Hmm... Olin hieman pettynyt tähän kirjaan. Alussa kaikki oli vielä hyvin. Rauhallinen ja mielenkiintoinen aloitus, joka sai minut kääntelemään sivuja. Sitten päästiinkin ns. vauhtiin ja koko juttu levisi käsiin. Ymmärrän, että kirjaa kirjottaessa todellisuudentaju saattaa vähän lipsua ja muuta, mielikuvitus saattaa käydä ylikierroksilla jne, mutta se ei ainakaan tässä tapauksessa ollut kauhean hyvä asia. Koko kirjan keskikohta tuntu jotenkin lapsenomaiselta, sadulta tai jotenkin siltä, ettei sitä oltu kirjotettu ihan tosissaan. Pakotettu romanssi, kolmiodraama, prinsessaleikit ja koko kapinan järjettömät juoniaukot... Mitä siihen suureen 'juonikäänteeseen' tulee, arvasin suurimman osan siitä jo etukäteen ja se vähän latisti muuten ihan suhteellisen hyvääkin loppua. Lopusta ja alusta tykkäsin ja suosittelen tätä kirjaa niille, joilla on muutama tunti liikaa aikaa.

Tiedättekö sen tunteen, kun teillä on kauhea nälkä ja avaatte jääkaapin oven? Kuvittelette löytävänne sieltä eilisen pitsan jämät, mutta niitten tilalla siellä onkin mustikkapiirakka. Hetken mietit, että ootko pettynyt vai tyytyväinen, koska pidät mustikkapiirakasta yhtä paljon kuin pitsasta. Just tältä minusta tuntui, kun aloin lukemaan tätä kirjaa. Olin odottanut jotain ihan muuta, mutta en voi väittää kauheasti pettyneeni, kun löysinkin sieltä jotain tällaista.

Kirja oli todella nautittava ja hyvä. Ehdottomasti lukemisen arvoinen, kuvat olivat persoonallista boonusta.

Okeiokei, tajuan, miksi tämä sarja on saanut kaikki kuolaamaan. Mutta... 

Tämä toinen osa ei vain tuntunut toimivan. Tykkäsin ekasta osasta, juu, mutta siinä ei ollut sellaista kokkua, joka olisi saanut minut päätä pahkaa ryntäämään hakemaan seuraavaa osaa. Luin tämän nyt kuitenkin vähän aikaa sitten ja tykkäsin Rothin tyylistä kirjoittaa, tykkäsin joistakin henkilöistä ja tykkäsin muutamasta juonenkäänteestä. Silti en pitänyt Trisistä tai Neljästä. Tris oli ärsyttävä, Neljä oli rasittava, mutta muut henkilöt olivat loistavia. 

Syyyvä huokaus. Tiedätkö, taisi olla viimeinen kirja tästä sarjasta, jonka ajattelin lukea. Ensimmäiset neljä olivat hyviä, mutta siitä lähtikin erikoinen syöksykierre pohjamutiin (mikä on tyypillistä kirjasarjoilla, joiden kirjailija(t) ei(vät) vain malta lopettaa ajoissa). Tarina venyyyy ja venyyyy, eikä se tunnu pitävän sisällään enään lainkaan sitä samaa logiikkaa, kuin ensimmäisissä kirjoissa. Lukemisen into katoaa sitä mukaan, mitä puskemmasta juonikäänteitä tuntuu tulevan. Ymmärrän kyllä, että joku tykkää. Se on ihan ok, sillä itse teksi on vihdyttävää. Olen vain menettänyt uskoni tähän sarjaan. Kaikkea hyvää tietysti kirjailijoille, jotka varmasti yrittivät parhaansa (saadakseen rahaa laimeista lisäosista??). Oikeasti kaikkea hyvää! :D