Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Tämän olen lukenut jo ihan lapsena, ennen muita Tolkien kirjoja (tai ehkä Hobittia lukuunottamatta), ja voi sitä nostalgiaa! Pitää ottaa tämä lukuun uudestaan lähiaikoina :)
Luin tämän joskus kaapista löytyneenä lapsena, ja se oli hämmentävä kokemus, kirja oli hyvä mutta siihen ei päässyt sisälle. Kunnes joskus muutaman vuoden päästä tajusin, että tämähän on toinen osa :D Luettuani ensimmäsen osan, tämäkin aukeni paremmin, ja kirjahan on itsessään mukavan viihdyttävä ja nopea tempoinen luettava. Tykkäsin!
Mukavan nopeatempoinen, lyhyt nuortenkirja :) Hauskoja henkilöhahmoja, ja toisenlainen lähestyminen fantasiaan. Ja plussaa toki suomalaisesta kirjoittajasta!
Mahtava jatko-osa mahtavalle ensimmäiselle osalle! Tykkäsin tosi paljon. Suosittelen kaikille paleofiktiosta kiinnostuneille! :)
Ihan mukava päätösosa wow-aiheiselle mangalle, suosittelen lukemaan sarjan, jos kyseisestä pelistä tykkää. En ole varma on sarjalla annettavaa, jos et muuten ole maailmaan tutustunut.
Tämä oli vähän sellainen osa että tovi sen jälkeen kun olin sen lukenut, en muistanut enää paljon mitään, pitänee lukea tämä ajatuksella uudestaan toisella kertaa.
Ihan sidettävää ja nopeaa luettavaa, piirtotyyli menettelee :)
Tässä kirjassa kesti varmaan triplasti kauemmin lukea kuin kahdessa ensimmäisessä osassa yhteensä... Alku oli hiukan puuduttava, ja ryhmässä oli ärsyttäviä hahmoja, jotka tuppaavat hidastamaan lukemistani. Loppua päin kirja petrasi erittäin paljon, ja kirjan loppukohtaukset olikin jo taas samaa tasoa kahden ensimmäisen kirjan kanssa. Kunhan vaan siitä ekasta puolikkaasta pääsi yli, niin oli mukavaa luettavaa :)
Vaikka trilogian ensimmäinen osa olikin erittäin mukaansa tempaava ja alkuosaltaan realistisuuden takia mukavaa luettavaa paleofanille, niin tämä kakkonen oli kyllä vielä mukaansa tempaavampi :D Tarina oli rönsyilevämpi, tapahtumia enemmän, ja henkilöhahmot ehkä samaistuttavempia. Mahtava loppu!
Tuulia Ahon kirjoitustyyli on kyllä hyvin mulle sopivaa, tämä kirja ei välttämättä yltänyt ihan samalle tasolle Kuikansulka -trilogian kanssa, mutta olihan tämä nyt täysin viihdyttävää, nopeatempoista luettavaa :) Tykkäsin Ahon haltianäkemyksistä, ne oli ihan kivaa vaihtelua niihin kirjoihin, mitä olen viimeaikoina lukenut. Ja koko kirjan maailma, niinkuin Kuikansulassakin - on tavallaan hyvin realistinen, ja samaistuttava. Tykkäsin!
Hyvä kirja. Pidin kyllä ensimmäisestä osasta enemmän. Osa kirjan tapahtumista oli jopa yllättäviä. Alku oli aika tylsä, mutta kirja parani kyllä myöhemmin. Kannattaa lukea, jos on lukenut ensimmäisenkin osan.
Luin kirjan pari vuotta sitten, koska äidinkielen kirjassa oli katkelma kirjasta. Suoraan sanottuna erinomainen kirja, joka tarjoaa jännitystä, korkeaa fantasiaa ja rauhallista mutta mukaansatempaavaa juonenkerrontaa. Kirjailija on kuvaillut kirjan maailman kadehdittavan erinomaisesti, jonka veroista kuvailua en saanut edes Harry Potter-kirjoista. Kaikkien, jotka pitävät fantasiasta, jännityksestä, yksinkertaisista mutta kiinnostavista juonenkäänteistä, on ehdottomasti luettava tämä kirja. Kun kerran olet lukenut tämän, jäät suurella todennäköisyydellä miettimään kirjan jatkoa, ja tietysti luet kirjasarjan. Suosittelen!
Revolverimies Roland vaeltaa rappeutuvassa maailmassa, joka muistuttaa Yhdysvaltain vanhaa rajaseutua. Eräänä myrskyisenä yönä Roland kertoo matkakumppaneilleen kahta tarinaa. Ensimmäisessä kertomuksessa revolverimies muistelee nuoruuden tehtäväänsä, jossa hän jäljittää kaivosyhdyskuntaa terrorisoivaa muodonmuuttajapetoa. Toinen, pitempi kertomus on realistisesti kerrottu satu urheasta pojasta, velhosta, pahasta isäpuolesta sekä oudosta metsästä. Tuulen avain on itsenäinen tarina Kingin Musta torni -sarjan maailmasta. Alkuperäinen seitsenosainen sarja sortuu loppupuoliskollaan hajanaisuuteen ja pitkittämiseen, mutta Tuulen avaimessa on samaa mukaansatempaavaa toiminnallisuutta kuin saagan ensimmäisissä jaksoissa. Kerronta on eloisan sujuvaa ja Kingin kirjoittamaksi tiivistä. Kehyskertomus muistuttaa sarjan vanhoja lukijoita Kingin sarjan onnistuneista henkilöluomuksista, mukaan lukien sympaattinen Oi-mäyriäinen. Rolandin muistelus on onnistunut kauhuwestern, mutta nimikertomuksen 11-vuotias päähenkilö on aavistuksen verran valju. Taustatukea antaa kiehtova tuhonjälkeinen maailma, jossa on jäännöksiä Pohjoiskeskuksen Positroniikan tuotteista. Tuulen avaimessa on tumman fantasian aineksia. Silti se on lännen raivaajahenkeen sopivasti pohjimmiltaan valoisa tarina vaikeuksien voittamisesta rohkeuden ja sinnikkyyden avulla. Aihe sopii sarjaan, jossa on käsitelty tarinoiden merkitystä: kukaan ei ole liian vanha kuulemaan satuja.
Päällimmäisenä ajatuksena tästä kirjasta jäi mieleeni, että tästä ei jäänyt mitään käteen. Tarina ei ollut järin mukaansa tempaava, hahmot jäivät pinnallisiksi, rakkaustarinat eivät millään tavalla sykähdytä, ei jännitystä, ei kunnon actionia, ei mitään.. Kaikki jää pinnalliseksi tapahtumien luetteloksi. Ainoa missä ollaan mielestäni onnistuttu, on miljöön kuvailu! Tuoksujen kuvaaminen on varsin havainnollistavaa ja voi hyvin kuvitella itsensä paikanpäälle! Henkilöhahmojen välisiä suhteita syventämällä kirjasta olisi voinut saada huomattavasti paremman. Lainasin kirjastosta samalla kertaa myös kolmannen osan, joka vaikuttaa lupaavammalta kuin tämä toinen kirja. Tosin samanlainen tapahtumaketjujen kuvaus se taitaa olla, mitään syvempiä tunteita näiltä kirjoilta näyttää olevan turha odottaa.
Todella hyvä kirja!!! En olisi ikinä arvannut, että olisin lukenut kirjaa siihen uppoutuneena nimittäin aikaisemmissa kirjoissa minua on tylsistyttäneet pitkät paikkojenkuvaukset tai jokin muu, mutta nyt ne eivät haitanneet. Siihen voi olla parikin syytä. Ensimmäinen: olen kasvanut hieman siitä kun aloitin ekan osan lukemista. Silloin odotin jotain samanlaista kuin Potterit, mutta eihän Taru Sormusten Herrasta siihen voida verrata, kun ne ovat niin eri aikakaudelta ja kaikkea. Toinen: Nyt lainasin kirjastosta tämän, kun jos minun olisi helpompi lukea sitä pokkarina kuin sinä, joka meiltä löytyy omasta hyllystä (siinä on hirvittävän pieni fontti ja riviväliä ei melkein ollenkaan). Tämä on minun lempikirjani koko trilogiasta ja suosittelen koko sarjaa lämpimästi.
Todella hyvä kirja!!! Oli yhtä hyvä kuin edellinenkin. Alku oli hieman tylsä, mutta loppua kohden kirja kuitenkin parani todella paljon.
Tämä kirja oli mielestäni sekava, enkä pitänyt siitä lainkaan niin paljon kuin ensimmäisestä osasta. Lukemisen arvoinen sen silti oli.
Enpä oikeastaan voi sanoa muuta, kuin että kirja on kyllä todella koukuttava, niinkuin ensimmäinenkin osa. Toisin kuin ensimmäistä osaa, tätä kirjaa ei tarvinnut paljoa kädessä turhaan pidellä, ennen kuin alkoi sitä lukemaan. Olisin ehkä tälle kirjalle toivonut selkeämpää ja ehkä toisenlaisempaa loppua, mutta toivottavasti kaikki päässäni pyörivät kysymykset seuraavasta osasta selkenee. :)
Tätä lukee hyvin mielin, ja joissain kohdin jännittyneenäkin. Suosittelen lämpimästi kaikille, jotka tykkäävät lukea hyviä fantasia/seikkailu kirjoja.
Ensimmäistä kertaa Nokkosvallankumousta lukiessani rakastuin. Nyt neljä vuotta myöhemmin toisen lukukerran jälkeen muistin miksi.
Kirja kietoo ympärilleen heti ensimmäisten sivujen jälkeen, eikä päästä otteestaan edes kirjan kannet sulkiessa. Enoranta kertoi rumasta maailmasta kauniisti ja loi niin todentuntuisia hahmoja, että rintaa puristaa.
aika tylsä en tykännyt kauheesti, mutta joissain kohdissa oli kiinnostavakin. ei ole hinkua lukea jatko-osia
LOISTAVA KIRJA!!!! joissain kohdissa oli aika raaka, mutta ei se lukukokemusta pilannut