Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Päällimmäisenä ajatuksena tästä kirjasta jäi mieleeni, että tästä ei jäänyt mitään käteen. Tarina ei ollut järin mukaansa tempaava, hahmot jäivät pinnallisiksi, rakkaustarinat eivät millään tavalla sykähdytä, ei jännitystä, ei kunnon actionia, ei mitään.. Kaikki jää pinnalliseksi tapahtumien luetteloksi. Ainoa missä ollaan mielestäni onnistuttu, on miljöön kuvailu! Tuoksujen kuvaaminen on varsin havainnollistavaa ja voi hyvin kuvitella itsensä paikanpäälle! Henkilöhahmojen välisiä suhteita syventämällä kirjasta olisi voinut saada huomattavasti paremman. Lainasin kirjastosta samalla kertaa myös kolmannen osan, joka vaikuttaa lupaavammalta kuin tämä toinen kirja. Tosin samanlainen tapahtumaketjujen kuvaus se taitaa olla, mitään syvempiä tunteita näiltä kirjoilta näyttää olevan turha odottaa.
Todella hyvä kirja!!! En olisi ikinä arvannut, että olisin lukenut kirjaa siihen uppoutuneena nimittäin aikaisemmissa kirjoissa minua on tylsistyttäneet pitkät paikkojenkuvaukset tai jokin muu, mutta nyt ne eivät haitanneet. Siihen voi olla parikin syytä. Ensimmäinen: olen kasvanut hieman siitä kun aloitin ekan osan lukemista. Silloin odotin jotain samanlaista kuin Potterit, mutta eihän Taru Sormusten Herrasta siihen voida verrata, kun ne ovat niin eri aikakaudelta ja kaikkea. Toinen: Nyt lainasin kirjastosta tämän, kun jos minun olisi helpompi lukea sitä pokkarina kuin sinä, joka meiltä löytyy omasta hyllystä (siinä on hirvittävän pieni fontti ja riviväliä ei melkein ollenkaan). Tämä on minun lempikirjani koko trilogiasta ja suosittelen koko sarjaa lämpimästi.
Tämä kirja ei ollut niin hyvä kuin edellinen, mutta kuitenkin todella hyvä. En tiedä johtuiko se siitä, että Tris ei voinut kertoa kenellekään, että tappoi Willin vai siitä, että hän valehteli Tobiakselle useasti vai siitä, että Tris:stä tuli liian uhkarohkea ettei pelännyt enää kuolemaansa. Epäilen, että vähän kaikista. Siltikin pidän tästä sarjasta todella paljon ja odotan seuraavaa osaa innolla. Tämä jäikin niin jännästi kesken ja haluan tietää mitä se video tarkoittaa. Suosittelen!
Todella hyvä kirja!!! Oli yhtä hyvä kuin edellinenkin. Alku oli hieman tylsä, mutta loppua kohden kirja kuitenkin parani todella paljon.
Tämä kirja oli mielestäni sekava, enkä pitänyt siitä lainkaan niin paljon kuin ensimmäisestä osasta. Lukemisen arvoinen sen silti oli.
Enpä oikeastaan voi sanoa muuta, kuin että kirja on kyllä todella koukuttava, niinkuin ensimmäinenkin osa. Toisin kuin ensimmäistä osaa, tätä kirjaa ei tarvinnut paljoa kädessä turhaan pidellä, ennen kuin alkoi sitä lukemaan. Olisin ehkä tälle kirjalle toivonut selkeämpää ja ehkä toisenlaisempaa loppua, mutta toivottavasti kaikki päässäni pyörivät kysymykset seuraavasta osasta selkenee. :)
Tätä lukee hyvin mielin, ja joissain kohdin jännittyneenäkin. Suosittelen lämpimästi kaikille, jotka tykkäävät lukea hyviä fantasia/seikkailu kirjoja.
Ensimmäistä kertaa Nokkosvallankumousta lukiessani rakastuin. Nyt neljä vuotta myöhemmin toisen lukukerran jälkeen muistin miksi.
Kirja kietoo ympärilleen heti ensimmäisten sivujen jälkeen, eikä päästä otteestaan edes kirjan kannet sulkiessa. Enoranta kertoi rumasta maailmasta kauniisti ja loi niin todentuntuisia hahmoja, että rintaa puristaa.
Lue lisää ...
Jos mä olisin käärme, niin Nokkosvallankumous olisi huilu ja Enoranta olisi se käärmeenlumooja, joka mut pikkurillinsä ympärille kietoo.
aika tylsä en tykännyt kauheesti, mutta joissain kohdissa oli kiinnostavakin. ei ole hinkua lukea jatko-osia
LOISTAVA KIRJA!!!! joissain kohdissa oli aika raaka, mutta ei se lukukokemusta pilannut
kun olin oopperassa otin tän kirjan mukaan ja aloin lukee sitä kesken esityksen mahtava kirja
hyvä sarja, vaikka tyylinä lukee kauhu niin ei se mun mielestä ollut pelottavaa luettavaa
Hyvää luettavaa kirja kyllä on. Kaipa tästä sarjasta tulee vielä neljäskin kirja tai useampi. Oli aika selvää jo aiemmin, että Ethan on Yksi joka on kaksi. Mutta loppu oli kyllä aika surullinen, vaikka en kyllä usko, että Ethan kuoli lopullisesti. John Breedistä tuli kyllä yksi tän kirjan lempihahmoista. Ja Linkin ja Ridleyn suhde suruttaa, koska se oli niin rakastunut Ridiin. Kaikinpuolin hyvä kirja, ja ihanan pitkä.
Anaché oli kaikin puolin hämmentävä lukukokemus. Jouduin pitkään miettimään, että miksi kirjan sivuilla luki niin kuin luki. Enkä todellakaan tarkoita, etteikö kirja olisi ollut hyvä. Se oli mahtava! Olen varma, että kirja jää mieleeni moniksi vuosiksi. Tämä on niitä kirjoja, jotka jäävät mieleen, jotka pysyvät mielessä. Mielestäni kirja olisi voinut olla lyhyempi, ei paljoa, mutta vähän. Tuntui joskus, että sitä tahallaan venytettiin pidemmäksi. Haluaisin periaatteessa lukea lisää Anachésta ja hänen maailmastaan. En silti tiedä olisinko tarttunut toiseen osaan jos sellainen olisi ollut. Luultavasti olisin. Haluaisin sanoa niin paljon enemmän tästä, mutta en osaa pukea lukukokemusta sanoiksi. Kannattaa ehdottomasti lukea!
Rakastuin tarinaan Posta ja Katsasta! Alun kankeuden jälkeen kirja veti minut sisälle maailmaan, missä en ennen ollut käynyt. En odottanut kirjasta kovinkaan paljon, sillä se ei vaikuttanut lupaavalta takakannen perusteella. Osasin silti odottaa, että huonolta vaikuttava kirja onkin parempi kuin useimmat hyvältä näyttävät kirjat. Teksti oli sulavaa ja helppoa luettavaa, vaikka olisin lukenut puoliunessa, olisin varmasti pysynyt kärryillä. Haluaisin ehdottomasti lukea lisää Posta ja Katsasta, minkä vuoksi on harmi, että toisia osia ei ilmeisesti aiota suomentaa. Idea on aivan mahtava! Tyttö, joka omistaa tappajan leiviskän. Kaiken lisäksi idea oli toteutettu mahtavasti. Vahva päähenkilö on muutenkin mieleeni. Ja vaikka Katsa ei sisäisestikään ollut niin vahva kuin odottaa saattoi, hänessä oli kaipaamaani vahvuutta. Suosittelen kirjaa ehdottomasti kaikille fantasian ystäville!
En yleensä kirjoita huonoja arvosteluja, koska jokainen kirja on mielestäni omalla tavallaan lukemisen arvoinen, ja vaikka minä en pitänyt tästä, ei se tarkoita että joku muu ei voisi pitää. Antamani kaksi ja puoli tähteä ovat kirjailijalle, joka kirjoittaa selkeän kauniisti ja tasaisen hyvin. Mitään muuta kehuttavaa en sitten kirjasta löytänytkään. Se alkoi huonoosti ja loppui samallalailla. Päähenkilöt ovat ihan kohtalaisen hyviä, mutta ei heissäkään mitään erikoista ole. Tarinassa on paljon turhia sivuhenkilöitä, mikä ei haittaisi, jos heissä olisi edes jotain mielenkiintoista, mutta he eivät ole edes hauskoja, vain yksinkertaisesti mitäänsanomattomia. Kokoajan odotin, että nyt tapahtuu jotain, mutta oikeastaan mitään ei tapahtunut. Kirjassa oli muutama kohta, jossa lukuinnostus alkoi nousta, mutta sitten seuraava luku alkoi yhtä tylsänä ja merkityksettömänä kuin edellinenkin. Vastoinkäymiset ovat yllätyksettömiä ja samankaltaiset tapahtumat toistavat itseään. Dramaattisiksi tarkoitetut tapahtumat tuntuivat vain turhilta ja heppoisilta, ja tuntui että ennen kaikkea ne olivat merkityksettömiä tarinan kannalta. Se, että kirja soveltaa suomalaista mytologiaa, ei millään perusteella tee siitä vielä hyvää. Minä en tunne tuota mytologiaa kovinkaan hyvin, joten tuntui että kirjassa sai arvailla, että mikä on kirjailijan mielikuvitusta ja mikä ”totta”. Ja jotenkin väite, että kaikkien pitäisi lukea tämä, koska tämä kertoo meidän omasta mytologiastamme, on hieman hassu, koska tämä on kuitenkin fantasiaa, ja uskon että tietoa mytologiasta saa huomattavasti paremmin muista lähteistä.
Hauska, vauhdikas ja vähän ennalta arvattava mutta toimii silti hyvin. Luin kirjan yhdessä hujauksessa. Kirja oli vähän Bridget Jones-tyylinen ja tykkäsin siitä, että tapahtumapaikkana oli Irlanti. Suosittelen!
Kirjasta jäi surullinen olo. Ei haikea vaan surullinen. En tiedä olenko iloinen asiasta (Tulipas hienosti ilmaistua), kun se herkkä haikeus olisi sopinut paremmin. Suuria tunteita ei syty. Hahmot jees, en inhonnut ketään, mutta en erityisemmin ihastunutkaan. Ihan fine oli se, ettei päähenkilö ensimmäisenä juossut suureen seikkailuun vaan jarrutteli. Sisko ärsytti. Olisin pitänyt erilaisesta loppuratkaisusta. Erotaan mutta ollaan ONNELLISIA. Eikä olla yhdessä ja olla meh onko näin parasta. Haavekaupunki pelottaa mua. Haaveet ja aaveet ja tehtaat. Severi. En tykännyt yhtään, koska pelotti. Oli Jonikin aika creepy. Ja sen isä. Ja Alpertti. Kirjoitustyyli ei iskenyt, vähän turhan yksinkertainen. Nopealukuinen. Kelloja, luistinrata, vanhoja ihmisiä ja nuoria ihmisiä. Kokeile pois, ei vie paljoa aikaa.
Ihan Ok. Minua häiritsi vain se, että Tuomaksen luvut olivat niin epäselviä. Niissä oli vain jotain raportteja, joista lukijalla ei ollut mitään käsitystä.
Minusta tämä oli hyvä kirja. Lopussa kyllä häiritsi se, että tuli noita aikahyppyjä. Olisin mielelläni halunnut nähdä jotain Valkotassun koulutuksesta. Kävi myös sääliksi Rastaskarvaa. Tämä on ainakin tällä hetkellä suosikkikirjani erikoisseikkailuista.
En tykännyt koko srajasta, kai se oli vaa liian scifiä minulle. Ja outoa kyllä, en oikein osannut päättää pidänkö jostain kirjan hahmoista vain en, mikä ei ole minulle tyypillistä....
Tästä tykkäsin! Hieno kirja, harmittaa vaan ettei ole suomennettu enempää ainakaa tietääkseni... Voisin ehkä lukea englanniksi, mutta silloin pitäisi lukea tämäkin uudestaan englanniksi että pääsisi mukaan eri kielellä kerrontaan.
Kirjasarja ei oikein herättänyt hirveästi kiinnostusta. En ole edes vielä lukenut viimeistä osaa, kun ei vaan oikein sytyttänyt. Ja minulle sarjan kesken jättäminen on aika harvinaista.
























