Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Tässä yhteiskunnallisessa scifi kirjassa käsitellään ihmisoikeuksia ja luokkajakoa. Tapahtumat sijoittuvat kansanäänestyksen kynnykselle, missä päätetään ”Merkinnän” pakollisuudesta. Merkinnällä testataan ihmisen kykyä empatiaan ja tuloksien perustella yhteiskunta jakautuu. Asialla on kannattajansa ja vastustajansa sekä hyvät ja huonot puolet riippuen katsantokannasta. Kirjassa on eri lähtökohdista olevia hahmoja, joilla on omat näkökulmansa asiaan. Hahmojen tarinat linkittyvät kivasti toisiinsa.
Kirja kertoo orjuudesta ja orjuutta vastaan taistelevasta maanalaisesta liikkeestä 1800-luvun Amerikassa. Aika hidassoutuinen, loppupuolella tarina alkoi vähän kyllästyttää eli liian pitkä kirja sisältöön nähden. (14.5.2023)
Itsetuhoinen ja tasapainoton valokuvaaja, Cass, sai haastattelu tehtävän syrjäiselle Paswegas saarelle, mistä kesäasukkaat olivat jo poistuneet talven tieltä. Harva asui saarella talven yli ja ne, jotka asuivat, olivatkin aika kummallista väkeä. Mantereen puolella on niin ikään pieni harvaan asuttu kaupunki Burnt Harbor, missä osa tapahtumista käytiin. Synkänpuoleinen tarina, jossa tunnelma oli paikoin onnistuneesti kammottavaa. (18.5.2023)
Reipas varhaisnuorille suunnattu fantasia seikkailu villinlännen ympäristössä. En koe lajityyppiä omakseni. Tuntui kuitenkin, että tarina oli lajissaan ihan mukiinmenevä. (25.5.2023)
Tapahtumat sijoittuvat kaupunkilaisnuoren Kristianin kesälomaan mummolassa. Maalla tapahtuu kaikkea yliluonnollista. Harmi, kun tarina ei temmannut yhtään mukaansa. (19.6.2023)
Tarina alkoi varsin mukaansatempaavasti. Alku kerrottiin aikajanalla takaperoisesti ja hetken kesti, että pääsi jyvälle, mistä oikein on kyse. (En lukenut ennakkoon takakantta enkä mitään muutakaan kirjaesittelyä.) Kerronta jatkui menneisyys/nykyisyys vuorottelulla ja paksun kirjan luki mielellään loppuun saakka. Lopussa pedataan jatko-osaa varten, mutta tarina ei jää kuitenkaan kesken. (29.6.2023)
Ihan kivasti rakennettu tarina, jossa mysteeriä ratkotaan takaperoisella kerronnalla. (15.7.2023)
Tapahtumien ajankohta on joskus 2037 jälkeinen aika – ehkä 2040 luku eli kirjaa kirjoittaessa 60-luvulla hyvän matkaa tulevaisuudessa, mutta nykyhetkestä katsottuna vain lähitulevaisuudessa. Kirja kertoo pääosin Kuussa kulkevan matkustaja-aluksen (veneen) onnettomuuden pelastusoperaatiosta. Tämä tarina lukeutuu niihin Clarken kirjoihin, joista pidin avaruuden kuvailuineen kaikkineen. (10.8.2023)
Kaikkiin tarinoihin liittyy sama maaginen lipas, joka päätyy päähenkilön Gwendyn haltuun hänen ollessa eri ikäinen. Ensimmäisessä tarinassa hän on teini/nuori aikuinen, toisessa tarinassa menestynyt kirjailija/poliitikko ja viimeisessä ikääntyvä muistisairas. Kirjassa on viittauksia Kingin aiempaan tuotantoon. Ei hirveästi temmannut mukaansa tämä kahden kirjailijan yhteystyönä syntynyt kokonaisuus. (26.8.2023)
Kanadan pohjoisosaan on perustettu tutkimusasema, jonka tarkoitusperä selviää lukiessa. Kaikki aseman sotilaalliset tiedeihmiset ovat naisia. Päätapahtumat sijoittuvat vuosiin 2049-2050, mutta tapahtumia on myös aikaisemmasta ajankohdasta lähitulevaisuudessa.
Murhabotti robotin mietteitä sai seurata jälleen sarjan toisessa osassa. Ei kovin vetävä ollut. Enismmäinen osa vielä meni uutuuden viehätyksenä, mutta toisessa osassa ei tuotu mitään uutta ja juonikaan ei ollut erikoinen. (26.6.2024)
Kevyehkö ja huumoria sisältävä scifi seikkailu, jonka keskiössä tutkimus retkikunnan turvaksi pestattu oman tahdon omaava androidi. Lyhyen ja palkitun kirjan luki ihan mielellään, mutta siinä kaikki. (11.5.2023)
Alkuperäisessä vuonna 1977 julkaistussa romaanissa oli keskiössä todellinen henkilö Edward M. Kennedy presidenttinä. Myöhemmin 1986 vuoden laitokseen kirjailija muutti tarinaan Yhdysvaltain ensimmäiseksi naispresidentiksi kuvitteellisen Florentyna Kanen. Perusjuoni on pysynyt kirjassa samana, mutta kirjaan on tehty lukuisia niin merkittäviä kuin pienempiäkin muutoksia. Uusi laitos on pelkästään poliittinen trilleri, kun taas ensimmäisessä laitoksessa oli vaihtoehtohistoriallista sisältöä. Luin jälkimmäisen version kirjasta.
Kirjassa jahdataan pahuuden entiteettiä – vapaana kulkevaa Sielua, jolla on kyky siirtyä tappamansa ihmisen ruumiiseen. Tarinaa kerrotaan kolmessa aikaikkunassa. Jokaisessa on mukana kuolemattomuuteen kirottu Hugo Blackwood. Vapaiden sielujen olemassaolo juontaa juurensa vuoteen 1582. Kahden FBI agentin näkökulmat kerrotaan vuosina 1962 ja 2019. Tarina ei ollut erityisen jännittävä eikä vetävä. (6.10.2024)
Mahdollisuus lukea kirja tuli minulle vähän vahingossa, joten päätin tarttua siihen ihan sivistääkseni itseäni. Tuskin olisin oma-aloitteisesti tullut tätä lukeneeksi.
Kirjan vahvuus on ehdottomasti mukavasti soljuva ja yksityiskohtainen kerrontatapa. Kirja kannattaa lukea yhdeltä istumalta tai ainakin pitkissä pätkissä, jotta pysyy paremmin kärryillä. Jos on lukemisessa pidempiä taukoja niin tahtoo vähän unohtua kenestä olikaan kyse milloinkin. Toisaalta ei se suuresti haitannut vaikka oli unohtunutkin.
Lin mielestä hänen isänsä uusi naisystävä on hyvin epäilyttävä tyyppi, ihan selkeä mantikora. Ihmisen kasvot, leijonen ruumis, kynnet ja häntä. Kukaan muu vain ei näe sitä kuin hän. Niinpä Lin täytyy ryhtyä toimiin pelastaakseen itsensä ja veljensä ennen kuin äitipuoli iskee.
Kalmanperho-sarjan toisessa osassa taistellaan itsensä ja muiden kanssa kauaskantoisin seurauksin. Lilja palaa takaisin toiseen maailmaan parantaakseen rannikkotaudista kärsivät ihmiset ja auttaakseen ystäviään. Pian hänen polkunsa vie hänet kuitenkin pitkälle matkalle, jonka aikana kaikki tuntuu vieraalta ja vaikealta. Onko kaikki kuitenkin sen arvoista?
Nuorten dystooppinen romaani, jossa ihmiskunnalle annetaan viikko aikaa ennen suurta mullistusta. Viikkoa ennen syysloman alkua osalle ihmiskunnasta ilmestyy nimittäin hohtavia hahmoja, jotka merkitsevät he. Siitä alkaa odotus ja epätietoisuus. Mitä tapahtuu viikon päästä perjantaina klo 18.10.?
Lightfall-sarjakuvasarjan avausosassa seikkaillaan tositarkoituksella. Irpan metsän kätköissä asuvat Possuvelho ja hänen adoptiolapsensa Bea. Seikkailu alkaa, kun Possuvelho katoaa ja Bea lähtee etsimään häntä epätodennäköisen seuralaisen kanssa.
Lightfall-sarjakuvasarjan toisessa osassa Bea ja Cad yrittävät estää valon katoamisen. Tehtävä osoittautuu kuitenkin kovin haastavaksi. Seikkailuun tulee mukaan myös vanhoja tuttuja, mikä on aina mukava juttu.
Tämä sarja on mahtava! Kuvitus on upea, tarina jännittävä ja hahmojen välinen dialogi hykerryttävä. Pidän erityisesti siitä, miten hahmojen keskustelutyylillä saadaan vietyä muuten hyvinkin hurjan tarinan ahdistavuutta pois.
Moorna-sarjan aloittava YA-fantasia, jossa seurataan puoliverisen Moornan koettelemuksia. Päähenkilö on muuten kuin ihminen, mutta ei-ihmisvanhemmalta hän on perinyt suipot korvat. Näin hän ei kuulu ihmisiin eikä haltioihin, vaan seilaa ulkopuolisena jossain siellä välissä.
Kahvia ja aikamatkailua sarjan avausosa tarjoilee sitä mitä voi tämän nimiseltä sarjalta olettaa: Kahvia ja aikamatkustusta. Syrjäisellä kujalla Tokiossa sijaitsee nimittäin kahvila, jonka erään pöydän yhdeltä tuolilta on mahdollista matkustaa ajassa. Kirjassa kerrotaan neljän ihmisen tarina, jotka kaikki päättävät matkustaa ajassa yhden kesän aikana.
Kirja oli todella hyvä, mutta ei vedä vertoja liikkuvalle linnalle. Tarina tempaisi mukavasti matkaan, tykkäsin taikatalosta ja lupokit antoivat mukavaa jännitystä koko kirjalle. Howl ja Sophien osuus jäi minusta aika laimeaksi ja odotin taas heitä enempi tähän kirjaan.
Luonnollisesti pidän omasta kirjastani, koska en mää sitä ois muuten antanut julkaista, mutta tässä tarkoituksenani ei ole varsinaisesti kirjoittaa arviota. Viestiä ei kuitenkaan voi julkaista ilman tähtiarviota, anteeksi siispä siitä! (edit. Ois sittenkin voinut ihan vaan merkkaamalla kirjan luetuksi, argh! Nyt niitä tähtiä ei vaan enää saa kokonaan pois.)