Uusimmat kirja-arviot ja kommentit

Rakastuin tähän kirjaan! Minulta jouduttiin pakosta repimään se käsistä kun en malttanut muuta kun lukea. Alku ei tuntunut niin kiinnostavalta ja säikähdin etten opi kaikkien henkilöiden nimiä ja ulkonäköä, kun niitä tuli hujauksella niin paljon.. tai siltä se tuntui, mutta helpostihan nuo oppi muistamaan.Lisäksi aluksi häirtisi se, että päähenkilöt olivat niin nuoria, mutta kun he kasvoivat niin sekin ongelma hävisi. Plussaa tuli suloisesta rakkaustarinasta. Paras enkilö oli ehdoitta Kirtash<3 Jäinen ja kuuma yhtä aikaa. Muihinkin henkilöihin kiintyi helposti. Haluan heti sarjan toisen osan, mutta pitää nyt hoitaa muita asioita tässä välissä, ettei vaan lukemiseksi mene tämä homma! suosittelen lukemaan!

Suomeen sijoittuvassa tarinassa päästään uppoamaan hiukan sota-ajan muistelmiin, susilauman elämään ja erilaisuuteen. Minusta tässä oli mielenkiintoista se, miten kirjoittaja oli osannut kuvailla susilauman elämää ja käyttäytymistä, niiden hierarkiaa. Vaikka suden sisällä oli ihminen, ohjasivat vaistot sutta metsästämään, johtamaan laumaa, merkkaamaan reviiriä ja lisääntymään sopivan kumppanin kanssa. Susien kanssakäyminen oli oikeastaan kirjan mielenkiintoisinta antia. Vargan ja Marraskuun kumppanuus lisäksi rakoilee, koska Varga ei voi kertoa rakastetulleen susipuolestaan. Lauman olemassaolo ei saa vaarantua. Lisäksi kuvioihin astuu epämuotoinen poika, joka ei tunnu kuuluvansa susien maailmaan, jossa sitä syrjitään kummallisen tuoksun vuoksi. Laumassa eläminen on raakaa eikä heikkoja säästellä. Lauman selviytyminen ja pentujen olemassaolo on täysin kiinni Laumasta eikä se aina ole kaunista luettavaa. En oikein tiedä pidinkö tästä kirjasta. Se ei aivan yltänyt siihen kategoriaan, josta eniten pidän, mutta lukihan tämän kerran.

Pakotin itseni ottamaan tämän kirjan kirjastosta, vaikka juoni takakannen perusteella ei oikein kiinnostanut. Onneksi tein niin, tämähän osottautui ihan hyväksi kirjaksi. Alussa juoni hieman tökki, mutta sitten se alkoikin luistaa. En erityisemmin välittänyt kirjan "kirjeosista". Henkilöt olivat persoonallisia, jotkut ehkä vähän liiankin outoja minun makuuni. Oli asioita jotka arvasin ennalta, mutta myös niitä, jotka pääsivät täysin yllättämään. Harmistutti kun rakkaustarina oli suurimman osan melkein muun juonen peitossa ja sitten loppu tuli liian ryminällä. Nyt sitten odottelemaan seuraavaa osaa.

Tulipa sitten lainattua tämmöinen kirja. Aluksi kirja vaikutti jotenkin huonolta, mutta luettuani sitä enemmän, niin vaikuttihan tämä kirja ihan hyvältä. Minua vain jotenkin jäi häiritsemään se drakien ulkonäkö...

Kirja oli hyvä ,mutta pidin enemmän 1 osasta. Toivon, että jatko-osa ilmestyy mahdollisimman nopeasti

Upea kirja, mutta wardin 'MUSTAN TIKARIN VELJESKUNTA' oli paljon parempi. Tässä tietenkin käsitellään eri aihetta, mutta olisin kaivannut enemmän jännitystä

Haluan kovasti lukea kirjan, mutta niitä ei näköjään enää myydä :( Tietääkö kukaan, että voisinko saada kirjan jostakin?

Kirja oli hyvä mutta mielestäni 3 osa oli parempi. Kaivasin enemmän nicon ajatuksia ja tekemisiä. Toivoin, että hänelle ja dianalle syntyisi, jonkinlainen kipinä, vaikka hän onkin vanhempi, mutta niin ei käynyt. Ei mikään paras kirja, mutta ihan hyvä kuitenkin

Hauskasti keksitty idea jumalista, jotka asustavat ihmisten keskuudessa ja elävät normaalia (tai kutakuinkin normaalia) ihmiselämää. Hahmoista on saatu aikalailla omansalaisia. Afrodite, tuo kauneuden jumalatar, on mukana puhelinseksi-bisneksessä, Apollon iskee naisia ja pitää samalla auringon taivaalla kun taas Zeus on ollut vuosia omassa huoneessaan ja kärsii jonkin sortin mielenterveysongelmista. Hauska kirja, joka aiheutti muutamaan otteeseen naurunpyrskähdyksiä, mutta ei mielestäni ylittänyt ihan kaikkia odotuksiani. Teksti oli sujuvaa ja kirjan luki helposti muutamaan tuntiin vaikka siinä sivuja riittikin. Loppua kohden alkoi sitten tapahtumaan jos jonkinlaista ja loppu olikin sitten aika erikoinen omalla tavallaan. Yhteenvetona voisi sanoa, että hauskaa ja kevyttä lukemista niille, joita vähääkään kiinnostaa kreikan tarusto.

Minun mielestäni kirja oli erittäin positiivinen yllätys!! Edellisetkin kirjat olivat hyviä mutta tämä nosti tasoa reilusti.suosittelen kaikille tätä sarjaa ehdottomasti. :)

Vähän tökki juoni koko kirjan ajan ja tuntui katkeilevan kun nuita miehiä vain vatvottiin.Pitää ehkä antaa suomentajalle pieni miinus (en ole siis lukenut kirjaa englanniksi mutta tuntuisi että murteita on jätetty pois) Hauska tässä kirjassa oli kun mietti Zoeyn kolmea "poika/miesystävää". Siinä oli kolme hyvää mies vaihtoehtoa; "seksilelu", "unelmavävy" ja "täydellinen-mutta-renttu"... Mutta olisi silti voinut johonkin muuhun välissä mennä kuin puolet kirjasta mietittiin mitä tehdä miehillä. Ei siis mikaan huippu hyvä mutta on sitä huonompiakin tullut vastaan.

Kummallinen tarina, jonka pääjuonesta en oikein päässyt kiinni, oliko tässä edes juonta? Jotenkin kirja on vain täynnä pohdintaa, muutaman erilaisen hahmon esittelyä, heidän elämäänsä ja lisää pohdintaa. Lukiessaan sitä huomasi kuinka kaikkien hahmojen elämät nitoutuivat tavalla tai toisella yhteen, mutta siihen se jäi. Kirja sisälsi rutkasti vertauskuvia, surua, pelkoa ja kaikkea siltä väliltä. Minusta tämä oli todella sekava enkä päässyt kirjasta perille missään vaiheessa. Kerronta saattoi vaihtua mitä kummallisimmissa kohdissa aivan toisen hahmon näkökulmaan ja sitten sitä oltiin sekaisin. En tiedä pääsisikö kirjan perimmäisestä ideasta perille jos lukisi teoksen toiseen kertaan, mutta suoraan sanottuna moinen ei edes houkuta.

Kun aloitin kirjan tykästyin heti hauskasti kirjoitettuun tekstiin ja huumoriin. Päähenkilöt olivat aika normaaleja mutta tykästyin sivuhenkilöihin, varsinkin haamuihin... :) En meinannut pysyä henkilöiden nimissä alussa perässä, mutta onneksi huomasin kirjan takana olevan listan.Odotin juonelta paljon, ja petyin hieman kun se ei ollutkaan niin vauhdikas ja vaarallinen. Jäin kuitenkin hyvillä mielin odottamaan seuraavaa osaa.

Nälkäpelistä ei mielestäni ole "ikiklassikoksi" ("uudeksi Harry Potteriksi"), jota luettaisin 20 vuoden päästä kovin aktiivisesti. Sellainen sukupolvet ylittävä taika puuttuu lähes kokonaan. Tähän hetkeen ja nyt kasvavalle Facebook-sukupolvelle Nälkäpeli kuitenkin (toivottavasti) tarjoaa ajattelemisen aihetta tosi tv:n ja internetin suhteen. Collins osaa kuljettaa juonta järkevästi ja lähes täydellisellä temmolla, ihmissuhteista löytyy sopivasti ristiriitoja, valmiiksipurekselua ei esiinny kohderyhmään nähden liikaa, ja kyseessä on kaikinpuolin hyvä nuortenkirja.

Minulla myös on ennakkoluuloja suomalaista fantasiaa kohtaan, mutta tämä kirja oli todella hyvä, jos ei lasketa pieniä vikoja. Odotan tämän jatko-osaa innolla ja toivon myös että kirjailija kirjoittaisi lisää kirjoja myös tämän sarjan jälkeen. Jotkut kirjailijat kirjoittavat vain yhden sarjan ja jäävät siihen, vaikka lukijat haluaisivat lisää. Meidän pitäisi varmaan olla enemmän aktiivisia myös kirjailijoiden puoleen ja kannustaa heitä kirjoittamaan lisää hyviä kirjoja. Kaikilla on omat mielipiteensä ja tämän on vain minun, pienen ihmisen, mielipide...

Hmm... kun saimme joskus 6. luokalla lainata kirjastosta pulpettikirjat, niin valitsin tämän, koska eräs ystäväni ylisti sitä hyväksi. Juoni oli tässä ihan hyvä, mutta hieman itsestäänselvä. Sarjan toista osaa olen kuitenkin yrittänyt etsiskellä, mutta en ole kaupoista enkä kirjastoista löytänyt. =)

Tämä on kaikista kolmesta Perillinen-sarjan kirjoista(siis niistä kolmesta ilmestyneestä) se, joka lässähti. En jaksanut lukea tätä edes puoleen väliin, koska en oikein jaksanut innostua Eragonin "yksinäisestä matkasta" ilman Saphiraa... pakkohan tämä on kuitenkin joskus lukea, aijon nimittäin syntymäpäivälahjaksi toivoa neljättä ja viimeistä(?) kirjaa. On siis hyvä tietää, mitä tuossakin tapahtuu.

Minusta paras Harry Potter-kirja koko sarjasta! ? Tämä oli jotenkin niin mukava ja jännittävä, että en oikein osaa kuvailla sitä. Minusta parhaat hahmot tässä kirjassa olivat Hiinokka ja Sirius. =)

Jos edelliset olivat hyviä, niin tämä oli loistava. Jännitystä alusta loppuun ja ei pystynyt arvailemaan heti alun jälkeen mitä käy. Patchista oli tähän kirjaan tehty vielä entistäkin pahempi poika. Eniten harmitti että Vee jäi vähän syrjään. Seuraavaa kirjaa odotellessa

Ensimmäiset kaksi osaa sarjasta olivat aivan loistavia, mutta sittemmin sarjan taso on laskenut. Edellinen kirja ei lämmittänyt kovinkaan paljoa, mutta tämä puolestaan nousi uudeksi suosikikseni. Ihastelin Sagen kirjoitustyyliä, hänen teoksensa kuuluvat lempikirjoihini. Tämä kirja kliseisestä alkulauseestaan huolimatta on todella tuore. Kuten edellisissäkin osissa, myös tässä maagiset sanat on boldattu, eikä se vaikuta lukemiseen negatiivisesti. Nimensäkin puolesta tämä kirja sisälsi paljon pimeää ja sen toistaminen alkaa ärsyttää välillä. Suosikkihahmojani ovat Septimuksen lohikäärme Tulipärske (sen persoonassa on jotain veikeää), sekä Beetle, Septimuksen paras ystävä.

Ihan mukiin menevä fantasiakirja.. olin odottanut hieman mutkikkaampaa juonta, mutta tuo oli ihan ok. Jacinda on ihanan tulinen, mutta ei oikein osaa päättää mitä haluaa ja tuntui että hän ei tajunnut ilmiselviä seikkoja vaikka koskien esim. williä.. jäi vähän ärsyttämään. Muut henkilöt ovat hyviä,mutta heistä kerrotaan liian vähän. Pidin nopeatempoisesta tekstistä , suosittelen lukemaan.

Kaikki muut novellit paitsi Öinen meri on entuudestaan julkaisemattomia suomeksi. Kokoelman alussa on rykelmä novelleja, jotka ovat alun perin julkaistu toisen kirjailijan nimiin, mutta asiantuntijoiden mukaan lähes yksinomaan Lovecraftin käsialaa. Kokoelman keskikohdan muodostaa Lovecraftin nimissä kirjoitetut hyvin lyhyet tarinat. Jotkut tarinoista ovat raakileita ja muutama huonokin mahtuu joukkoon. Monissa tarinoissa matkataan unimaailmassa. Kirjan päättää pariinkin otteeseen suomeksi julkaistu pienoisromaani Charles Dexter Wardin tapaus sekä runo Yoggothin kylvö. Tämän kokoelman lukeminen oli kannattavaa, vaikka kaikki kertomukset eivät yllä lähellekään Lovecraftin parhaimpien tasolle. Joukossa kuitenkin on oikein hyviäkin tarinoita. Pidin eniten seuraavista: Hautausmaan kauhu, Kivimies, Puu vuorella, Haudan takaa, Luolan peto, Juan Romeron muutos, Muisti, Olio kuun valossa ja Kirja. Arvosana 3½

Pidin tästä kirjasta eniten, nyt suomeksi ilmestyneistä. Kirja jatkui siitä, mihin Vainottu päättyi. Vaikka vasta kirjan lopussa alkoi tapahtumaan, kirja ei käynyt tylsäksi. Tämän asian vain kirjailijat osaavat kirjoittaa. Nyt sain otteen punaisesta langasta, vaikka välillä tuntuukin juonen jumittavan paikoillaan. Myös poikaystävädraamaan saatiin jonkinlainen järjetys ja Kalonan menneisyydestä paljastui jotain. Tässä kirjassa ei kerrottu tapahtumia ainoastaan Zoeyn näkökulmasta, vaan myös Stevie Raen, Rephaimin ja Afroditen näkökulmista. Kirja jäi jännittävään kohtaan ja jäin janoamaan lisää Yön taloa.

Ensimmäisen ja toisen osan luettuani, Surkeiden sattumusten sarjan suosio vanhempienkin lukijoiden keskuudessa tuntuu vähän hämmentävältä, vaikka molemmissa kirjoissa onkin tietynlainen kiehtova synkeän satumainen sävy, joka ei kuitenkaan varsinaisesti muistuta yhtäkään klassista satua. Käärmekammio toistaa sarjan ykkösosan juonikaavan lähes identtisesti. Lapsikolmikko kohtaa perintöön liittyvän vastoinkäymisen vastoinkäymisen perään ja kirjailija kokee tarpeelliseksi selittää jokaisen "vaikean" sanan lukijalle (ei kai internet-ajankaan lapsilla vielä NÄIN huono lukutaito voi olla!?). Ala-asteikäisille suunnatun kirjallisuuden kirjavassa valikoimassa tämä sarja kuitenkin lienee keskitason yläpuolella. Snicket (Handler) taitaa lapsille sopivan huumorin harvinaisen taidon, tarina rullaa ja häiritsevät kliseethän eivät vielä ole kohderyhmälle kliseitä nekään.

Hei! Kirja on mahtava, kannattaa lukea! Kirjasarja on yksi parhaista joita olen lukenut! (olen lukenut monta eri kirjasarjaa) Kirjasarja voisi olla paras lukemani, mutta pettureita on ollut mielestäni liikaa. Navarogin kuolema on hieman tylsä, koska joku pikkulohikäärme syö hänet. Odotan innolla viimeistä osaa, joka on toivottavasti sarjan paras osa.