta kuusi hahmoa on jopa ihan vaadittava määrä, sillä tapahtumia on paljon eri puolilla Marsia. Oli kiva nähdä tapahtumat monesta eri näkökulmasta, joten plussaa vain tästä! Kirja pyörähti varsin nopeasti vauhtiin ja jännitys ja tapahtumien kulun nopeus kasvoivat jatkuvasti kirjan loppua kohden niin, ettei teosta voinut laskea käsistä vaan se piti todella lukea loppuun ennen kuin nukkumaan pääsi! Pidän siitä, miten tässä kirjassa juoni on niin monitasoinen ja aukeaa juuri sopivaa tempoa niin, että lukija pysyy jatkuvasti kärryillä tapahtumista mutta on kuitenkin koko ajan tietyn epävarmuuden vallassa, ja loppuratkaisuakin pantataan onnistuneesti viime hetkeen saakka. Faktat on mielestäni esitetty uskottavasti (ihan kaikkia fysiikan lakeja en toki ulkoa taida), eikä mikään avaruusmeiningissä pistänyt silmään, vaan kaikki kirjassa tuntui loogiselta. Tapahtumat seurasivat toisiaan luonnollisessa järjestyksessä ja kaikilla teoilla oli seurauksensa. Oikein mukavaa luettavaa! Suosittelen tätä kirjaa ehdottomasti kaikille, joita scifi ja jännitys vain kiinnostaa!
Rowling on noita kietomaan lukijoita tarinan pauloihin.. Tästä kirjasarjasta alkoi koko luku ja fantasia harrastukseni. Ja no opin lukemaan tämän kirjan avulla.... Pieni tyttö kirja sylissä tavaa tekstiä. Oli Se hankalaa, mutta tarina ei irti päästäny ja helpottu Se lukeminen loppua kohden.;-)
Todella hyvä! Pidin todella paljon juoni meni hieman nopeahkoon tahtiin mutta se sopi kirjaan. Lopussa kaikki maailman mysteerit selvitetään ja tuloksen on mestariteos! Pidin, pidin ja pidin!!
Tämä kirja ei ollut ihan niin hyvä kuin odotin. Toivoin, että kirjassa tapahtuisi jotakin mullistavia muutoksia, vaikka että Evie olisi vaikka jättänyt Lendin tai jotain muuta vastaavaa. Toivoin myös, että tarina olisi loppunut jotenkin dramaattisemmin, vaikka että Evie olisi vahingossa mennyt portista ja joutunut olemaan yhdessä Rethin kanssa siellä ja Lend olisi jäänyt "normimaailmaan"... Sarjana ihan hyvä, mutta kuten jo aikaisemmin mainitsinkin olisin kaivannut jotakin jännää tämän kirjan loppuun...
Jooo-o..... Elikkäs luin tästä kokoelmasta vain ensimmäisen. Se oli ihan hyvä ja siitä nuo tähdet annankin. Kiinnostus heräsi kun näin kirjailijat, mutta vain ensimmäisen kanssa pääsin ensimmäisiä sivuja pidemmälle. En kyllä todennäköisesti koskaan tule lukemaan noita kahta jälkimmäistä, sillä ensimmäinen oli ehkä hieman liian roisi minulle... seuraavista luin siis muutaman sivun, mutta en koskaan päässyt sen pidemmälle sillä, vaikuttivat hyvin erilaisilta siihen nähden mitä yleensä luen....
Hyvä kirja! Mahtava jatko-osa kirjalle! Oikein hyvin kirjoitettu. Olisin kyllä kaivannut vielä jotain lisää. Sen takia ei ihan täysiä tähtiä.
Todella hyvä toinen osa Väritys-sarjasta, joka jättää lukijansa odottamaan jatko - osaa.
Tämä sarja on vaan niin ihana! Tämäkin kirja oli niin ihana, että en keksi parempaa arvostelua mutta siis suosittelen!
Tykkäsin tästä, vaikka ei ollutkaan niin hyvä kuin ensimmäinen osa. Pidin siitä, että luvut oli jaoteltu "nyt" ja "silloin" - osioihin, vaikka välillä halusi hypätä tuon "silloin"-osion kun "nyt":issä tapahtui kaikki jännittävä! Loppu oli kyllä aikamoinen järkytys, mutta onneksi kolmos kirja oli ihan vieressä, niin pääsi aloittamaan sen heti. Suosittelen!
Läpi kirjan odotin suurimmalla mielenkiinnolla saavani lisää vihjeitä maailman salaisuuksista ja sen syvimmästä olemuksesta. Henkilöhahmot ja juoni jättivät toivomisen varaa, mutta maailmansa takia kirja oli kuitenkin erittäin kiehtova. Jossain vaiheessa pohdin, että kirja tuntui eräänlaiselta ajatuskokeelta. Reynoldsilla oli kiinnostava idea maailman rakentumisesta ja esitelläkseen idean lukijoilleen, hän oli rakentanut sen ympärille myös tarinan.
