Uusimmat kirja-arviot ja kommentit
Kaikkihan nyt Potterit tietää. Orpopoika, joka saa tietää olevansa velho ja ainut, joka voi tuoda rauhan velhomaailmaan. Kirjailijan lennokas kerronta ja päättymättömät yksityiskohdat tekevä sen, että kirjasta voi löytää aina jotain uutta. Täydellinen sarjan avaus
Hyvä kirja. Katnisin tunteet mahdottomalta tuntuvassa pelissä oli kirjoitettu tosi hyvin. Kun miettii mitä itse tekisi tuollaisessa tilanteessa pelko käy ylivoimaiseksi.
Kirjassa harmitti se, että siinä ei päästy seuraamaan taistelua vastasyntyneit vastaan, vaikka elokuvassa se oli mukana. Sen tietysti ymmärtää, sillä Bella ei ollut näkemässä sitä ja tarina kerrottiin hänen näkökulmastaan. Edelleen kiinnostuin vain niistä kohdista, missä oli ihmissusia mukana.
Ei ollut mitenkään yllättävä, koska olin elokuvan nähnyt, mutta ei tämä kuitenkaan sellainen ollut, että se ansaitsisi kaikki haukut, mitä tästä on sanottu.
Ei tämä huono kirja ollut, mutta oli suurimmalti osin vähän pitkäveteinen, tai sitten minä en ollut oikein motivoitunut lukija. Loppupuolella kiinnostus kasvoi.
Kiehtovasti on saatu yliluonnolliset olennot sekoitettua nykypäivän New Yorkiin. Aluksi suhtauduin tähän epäillen, kun mietin, että onkohan tämä liiaksi tytöille suunnattu, mutta pian huomasin että olinkin väärässä. Kiinnostavinta kirjassa oli viittaukset Varjometsästäjien historiaan.
Luulen, että tämä kannattaa lukea ennen Tarua sormusten herrasta, vaikka ei se toisinpäinkään, varmasti huono ole. Kirja on hyvä avaus matkalle Keskimaahan. Siinä pienetkin yksityiskohdat voivat tulla merkityksellisiksi sitä seuraavassa trilogiassa.
Mitä tästä nyt voi sanoa. Olin nähnyt ensin elokuvat, ennen kuin luin tämän. Kirja on täydellinen seikkailukertomus maailmassa, jolle vetää vertoja vain J.K Rowlingin Velhomaailma ja Christopher Paolinin Alacnesia. Aihe on sen verran laaja, että en käy sitä juonellisesti selittämään. Luullakseni kaikki tällä sivulla kuitenkin tuntevat sen läpikotaisin, jos ei kirjana, niin ainakin elokuvina. Kannattaa ehdottomasti lukea. Plussaa vielä lopussa olevista liitteistä.
Helppolukuinen, muttei kovinkaan mieleenpainuva romaani. Pidin sen mystisyydestä, mutta kuvailusta ei löytynyt mitään ihania helmiä, jotka olisivat hellineet silmiä ja jääneet mielenperukoille pyörimään. Huonosti kirjoitetut hahmot myös pilasivat lukukokemusta. Tästä huolimatta Hanna Kauppisessa on selkeästi potentiaalia. Kunhan hän vain kiillottaa vahvuuksiaan ja kehittää hahmonluontitaitojaan, kuka tietää mihin hän saattaa yltää.
Hyvin mielenkiintoinen kirja, joka ei muistuta lainkaan Harry Potterin tyylikästä Hyvä vastaan Paha- aihetta vaan luo oman maailmansa epävarmuuden sekä itsetutkiskelun parissa ja jonka päähahmo on Nathan Byrn joka saa lukijan tuntemaan itsensä samanlaiseksi kuin hän on
Tässä kirjassa esitellään ne olennot jotka ovat ainoa syy miksi tämän kirjasarjan aikoinaan luin, eli Quiletti-ihmissudet. minulla ei ole oikein muuta mielipidettä kirjasta, kuin se että ne oli hyvin kuvailtu ja muutenkin paljon mielenkiintoisempia otuksia, kuin vampyyrit.
Tämä on erittäin onnistunut sarja avaus. Kun luin tämän kirjan ensimmäisen kerran ihmettelin, miten niin nuori mies on onnistunut luomaan kaiken mitä tämä kirja pitää sisällään.