Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Hyvä kirja. Parempi kuin edellinen osa.
Hyvä kirja. Ehkä ensimmäistä osaa hieman huonompi.
Sain kirjan lahjaksi ja se oli kauan lukematta. Katsoin ensin elokuvan ja pitihän se kirjakin sitten lukea. Hyvä kirja oli, vaikka parantamisen varaakin kyllä löytyi.
Valitsin kirjan kannen perusteella ja kyllä se kannatti. Kirja oli hyvä. Harmillista kuitenkin on, ettei muita osia ole suomennettu. Tarina jäi mielestäni kesken, joten muut osat on kai sitten luettava englanniksi.
Kirja oli yhtä hyvä kuin edellisetkin osat. Kahden ensimmäisen osan luettuani, piti tämäkin tietysti lukea!
Kirja oli vähintään yhtä hyvä kuin ensimmäinenkin osa. Ei tätä voinut jättää lukematta ensimmäisen osan lukemisen jälkeen.
Valitsin kirjan kansikuvan perusteella ja se kannatti. Kirja oli hyvä. Lainasin kirjan ensin kirjastosta, mutta pakkohan se oli itsellekin saada!
Aika samanlainen kuin aiemmatkin osat, ei voi kuitenkaan jättää lukematta, kun kuuluu samaan sarjaan.
Pakko lukea, kun luin ensimmäisenkin osan. Ihan hyvä kirja.
Kirja oli lukemisen arvoinen, mutta parempikin se olisi voinut olla.
Torakin tarinaa jaksaa edelleen seurata vielä viidennessänkin osassa.
Kirja on yhtä mukaansa tempaava kuin ensimmäinenkin osa!
Hyvä kirja. Kirja on hyvin kirjoitettu ja nopeatempoinen. Kirjassa kuvaillaan kaikki mukavan tarkasti. Kirja piti heti saada itselle, kun sen ensimmäisen kerran oli lukenut kirjastosta lainattuna. Nyt kirja on tullut luettua jo kolmeen kertaan. Jatkoa odotellessa!
Pitkä Maa on minusta hyvä, muttei loistava kirja. Parasta on idea loputtomista, ihmisistä tyhjistä rinnakkaismaapalloista, joihin pystyy siirtymään yksinkertaisen laitteen avulla. Kirjailijat käsittelevät uskottavasti sitä, mitä löytö saisi aikaan. Juoni ehkä jää vähemmän kiinnostavaksi. Tarinassa on yksi päälinja, jonka rinnalla nähdään sivukertomuksia. Pääjuonen käynnistymiseen menee aikaa, ja varsinkin alussa tuntui siltä, että näkökulmia on valtavasti. Romaanin loppu on Pratchettille harvinaiseen tapaan hyvin avoin, mikä saattaa häiritä joitakin. Pitkä Maa on siis selvä sarjan avausosa. Pitkä Maa on tyyliltään erilainen kuin Kiekkomaailma-kirjat. Ymmärtääkseni Stephen Baxterin panos on ollut suuri, ja hänen nimensäkin lukee etukannessa yhtä isolla kuin Pratchettin. Voi olla, että monet satiirisesta fantasiasta nauttivat Pratchett-fanit eivät pidä Pitkästä Maasta. Teos on selkeää science fictionia melko vakavalla otteella, vaikka huumoriakin löytyy. Päähenkilöt ovat myös onnistuneita. Pidin viittauksista vanhoihin scifi-romaaneihin; onneksi olen lukenut Arthur C. Clarken Kadonneen menneisyyden. Pitkän Maan tarina jatkuu seuraavissa osissa, jotka Karisto toivottavasti suomentaa.
Sain koko Universumien Tomu -trilogian kerran syntymäpäivä lahjaksi. Tykästyin sarjaan heti. Olin katsonut kylläkin ensin elokuvan, ja sitten minua alkoi ärsyttää, kun kirjaa lukiessani huomasin, että elokuva oli tehty suurimmaksi osaksi ihan väärin. Tapahtumat menevät elokuvassa osittain väärässä järjestyksessä. Kirjassa ne menevät järkevämmin. Mutta täytyy sanoa, että tämä on yksi parhaista lukemistani kirjoista, sekä trilogian paras osa.
Tämä ja Viisasten kivi on suosikkejani Pottereista. Tämä on ainoa kirja, jossa ei keskitytä Voldemortiin, ja sen takia juoni on erilainen kuin muissa kirjoissa, joka varmaan tekee kirjasta paremman. Tässä kirjassa tuli taas jotain uuttakin mukaan, esimerkiksi uudet oppiaineet ja Tylyahon reissut, jotka taas loivat uusia mahdollisuuksia. Pidin myös Siriuksesta ja Remuksesta, hienoja hahmoja, sellaisia joita käy vähän sääliksi.
Mahtava kirja, vaikka Viisasten kivi oli hitusen parempi. Juoni on synkempi, ja ilmassa leijuu enemmän uhkaa. Hienoja hahmoja tulee lisää, ja tärkeitä yksityiskohtia löytyy. Kyllä tämäkin kirja kannattaa ehdottomasti lukea.
Mahtava kirja. Olen lukenut Viisasten kiven niin monet kerrat etten pysy laskuissa mukana. Tässä kirjassa oli juuri se hienoa, kuinka kaikki oli niin uutta ja erikoista, kuvailtiin ihan oma maailma ja tavat. Se miten Harryn elämä muuttuu parempaan, mutta tuo kuitenkin myös jotain huonoa ja vaarallista mukanaan. Kirja on muutenkin helppolukuinen, ehkä vähän lapsellinen, muttei häiritsevästi. Tätä voi lukea silloin, kun ei muuta luettavaa ole. Tämä on yksi lempikirjoistani Potter-sarjassa.
Mielenkiintoinen kirja, hyvää jatkoa edelliselle. Huomasin myös, että tähän kirjaan jäi koukkuun, oli pakko lukea aina tilaisuuden tullen. Vauhtia ja jännitystä oli riittävästi, ja kuitenkin kun Egyptin historia/mytologia/jumalat ei edelleenkään ole kauhean tuttuja kuin ensimmäisen ja tämän kirjan myötä, niin tässä on sitä jotain uutta.