Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Sopii hyvin siirtymäksi syksyn kauhuteemoista jouluun, koska kirjassa yhdistyvät jossain määrin molemmat. Vaikka kirjan päähenkilöt ovatkin yläkoululaisia ja kirja on kirjoitettu sopivaksi lapsille, ei se ole liian lapsellinen vanhemmallekaan lukijalle ja tarina on erittäin kiinnostava ja koukuttaa nopeasti. Myös kuvitukset elävöittivät kirjan tarinaa ja tunnelmaa erittäin hyvin. Lopussa tarina tosin jää melko kesken, eli on suositeltavaa, että seuraava kirja on pian perään saatavilla, ettei tarvitse jäädä jännitykseen.
Kertoo 15v Ailesta, jonka äidin laulupulloliike ryöstetään. Tästä järkyttyneenä Aile lähtee hakemaan jännitystä elämäänsä lyöttäytymällä porukkaan, jotka maailman somevillityksen mukaan tutkivat hylättyjä ja vaarallisia paikkoja.
Addiella on takanaan jo pitkä ja vaiherikas elämä, mutta kukaan ei muista häntä pimeyden kanssa solmitun sopimuksen takia. Tilanne muuttuu, kun kirjakaupan myyjä Henry muistaakin Addien. Kirja kuljettaa Addien tarinaa 300 vuoden aikana, tapahtumat ja paikat vaihtuvat. Välillä palataan New Yorkiin ja kuvataan sekä Henryn että Addien elämää erikseen ja yhdessä. Kirjassa ei ole yhtään väkivaltaa tai seksiä kuvailevia kohtia. Kirjalla on pituutta ja osan teoksesta kuuntelin toisella korvalla. Jos harkitset tämän kirjan lukemista ja Elizabeth Gilbertin Tämä kokonainen maailmani on vielä lukematta, suosittelen mieluummin tutustumista Elizabeth Gilbertin teokseen. Ei ole fantasiaa, mutta fantastinen ja uskomaton tarina.
On kyllä ollut suppea valikoima tieteiskirjallisuutta suomenkielellä 1980-luvun alussa.
Hyvä lähdeteos vanhemmasta tieteiskirjallisuudesta 1990 lukuun asti. Jyrki Ijäksen artikkelista selviää suomalaisen tieteiskirjallisuuden alkutaipale ja kirjailijaesittely osiossa käsitellään tuon ajan tärkeimmät ulkomaalaiset kirjoittajat ja siihen astinen tuotanto. Esittelyt on tosin aika suppeita ja toki 35 vuodessa asiat ovat muuttuneet
En tiedä, olinko itse lähtökohtaisesti kovinkaan kiinnostunut kuulemaan Haymitchin tarinan, etenkin kun Vyöhykkeen 12 voittajista on nyt kuultu jo paljon, mutta kirja ehdottomasti ylitti odotukset! Kirja sitoo yhteen kaikkien edellisten Nälkäpelistä ilmestyneiden kirjojen tarinat ja syventää ymmärrystä niiden monista yksityiskohdista. Itseäni etenkin kiinnosti alkuperäisessä trilogiassa Katnissin vanhempien nuoruuden tapahtumat, joista kirjoissa vihjailtiin, ja olen erittäin tyytyväinen saatuani niihin viimein selvennystä. Tämän lisäksi tuttuja nimiä tulee kirjassa vastaan paljon, ja kirja saakin katsomaan 75. Nälkäpeliä aivan uudella tavalla.
Tunnistan tavallaan syyn, miksi kirja on yksi suomalaisen scifin merkittävistä teoksista. Se on avaruusmatkaan puettu filosofinen pohdinta tietoisuudesta ja todellisuudesta. Vaikka takakannessa mainostetaan "selkeää tapahtumakulkua" , ongelmana oli tarinan vaikea selkoisuus niin sisällön kuin kirjoituksenkin kantilta. Oma tajunnan kapasiteetti ja kärsivällisyys ei vaan riittänyt niin, että tästä olisi paljon käteen jäänyt. Yleensä jätän kirjan helposti kesken, jos ei nappaa, mutta tämän luin kuitenkin loppuun.
Suosittelen lukemaan ennen sarjan katselua. Vaikka joitain asioita onkin muutettu sarjaan, niin tärkeimmät asiat ja juonenkäänteet ainakin ovat samoja (kirjan viimeistä osiota lukuun ottamatta) ja ehkä siksi kirja ei oikein onnistunut yllättämään tai luonut niin vahvaa jännitystä kuin olisin olettanut. Kirjassa tosin pidin erityisesti siitä, että lapset vaikuttavat selvästi nuoremmilta kuin sarjassa, mikä lisää tarinan traagisuutta. Samoin kuin sekin, että kirjassa päästään syvemmälle lasten pään sisään.
Pidin tästä tosi paljon ja hämmästyin, että en ole aiemmin tähän törmännyt. Kiinnostava dystopia suomalaisesta näkökulmasta.
Toivoisin, että tähän tulisi vielä jatkoa!
Päähenkilö omaa erityiskyvyn nähdä kadonneiden kohtalot ja mahdollisesti löytää kadonneita ajoissa ennenkuin heille jotain ikävää sattuu. Kirja on perusolemukseltaan rikoksen selvittely tarina, mutta sisältää vahvan sanoman Argentiinassa vallitseviin huonoihin olosuhteisiin etenkin naisiin kohdistuvan väkivallan muodossa.
Sarjan toinen osa toi mukanaan monia uusia käänteitä, joista seuraa Poppylle huolta ja murhetta, identiteettikriisi ja luottamuspula. Tämä ei ollut ehkä ihan ensimmäisen osan veroinen, vaikka kyllä tässäkin kirjassa riittää sulateltavaa. Sarjasta on julkaistu kolme osaa ja neljäs on jo tuloillaan suomeksi käännettynä.
Tästä alkaa hieno seikkailu, jossa kohtaavat suljettuun "nunnan elämään" pakotettu neito, joka ei ole ihan niin alistunut poloinen kuin voisi kuvitella. Ja paikalle porhaltava sankarimme, joka on myös jotakin muuta kuin annetaan ymmärtää. Petosta, juonittelua ja odottamattomia juonenkäänteitä, mutta myös jonkin verran tälle lajityypille kuuluvia stereotypioita - milloin on tarjolla vain yksi hevonen tai hypotermia uhkaa. Sarjasta on jo julkaistu kolme osaa, joten luettavaa tai kuunneltavaa riittä jos tämä on tarina vie mennessään. Ja miksei veisi! Neljäs osa on tulossa ainakin käyttämääni äänikirjasovellukseen huhtikuun lopulla.
Nahkuri ja Kiuru oli jopa ensimmäistä osaa mielenkiintoisempi. Pääosissa ovat nyt Halpis-Batman ja Pöljä-Barbie eli edellisen kirjan päähenkilöiden bestis ja isoveli. En voi olla vertaamatta Acotar-sarjan Hopealiekkien valtakuntaan ja Nestan ja Cassianin tarinaan. Näissä sivuhahmoissa on usein enemmän rosoa ja tunnetta, kuin varsinaissa päähenkilöissä. Kirjassa on tarjolla melkoisen ällöjä kohtauksia, erittäin huvittavia sattumuksia, tietysti roisia seksiä ja palavaa rakkautta. Kirjan kerronta on mielestäni sujuvaa ja äänikirjan kaksi lukijaa tuovat mukavasti esiin kertojahahmon vaihdokset. Kolmas osa on tulossa ja siinä pääosaan pääsee pikkuveli ja sirkustaiteilija. Sitä odotellessa. P.S. Spotifyssä on soittolista nimeltään Leather & Lark. Sitä voi kuunnella silloin, kun kirja pitää pistää pauselle.
Matti Rosvall kirjoitti tietoteoksessa Science Fiction, 1990 Sefan Wullista näin: "Sidarin peilisäteet osoittaa kiistatta hänen erinomaisen tajunsa siitä, mitä tarkoittaa toiminta. Perinteiseltä kannalta ottaen romaani on oikeastaan liian kovaa tavaraa Tiikeri-sarjaan, johon se meillä sijoitettiin" joten innolla aloin lukemaan, kun omasta hyllystä vieläpä löytyi. Alkuun kiinnostus pysyi ja maailmakin oli kiinnostava, mutta väsyin liialliseen toimintapainotteisuuteen lopulta.
Kela, R-kioski ja taikuus nivoutuvat tässä Feel Good tarinassa, jossa lakkiaispäivänä tekstarilla lempattu Jouka ja entinen drama-queen Leinikki päätyvät 10 vuotta myöhemmin kisaamaan tositelkkariin. Koska säännöt, näissä Jouka loistaa, kihloihinkin on mentävä. Kaikkihan olisi varsin yksinkertaista ja suoraviivaista, jos niitä penteleen tunteita ei olisi. Kuka ihastuu ja kehen ja millä todennäköisyydellä (1,5%) selviää kirjan edetessä? Vehka Kurjenmiekka jättää lukijansa roikkuun eli tarinan jatko-osaa odotessa.
Ah mitä herkkua! Pitkä varoitusteksti ei pettänyt ja on syytä ottaa vakavasti ;)
Aihetta liipaten käsittelin viikonlopun riistasaalistani kirjaa kuunnellen, tässä kohdin oli pakko hymähtää kohtuullisen herkulliselle tilanteelle. Sopii myös kirjan hieman kieroutuneeseen huumoriin. Kirjan päähenkilöt ovat upeita, väkivaltaisia ja todella noloja. Siis kerrassaan rakastettavia sarjamurhaajia. Fantasian jälkeen oli virkistävää lukea/kuunnella kirjaa, jossa on autoja, kännyköitä, lentokoneita, moottorisaha ja yksi lohikäärme. Spotify-soittolistasta lisäpisteet.
Ah, odotus palkittiin! Sarjan viides ja viimeinen osa oli selkeästi paras. Pääosiin on nostettu wingman Cassian sekä kylmäkiskoinen ja erittäin tyly Nesta, jonka itsetuhoisuus on vain pohjakosketusta vailla. Huikea kasvutarina ja seikkailu, joka kantaa melkein loppuun saakka.
Noh, tämä on tällainen välikirja eli kustantamon tilaus joulukauppaa vauhdittamaan. Suosittelen lukemaan joulun tahi talvipäivän seisauksen aikaan, niin ei tunnu ihan niin siirappiselta. Kirja on onneksi lyhyt ja nopeasti luettu tai kuunneltu. Sarjan viides osa onkin sitten lukemisen arvoinen.
Pääsee tämäkin kirjasarja vihdoin kunnolla käyntiin! Jo alku on vauhdikas ja sama meno jatkuu loppuun saakka. Uudet henkilöhahmot tuovat sopivaa rosoa ja uusia kerroksia tarinaan. Kipinöitä lentelee päähenkilöiden välillä.
Sarjan ensimmäinen osa kaappaa nuoren ihmisneidon seikkailun pyörteisiin. Tarina on aika ennalta-arvattava, mutta sinänsä viihdyttävä. Lopussa tarina tummenee, kun sankaritar joutuu pelastamaan rakkaansa hurjissa koettelumuksissa. Tämä kannattaa lukea loppuun, koska seuraava osa on selkeästi parempi.
Tarina alkaa kuvailulla bunkkerissa vankina olevista 40 naisesta ja heidän puhumattomista vartijoistaan. Minä kertojana toimii tyttö, joka on ollut pieni vauva jouduttuaan vankeuteen, joten hänellä ei ole ollut aiempaa elämää vapaudessa kuten muilla naisilla. Kasvuympäristöllä onkin merkittävä osuus persoonan kehityksessä. Tarinaa kerrotaan rauhalliseen tahtiin ja odotin saavani hieman enemmän konkreettista paljastusta ”miksi” ja ehkä myös ”missä” tarinan edetessä.
En tiedä, mutta minusta tuntuu, että olen lukenut useamman kuin yhden tai kaksi kirjaa lähiaikoina, joissa on jokin kilpailu, josta päähenkilön on selviydyttävä. Taitaa olla uusi normi? Tapahtumaa tässä kirjassa riittikin ihan huolella alusta loppuun saakka, siitä ei kyllä ollut pulaa. Alkumetreillä suurta huvitusta aiheutti pääparien slow burn-kuvio, jossa piikiteltiin puolin ja toisin, mutta jos sitä hidasta syttyttelyä voi olla liikaa niin tässä sitä oli. Kierrettiin kuin kissa kuumaa puuroa ja vaikka lukijat pystyivät jo aikaa sitten toteamaan, että selvä juttuhan tämä oli niin hahmot olivat muka-viattomasti täysin tietämättömiä miksi he vetivät toisiaan puoleensa. Kun kirja alkoi lähestyä loppuaan niin koko kuvio alkoi olla jo melko tylsää luettavaa ja saman toistoa. Kilpailut oli erilaisia ja niistä kieltämättä tuli aika vahvasti Nälkäpeli-vibat. Kyllähän tätä luki, mutta jotenkin odotti koko ajan jotain suurta kohahdusta suuntaan tai toiseen, mutta juoni junnasi yhden tai kahden aiheen ympärillä etenemättä oikeastaan mihinkään. Lopussa pistettiin sitten vähän äksöniä silmään, mutta positiiviset suuret tunteet ja jollain tasolla tyydyttävä loppu jäi saamatta. Hermoja raastavaa. Kaipa tämä jollekin kolahtaa, mutta itse odotin vähän enemmän. Mutta koska olen utelias ihminen niin haluan tietää mitä seuraavaksi tapahtuu ja seuraava osa onkin jo varattuna kirjastossa, kunhan se nyt joskus mahtaa ilmestyä. Toivottavasti siinä saadaan vähän vauhtia tapahtumiin.
Caravalin joulupainos. Juoni jäi köyhäksi ja oli ennalta-arvattava. Alkuperäinen Caraval-sarja ei saanut tarinalleen jatkoa.