Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Jacques Tardin "Adele ja hirviö" (Jalava, 1988) on fantastisia aineksia sisältävä seikkailusarjakuva 1900-luvun alkupuolen Pariisista, jota terrorisoi ilmasta käsin esihistoriallinen lentolisko. Nuorempana pidin sarjakuvasta melkoisesti, mutta näin jälkikäteen mietityttää hieman: juoni on nimittäin sen verran sekava ja vaikeaselkoinen, että siitä on hieman vaikea päästä kärryille, etenkin kun jatko-osaa ei meillä julkaistu koskaan albumimuodossa, vain Kansan Tahto -lehdessä jatkosarjana. Lieneekö lapsena sitten riittänyt, että mukana on dinosauruksia? Itseni tuntien - hyvinkin mahdollisesti!
Hobitti.. Ihka ensimmäinen kirja Tolkienilta jonka olen lukenut. Kirjoitustyyliltään Hobitti on ollut aina enmmän miun mieleen kuin isoveljensä Taru Sormusten Herrasta. Johtuu kaiketi siitä että pienenä (10v.) lukiessani tuntui jälkimmäinen aina kovin väsyttävältä.. Hobitti on juuri sopivan pituinen, sopivasti vakava, huumorintajuinen ja ennenkaikkea liikuttava. Ei kaikkien tarinoiden kuulu olla suuria ja meluisia, pitkiä tai koukerokielisiä.. Hobitti on juuri sopiva välipala luettavaksi aina uudestaan, kun tuntuu että tarvitsee lomamatkan harmaasta arjesta. Hatunnosto Tolkienin kädenjäljelle! Miun mielikuva Tolkienin maailmasta on lähtöisin tämän kirjan sivuilla olevista kuvista. :) Suosittelen!
Ihan jännittävä päätös sarjalle. Jacobin osuus oli parempi, mutta muutkin menetteli. Bellan raskaudessa oli tosi järkyttäviäkin kohtia mutta pääasiassa ihan hyvää settiä. Kannattaa tämäkin lukea jos muut on jo lukenut :D
Kolmas kirja oli parempi kuin kakkonen, enemmän jännitystä, juonen käänteitä ja nopeampi tempo muutenkin. Vastasyntyneet oli ideana ihan hauska, ja toteutus kirjassa toimi ihan hyvin :)
Ei ollut niin hyvä kuin ensimmäinen kirja, mutta ihan nopeaa luettavaa tämäkin :) ehkä hiukan liikaa itsesäälissä kieriskelyä, ja Edwardin itsensä paljastamis kohta lopussa nykyisin lähinnä naurattaa elokuvan takia :D
Kirja oli mukavaa pikaluettavaa, mutta jälkeen tullut elokuva pilasi kirjan mielikuvilla Stewartista :D Itse kirja oli mukaansa tempaava, ja sitä oli pakko lukea eteenpäin... Juoni oli nopeast etenevä, ja jännittävä. ALussa toki oli aika paljon kliseistä rakkaustarinaa, mutta olihan sekin ihan viihdyttävää :)
Veren vangit oli minulle henkilökohtaisesti mielenkiintoista - mutta hidasta luettavaa. Kirjassa kuvailtiin hyvin alueita, ajan tyyliä ja henkilöhahmot olivat kiinnostavia. Suru ja ahdinko eri tilanteissa oli saatu hyvin esille kirjassa. Pelottava se ei ollut.
Mahtava päätös sarjalle! Ei kyllä yhtään ennen Waxtalin kuolemaa olisi osannut arvata että se syöksyhammas tulee tappamaan sen lopulta... :D Eli yllättäviä juonenkäänteitä tässäkin! Mukaansa tempaava kirja ja mahtavat henkilöhahmot :)
Jännittävä jatko edelliselle kirjalle! Päähenkilö vaihtuu, mutta vanhat hahmot ovat edelleen mukana,joten vaihdos on sujuvaa. Kiinin matkatessa ympäriinsä voi vain kuvitella kuinka raskasta tuolloin on ollut elää... Suosittelen!
Mahtava! Hienoja kuvauksia, yllättäviä juonenkäänteitä, ja todella moniulotteiset päähenkilöt. Todellakin suosittelen kelle tahansa paleofiktiosta pitävälle! :)
Tämä oli melko samaa tasoa ekan sarjakuvan kanssa. Ihan mukavaa perusluettavaa, vaikka piirtotyyli ei olekaan lemppareitani.
Sarjakuva näyttää jotenkin tosi Amerikkalaiselta :D Enkä tiiä onko se hyvä juttu... Butler on tehty hassun malliseksi, toki isoksi niinkuin kuuluukin, mutta minusta sitten Julietista on tehty liian pikkutyttömäinen, vaikka kirjoissa painotetaan että hän on iso - mutta kaunis - nainen... Mutta, kaikilla on omat näkemyksensä asioista :) Jos olisi lukenut sarjakuvan ennen kirjaa, ei tod näk häiritsisi tämäkään ollenkaan. Pääosin ihan mukava kirja, tuo omalla tavallaan syvyyttä kirjasarjaankin. Ihan hauska :)
Kirja on hauska pikkulisä Harry Potter maailmaan, ja tuo siihen syvyyttä :) Ja ne kommentit! Mahtavia ^_^
Aluksi kun huomasin tämän kirjan hyllyllä, en tiennyt oliko kirja hyvä vaiko huono. Ihan outo kirjailija. Ei entuudestaan tuttu. Luin takakannen, mietin lukisinko ja ajattelin että miksikäs ei. Voisi olla ihan hyvä kirja. Kun nyt tässä luin ajattelin ensiksi että aika sekava mutta sitten kun pääsi juoneen mukaan en malttanut päästää sitä käsistäni. Hylas oli alkujaankin aivan ihana ihminen. Suretti se Nopsan kohtalo ja Issin katoaminen. Sitten kun sitä kirjaa luki eteenpäin yksi asia tuli selväksi. Inhoan niitä variksia ( enkä nyt tarkoita lintuja) Vaikka kyse olikin Pronssikaudesta inhottaa kun pakotetaan naimisiin ja säälin siitä Pirraa. Pirran avuttomuus ihmetytti. Oli kyllä Ihme ettei hänelle opetettu mitään. Henki oli aivan ihana enkä yhtään ihmettele mistä kirja on saanut nimensä. Voisin kuvitella miten kamalaa on kun ystävät pettää ja soturit vainoavat joka nurkassa. Taas käy sääliksi jotakuta. :) Olen lukenut monta kirjaa jotka perustuvat johonkin menneeseen aikakauteen yms . Esim kreikkan ja egyptin mythologiaan ja nyt tähän pronssikauteen. KIrjaesimerkkejä on Rick Riordanin percy jacksonit, olympoksen sankarit ja kanen aikakirjat. Ajattelin että taas yksi kirja jolla ei ole jatkoa eli vain yksiosainen kirja kun etenin loppua kohden mutta kun luin loppuun olin onnellinen että kirja jatkuu ja että Hylas ei vieläkään päässyt ongelmistaan ja vaarat uhkaavat joka paikassa. Harmi vain että seuraava kirja, niinkuin useimmatkin ilmestyvät vasta seuraavana vuonna. :( Jaa mutta eipä muuta ihana kirja. Lukekaa ihmeessä!
Täysin mukiin mahtuva kokanaisuus. Laatu on kohdallaan ja rahoille saa vastinetta jos tämän teoksen päätyy ostamaan. Kirjalla on yllättävän mielenkiintoinen idea. En ole lukenut aijempia osia, mutta täytyy lukea nekin jossain vaiheessa. Joten, kirjaan pääsee siis kyllä hyvin mukaan vaikkei olisi aijempia osasia lukenutkaan. Faytheen samaistuin nopeasti. Vahva ja rohkea nainen jää mieleen pyörimään pitkäksikin aikaa.
Tälle kirjalle on pakko antaa plussaa, koska tämä on ainut vanhemman ikäinen teos jonka olen jaksanut lukea mielenkiinnolla loppuun. Tarina vie perinteisen vampyyrikertomuksen juurille ja on erinomaista vaihtelua nykyajan vampyyrikirjallisuudelle. Teksti on vanhahtavaa ja siksi ajoittain vaikeasti luettavaa tälläiselle nuoremman sukupolven lukijalle, mutta kyllä siitä selviää jos on tarpeeksi intoa ja malttia. Ihan mielenkiintoinen kirja, suosittelen.
En ihmeemmin ihastunut tähän teokseen. Se vei kyllä mukanaan ja oli ihan hyvääkin luettavaa, mutta siinäpä se sitten oli. Sen vain luki, mutta se ei herättänyt ihmeemmin ajatuksia ja myöhemmin ei tulisi mieleenkään, että lukisinko uudelleen. Ei vain saanut minua menemään mitenkään pintaa syvemmälle. Kirjan idea on kuitenkin erillainen ja toimiva. Kukapa nyt ei kiinnostuisi tulevaisuudesta, joka sijaitsisikin maan sijasta veden alla? En kuitenkaan tahdo viedä keneltäkään intoa. Lukekaa jos sille tuntuu, ei siinä mitään menetä.
Jos kaipaat kirjaa joka vetää sinut mukaansa eikä hellitä kuristusotettaan millään ennenkuin olet lukenut sen loppuun, on Luukaupunki silloin varma valinta. Aivan loistava teos, ei tästä nyt oikein muuta voi sanoa. Yksi rakkaimmista kirjoista mitä omistan. Ja Magnus Bane <3 + kannattaa myös katsoa elokuvana, mutta lue ensin kirjana.
Tämä kirja ei ollut huono, mutta ei yltänyt parhaimmistoonkaan. Hieman erilailla lähestytty magiaa ja vaikka veri olikin isossa osassa ei vampyyreja ollut ympätty tarinaan. Kaikinpuolin Ok-kirja, mutta en innostunut niin, että olisin heti käynyt hankkimassa jatko-osan ja suurella todennäköisyydellä jäävätkin sarjan muut kirjat lukematta. Suosittelen sellaiselle joka on lukenut jo aivan kaikki muut aiheesta kertovat kirjat...
Mielenkiintoinen Hieman löysähkö mutta aivan älyttömän inspiroiva kirja. En ole lukenut toista osaa koska tämä nyt oli tämmöinen ei ihan hyvä eikä kyllä huonokaan mutta siltä väliltä. Fantasia kirjana ihan ok hyvä idea, hahmot ovat inspiroivia, eikä tarinastakaan puutu mitään. ehkä ennalta arvattavuus on se mikä ei kiinnostanut.
Kirja on taattua Erin Hunteria, vaikka tämä osa ei ollut parhaimmasta päästä. Kirja piti mukanaan koko ajan, eikä samaa asiaa vatvottu liian kauan. Ympäristöä ja henkilöitä (kissoja) on hyvin kuvailtu, minkä vuoksi kissojen metsä pysyy mielessä ja etu-ja takakannessa oleva metsän kuva, sekä nimitykset paikoille ovat suurta plussaa, sillä sen vuoksi metsän voi kuvitella vielä selkeämmin. Vaikka kirjassa ei ollut mitään eritysen jännittävää, lukuun ottamatta leirien etsimistä, kirja oli hyvä eikä pitkästyttänyt missään kohdassa. Tykkään siitä, että sarjan kirjoittajat (Erin Hunter on salanimi Soturikissat ja Etsijät sarjan kirjoittajille) eivät jauha samaa asiaa liian pitkään ja yritä pitkittämällä pitkittää kirjaa. Vaikka tämä kirja ei ollut sarjan parhaimmasta päästä, se oli silti hyvä ja kiinnostava ja jään odottamaan jatko-osaa innolla.
Piiri oli hyvä kirja. Se oli mukaansa tempaava ja jännittävä. Loppuratkaisu oli yllättävä eikä ollenkaan ennalta arvattava. Minusta olisi pitänyt selittää enemmän, miten Minoo keksi murhaajan olevan Max, mutta toisaalta sekin oli hyvä, että lukija sai itse ajatella sen. Suosittelen jännitystä ja romantiikka odottaville!
Tätä oli kyllä ootettu ja ei kyllä joutunut pettymään! Olisin halunnut tietää enemmän Laylasta ja toivon että hän ja Xcor pysyvät kaukana toisistaan. Ihanaa mös että lapsi säästyi. Toivottavasti viimeisen osan tulossa ei kestä liian pitkään!
Veren voima on hyvin tehty vampyyri romaani. Tämä kirja on ensimmäinen osa Sookien tarinasta. Tämä kirja ei jätä lukijaa yksin vaan antaa jännitystä sekä huumoria! Yksi parhaimmista vampyyri kirjoista mitä olen lukenut! Suosittelen isolla S:ällä!
Talventakoja ei tuottanut pettymystä kahteen edelliseen Tiffany kirjaan verrattuna. Se ehkä oli jopa hieman parempi. Juoni oli mielenkiintoinen ja viimeinkin päästiin tutustumaan hieman paremmin Rolandiin, jonka kanssa Tiffany on kirjeenvaihdossa ja josta vanhemmat noidat ovat hyvin kiinnostuneita. Talventakoja oli hyytävä, mutta kiinnostava hahmo. Pidin myös siitä kuinka suureen osaan vanhemmat noidat muori Säävirkku ja Nanny Auvomieli oli nostettu. Ja nauraahan tämän kirjan kanssa sai paljon. Mielenkiinnolla odotan, että pääsen lukemaan viimeisimmän Tiffanysta kertovan kirjan Keskiyö ylläni.
























